Te joille on tehty ruokatorven tähystys.. Kuinka kamalaa oli asteikolla 1-10

1, koska olin sen ikäinen, että nukutettiin kyselemättä. Kurkku vaan oli toimenpiteen jälkeen kipeä, ilmeisesti koska sinne oli tungettu sekä tähystin että joku hengitysputki. Muilta osin koko homma oli lähinnä seikkailu ala-asteikäiselle.

Kivulias ei ollut mutta epämiellyttävyys 7,5-8. Lääkäri kertoi että kestää vain muutaman minuutin joten menin sh:na rinta rottingilla ronkittavaksi. No, mullahan oli näkyvyydeltään hankalan mallin vatsalaukku eli ns. putkimaha minkä takia lääkäri ronklasi muutaman ylimääräisen tunneilta tuntuvan minuutin. Epämiellyttävintä oli puudutteen aiheuttama kurkun tunnottomuus ja ilman pumppaaminen mahaan sekä letkun aiheuttama hengityshaitta.

Kannattaa kuitenkin mennä jotta saa selvyyden ongelmiin, ei kestä onneksi kauaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä vältin tähystyksen sen vuoksi, että lääkäri katsoi stressini olevan jo valmiiksi niin kova, ettei hän halunnut aiheuttaa minulle enää yhtään ahdistusta.

Tunnen kuitenkin kaksi ihmistä, joille tähystys on tehty. Toinen sanoi sen ollen aivan hirveää ja toisella ei tuntunut missään. Ei voida tietää, ennen kuin operaatio alkaa.

Kerro peloistasi hoitohenkilökunnalle etukäteen. He tietävät, miten on parasta edetä, kun potilas pelkää.

Erikoinen tekosyy.

Tähystys ei ole mikään huviretki, vaan tutkimus oireiden syyn selvittämiseksi.

Se voidaan tehdä nukutuksessa.

100. Syö ne läääkkeet. Vatsansuojalääke loppuelämäksi. Leikkaustulokset ei aina hyvät jos palleatyrä ja refluksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kolmonen varmaan. Ei se ole niin paha juttu kuin pelotellaan. Kannattaa keskittyä hengittämään rauhallisesti ja oikeasti ajatella sitä hengittämistä, minua se auttoi ettei oksennusrefleksi tullut niin pahana. 

Mahdatko tajuta, että jos sulkijalihas on löysä, mahaan pumpattava ilma tulee saman tien valtavina röyhtäyksinä ulos ja että röyhtäileminen on kivuliasta, koska ruokatorvessa on suihkuletkun paksuinen skooppi? Siinähän kiemurtelet ja röyhtäilet kuin porsas, koska lääkäri pumppaa jatkuvasti

lisää ilmaa mahaan.

Jos on tulehtunut ruokatorvi, kuten refluksikoilla usein on, tutkimus sattuu h**tisti.

Nämä reippaat ristot ja riitat ovat terveitä, joita pikkasen närästää kerran viikossa.

Turha lässyttää pelottelusta mitään, jos itse on terve.

Pahimmassa tapauksessa lääkäri on kovakourainen ja kärsimätön.

Mä uskoin, että tutkimus on ihan helppo, sen kun vaan hengittelee.

Ei ollut. Paljon hirveämpi kuin luulin. Se myös kesti pidempään kuin oli määrä, koska koepaloja otettiin monta.

Välillä lääkäri ja hoitaja syventyivät rauhassa tutkimaan monitoria ja lääkäri opetti hoitajaa.

Kukaan ei huolehtinut minusta.

Paikka oli Mehiläinen enkä suosittele sitä kenellekään.

Myöhemmissä skopioissa mut on nukutettu, jotta tutkimus olisi kaikille helpompi.

No mulla tuli just noita röyhtyjä löysän mahanportin takua ja tunne kuin juuri ennen krapulayrjöä mutta ei sekään onneksi kauaa kestä. Ennemmin saan kuitenkin selvyyden onko solumuutoksia ja keliakiaa kuin skippaan tuon.

