Onko normaalia neljänkympin kriisiä...

...että alkaa miettiä, olisiko sittenkin pitänyt jatkaa seurustelua jonkun vanhan kumppanin kanssa, sen sijaan että sitoutui juuri tähän nykyiseen? Vai tarkoittaako se, että suhteessa on jotain vialla?

Olen ollut onnellinen nykyisen kumppanin kanssa pitkään, enkä ole koskaan kaivannut takaisin vanhoihin suhteisiin. Nyt kuitenkin pyörii mielessä "ehkä sittenkin"-tyyppiset ajatukset. Suhde ei ole muuttunut millään tavalla.

Täytin 40 marraskuussa. Muistelen että joku kirjoitti täällä miten hänen miehensä on aina vihainen ja syyttää häntä siitä että ei ole onnellinen. Tätä en missään tapauksessa halua kumppanilleni sanoa, olenhan itse sitoutunut tähän suhteeseen ja ollut siinä onnellinen. Tuntuu pahalta, että minulla ylipäätään on tällaisia ajatuksia. Kumppanini on vähän nuorempi ja vaikuttaa onnelliselta kanssani. Eksään en ole missään väleissä, enkä aio olla jatkossakaan. Ajatuksen tasolla vain asia häiritsee.

Onko muilla vastaavia kokemuksia?