Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1706)
No mun omituinen kauppareissut on että lyhyenä saa aina väistellä muita ihmisiä (alle 160 cm) muuten osa kirjaimellisesti tulis päälle kun eivät välitä tuon taivaallista jos kärryineen tuuppivat.
Kauppareissulla tapahtui aikoinaan seuraavanlainen juttu. Ostin tupakkiaskin ja myymälän ulkopuolella avain sen, koiranleukana tarjosin askista vastaantulevalle arviolta n. 5-6-vuotiaalle pojalle... olipa naurussa pitelemistä kuultuani vastauksen. "Ei kiitos, olen tupakkilakossa.." On monesti hymyilyttänyt jälkeenpäin tuo kohtaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Kauppareissulla tapahtui aikoinaan seuraavanlainen juttu. Ostin tupakkiaskin ja myymälän ulkopuolella avain sen, koiranleukana tarjosin askista vastaantulevalle arviolta n. 5-6-vuotiaalle pojalle... olipa naurussa pitelemistä kuultuani vastauksen. "Ei kiitos, olen tupakkilakossa.." On monesti hymyilyttänyt jälkeenpäin tuo kohtaaminen.
Siinä oli pikkujannulla sana hallussa. Oli olevinaan isoa miestä ja käyttäytyi sen mukaan. Vastaavan jutun kuulin, kun suunnilleen samanikäinen poika oli äitinsä kanssa jossakin ravintolassa ja tarjoilija sattui olemaan kohtelias molemmille. Poika arveli, että luulikohan tuo tarjoilija häntä sinun aviomieheksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olimme eräässä kyläkaupassa Lapissa. Samaan aikaan kassalle sattui lierihattu päässä lihava, epäsiisti, kuselle ja paskalle haiseva, humalainen noin 70-vuotias mies. Hän osti olutta. Kassa mietti, myydäkö, mutta myi kuitenkin. Mies ilahtui ja alkoi laulaa: *Tämä taivas, tämä maa, siinä arvoa on pysyvää. . .* Ääni oli mahtava ja seurassani ollut musiikki-ihminen sanoi hänen laulaneen puhtaasti. En tunnistanut, oliko joku ammattilainen, olisi voinut olla.
Vesku
Ei tuossa ole juuri mitään, verrattuna mun kokemaan... mutta se tapahtui paikassa, jossa myydään alkoholiannoksia. Paikka HUlipumba, vähäosaisten kantapaikka pohjolassa. Oli karaoke käynnissä ja kuulutus kuului, "seuraavana vuorossa sitten Matu.. missä Matu???" joku löysi Matun pöydän alta ,mies juovuksissa, kuin emakko.. Mutta kun oli saanut itsensä raahattua avustuksella mikin ääreen.. hämmästys oli valtava, kun hänen laulelonsa oli ammattiluokkaa, niin virheetöntä, että kylmät väreet..
Rovaniemellä, nykyinen onko Arin baari?
Jaha, onko se nykyään Arin baari? Jokatapauksessa kerrotaan Matti Nykäsen myös käyneen usein kosteilla rymyreissuillansa ko paikassa. Liekkö sieltä lähtöisin hänen mieltymyksensä karaokemaailmaan....?
Itse asiassa tunnen Matin hovitaksikuskin Rovaniemeltä.
Minä en. En ole koskaan käynyt Rovaniemellä.
En ole koskaan astunut jalallanikaan koko Lapin maaperälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olimme eräässä kyläkaupassa Lapissa. Samaan aikaan kassalle sattui lierihattu päässä lihava, epäsiisti, kuselle ja paskalle haiseva, humalainen noin 70-vuotias mies. Hän osti olutta. Kassa mietti, myydäkö, mutta myi kuitenkin. Mies ilahtui ja alkoi laulaa: *Tämä taivas, tämä maa, siinä arvoa on pysyvää. . .* Ääni oli mahtava ja seurassani ollut musiikki-ihminen sanoi hänen laulaneen puhtaasti. En tunnistanut, oliko joku ammattilainen, olisi voinut olla.
Vesku
Ei tuossa ole juuri mitään, verrattuna mun kokemaan... mutta se tapahtui paikassa, jossa myydään alkoholiannoksia. Paikka HUlipumba, vähäosaisten kantapaikka pohjolassa. Oli karaoke käynnissä ja kuulutus kuului, "seuraavana vuorossa sitten Matu.. missä Matu???" joku löysi Matun pöydän alta ,mies juovuksissa, kuin emakko.. Mutta kun oli saanut itsensä raahattua avustuksella mikin ääreen.. hämmästys oli valtava, kun hänen laulelonsa oli ammattiluokkaa, niin virheetöntä, että kylmät väreet..
Rovaniemellä, nykyinen onko Arin baari?
Jaha, onko se nykyään Arin baari? Jokatapauksessa kerrotaan Matti Nykäsen myös käyneen usein kosteilla rymyreissuillansa ko paikassa. Liekkö sieltä lähtöisin hänen mieltymyksensä karaokemaailmaan....?
Itse asiassa tunnen Matin hovitaksikuskin Rovaniemeltä.
Minä en. En ole koskaan käynyt Rovaniemellä.
En ole koskaan astunut jalallanikaan koko Lapin maaperälle.
Eräänlaista junttiutta tuokin.
Mitä sait tästä