Komppaan vitosta. Ei siihen tekis mieli uudestaan mennä, mutta lääkkeet on helpottaneet elämää ja olihan se ihan hyvä tietää, että palleatyrästä johtuu oireilut. En tosin ota lääkkeitä kuin kuurinomaisesti kausittain vaikka resepti onkin.

Saan jotain dormicumia pienen annoksen ennen sitä. Oon lykännyt tätä vuosia kun aina pelotellaan miten hirveää oli. Ap

10 ja varmaan siksi, että valmistelu oli niin huonoa tyyliin "ei tunnu missään, senkus makoilet siinä".

Tutkimus kestää 4 minuuttia, mutta se pahin vaihe ei niinkään kauaa. Sitä ennen voi saada rauhoittavaa, mutta se kantsii ottaa ajoissa.

Ei ollut läheskään niin hirveää kuin odotin. Mulle on tehty kahdesti.

Pelkäsin tota toimenpidettä lapsesta saakka, koska inhoan päänalueelle tehtäviä tutkimuksia. Yökkään jo pelkästä puulastasta kun katsovat kurkkuun ja nieluviljelystä sekä olen kammonnut pillereiden nielaisua.

Ehkä sen, minkä olisin halunnut itse tietää ennen tutkimusta on se että:

-yökkiminen on normaalia ja se että kuolaa tai tulee vedet silmistä

-se ei kuitenkaan tunnu yhtä pahalta kuin oksentaessa, koska mitään oksennettavaa ei tyhjässä mahalaukussa ole!

Nenän kautta hengittämiseen keskittyminen auttaa oikeasti siihen yökkimiseen.

Siinä vaiheessa kun otetaan koepaloja, tutkimus on jo pian ohi.

Se ei tunnu yhtä pahalta kun ottavat tähystimen pois. Ne vain vetää sen sieltä nopsaa.

Tutkimuksen jälkeen ei ole paha olo mut muistaakseni kahvia ym piti välttää. Olo on siis suht normaali sen jälkeen.

Kuulostaa ja näyttää kammottavammalta kuin on. Mulle tehtiin vasemmalla kyljellään. Hampaiden väliin tulee suukappale, jonka läpi letku menee. Pahin vaihe on se kun se tungetaan kurkusta ekan kerran. Toimenpide tuntuu epämiellyttävältä, mutta ei ole kipeä ja sen kestää sen toimenpiteen ajan.

Oikeasti, se on hetkessä ohi!

Eli jopa tämmöinen nielemiskammoinen sen kestää... enemmän inhoan nieluviljelyä. En pelkäisi.

Vierailija kirjoitti:

Komppaan vitosta. Ei siihen tekis mieli uudestaan mennä, mutta lääkkeet on helpottaneet elämää ja olihan se ihan hyvä tietää, että palleatyrästä johtuu oireilut. En tosin ota lääkkeitä kuin kuurinomaisesti kausittain vaikka resepti onkin.

Tähän vielä laajennuksena, että itselläkin oli tulehtunut ruokatorvi tähystyksen aikana. Parempihan se vaan oli saada tuo diagnosoitua ja hoidettua. 

Itsellä oli sama tilanne. Pitkitin kauan koska tiesin jo ensimmäisestä kerrasta mitä helvettiä se on.

Puudute ei toimi nieluun. Järki ei auta eli vaikka tietää ettei kuole niin keho kokee niin. Se on hyvin vahva primitiivinen vaisto, että pyritään pysymään elossa.

Ensikokemus ilman rauhoittavaa lääkettä ja minusta pidettiin kiinni ja työnnettiin se letku väkisin. Jäi mm.kiinni ruokatorveeni pitkäksi aikaa. Olin lapsi. Tälle traumalle ei ole asteikkoa eikä lukuarvoa.

Toinen kerta aikuisena kun en saanut suoraan nukutusta oli se 10 eikä onnistunut sittenkään. Sitten sain sen tarvitsemani anestesian ja kokemus oli erinomainen eli ilmeisesti 0.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus kestää 4 minuuttia, mutta se pahin vaihe ei niinkään kauaa. Sitä ennen voi saada rauhoittavaa, mutta se kantsii ottaa ajoissa.

Ei ollut läheskään niin hirveää kuin odotin. Mulle on tehty kahdesti.

Pelkäsin tota toimenpidettä lapsesta saakka, koska inhoan päänalueelle tehtäviä tutkimuksia. Yökkään jo pelkästä puulastasta kun katsovat kurkkuun ja nieluviljelystä sekä olen kammonnut pillereiden nielaisua.

Ehkä sen, minkä olisin halunnut itse tietää ennen tutkimusta on se että:

-yökkiminen on normaalia ja se että kuolaa tai tulee vedet silmistä

-se ei kuitenkaan tunnu yhtä pahalta kuin oksentaessa, koska mitään oksennettavaa ei tyhjässä mahalaukussa ole!

Nenän kautta hengittämiseen keskittyminen auttaa oikeasti siihen yökkimiseen.

Siinä vaiheessa kun otetaan koepaloja, tutkimus on jo pian ohi.

Se ei tunnu yhtä pahalta kun ottavat tähystimen pois. Ne vain vetää sen sieltä nopsaa.

Tutkimuksen jälkeen ei ole paha olo mut muistaakseni kahvia ym piti välttää. Olo on siis suht normaali sen jälkeen.

Kuulostaa ja näyttää kammottavammalta kuin on. Mulle tehtiin vasemmalla kyljellään. Hampaiden väliin tulee suukappale, jonka läpi letku menee. Pahin vaihe on se kun se tungetaan kurkusta ekan kerran. Toimenpide tuntuu epämiellyttävältä, mutta ei ole kipeä ja sen kestää sen toimenpiteen ajan.

Oikeasti, se on hetkessä ohi!

Eli jopa tämmöinen nielemiskammoinen sen kestää... enemmän inhoan nieluviljelyä. En pelkäisi.

Arvosanaksi antaisin 5.

Siis tietenkään toimenpide ei tunnu hyvältä eikä kuulukaan tuntua, mutta ei ole niin kamala että jättäisin välistä.

Suosittelen sanomaan etukäteen jos jännittää paljon niin antavat sen lääkkeen aikaisemmin. Sain viimeksi varmaan tuntia ennen diapamia tai vastaavaa (oisko ollut ruiskeena suuhun). En ole varma, mikä lääke, mutta..

Puudutetta en tainnut saada kummallakaan kerralla?

Eniten tossa auttaa rahoittuminen. Siinä tilanteessa on helppo panikoida, koska tietää tilanteen olevan outo. Mut se helpottaa, kun keskittyy siihen omaan nenään ja miettii sitä. Jos alkaa miettiä liikaa vatsaa ja panikoida, alkaa yökkiäkin helpommin.

Eli tossa toimenpiteessä kannattaa keskittyä ajattelemaan omaa nenää ja hengitellä rauhallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ei satu mutta erittäin epämiellyttävää etenkin alussa kun tuntuu ettei saa hengitettyä ja on tukehtumaisillaan samalla kun letkua tungetaan sisuksiin. Pysyy vain rauhallisena ja keskittyy siihen hengittämiseen. Myöhästyin esilääkityksestä eli naturelli toimitus. Avustava hoitaja oli ihana, istui takana ja silitteli vaikka olen jo vanha kaakki.

Samanlaista oli molemmilla kerroilla, itselle tehty siis kaksi tähystystä. Puuduttava suihke oli, ei esilääkitystä. Ekat hetket tukehtumispakokauhua vastaan taistellen, eli keskityin tolkuttamaan itselleni että hengitys kulkee. Vaistomaisesti teki mieli kiskoa letku helvettiin ja vetää hoitohenkilökuntaa lättyyn. Mutta sen alkukauhun yli kun pääsee, niin sitten oli vähän helpompaa. Sanoin kyllä lääkärille, että toivottavasti ei tarvitse enää ikinä tavata. Toisella kerralla piti myös etukäteen mainita hoitajalla etten kaipaa silittelyä tai muutakaan, että ihan mieluiten kärsin ihan itsekseni. 

Letkun nieleminen on ikävää, ei niinkään kivuliasta. Kun se on nielty, niin sitten tilanne on ok. Nieleminen 6, muu osuus 4.

Synnytys 9, tulehduksellinen olkapääkipu 9 1/2.

Lunar kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei satu mutta erittäin epämiellyttävää etenkin alussa kun tuntuu ettei saa hengitettyä ja on tukehtumaisillaan samalla kun letkua tungetaan sisuksiin. Pysyy vain rauhallisena ja keskittyy siihen hengittämiseen. Myöhästyin esilääkityksestä eli naturelli toimitus. Avustava hoitaja oli ihana, istui takana ja silitteli vaikka olen jo vanha kaakki.

 

Samanlaista oli molemmilla kerroilla, itselle tehty siis kaksi tähystystä. Puuduttava suihke oli, ei esilääkitystä. Ekat hetket tukehtumispakokauhua vastaan taistellen, eli keskityin tolkuttamaan itselleni että hengitys kulkee. Vaistomaisesti teki mieli kiskoa letku helvettiin ja vetää hoitohenkilökuntaa lättyyn. Mutta sen alkukauhun yli kun pääsee, niin sitten oli vähän helpompaa. Sanoin kyllä lääkärille, että toivottavasti ei tarvitse enää ikinä tavata. Toisella kerralla piti myös etukäteen mainita hoitajalla etten kaipaa silittelyä tai muutakaan, että ihan mieluiten kärsin ihan itsekseni. 

Kannattaa varmaan sit ens kerralla kokeilla olla ilman puudutetta ja ottaa rauhoittava tarpeeksi aikaisin ennen toimenpidettä. Mulla noi puudutteet tekee just esim hammaslääkärissä ton tyyppisen tunteen.

Mulla ei tuntunut vatsal. täh. kummallakaan kerralla tuolta, vaikka just sitä pelkäsin etukäteen.

Toisella kerralla kerroin että jännittää niim antoivat vähän aikaisemmin sen rauhoittavan ja kysyivät onko alkanut vaikuttaa. Ottivat tutkimukseen vasta kun oli alkanut vaikuttaa.

Voin sanoa että on hirveämpiäkin toimenpiteitä olemassa kuin tuo. Tuohon olen mennyt sentään kahdesti (on tuoreessa muistissakin molemmat kerrat, toinen 1-1,5v sitten ja toinenkin 5v sisään).

T. 70/73

Vierailija kirjoitti:

Letkun nieleminen on ikävää, ei niinkään kivuliasta. Kun se on nielty, niin sitten tilanne on ok. Nieleminen 6, muu osuus 4.

Synnytys 9, tulehduksellinen olkapääkipu 9 1/2.

Tarkoitatko synnytys siis kipuna vai epämiellyttävyytenä 9?

Kyllä se vatsalaukun tähystys kannatti tehdä, vaikka kurjaa oliki. Löytyi palleatyrä, mahakatarria, arpeutunut vatsahaava ja helikobakteeri.

Olin pitänyt vatsavaivojani lähinnä laktoosi-intoleranssista johtuvina. Tuli helikon häätö ja refluksitaudin hoito Somacilla. Olen nyt puolivuotta ihmetellyt, kun ei mahaan koske ja närästyskin on satunnaista.

Kolonoskopialla suljettiin pois keliakian ja suolistosyövän mahdollisuus (oli raju anemia).

Olen synnyttänyt ja ollut useassa leikkauksessa, joten vertailukohteita kivun kokemukselle löytyy. Nuo tutkimukset olivat epämiellyttäviä, mutta eivät omalla kohdallani mitenkään tuskallisia.

Varmasti riippuu tekijän ammattitaidosta paljon, kuinka tutkimukset sujuvat.