Säälittävintä, mitä olet tehnyt herkkuhimon takia?

Lapsena oli appelsiininmakuista Sanasol-vitamiinia. Voi olla vieläkin markkinoilla.

Joskus join sitä kun ei ollut muuta.

Voi-sokeri mössöä oli kahdenlaista, sekoitettiin lusikalla joko pelkkää voita ja sokeria, luksusta oli kun siihen lisättiin kaakaojauhetta.

Lapsena meillä oli voita kun tilattiin meijerin kautta.

Voita ja sokeria pullan tai leivän päälle, on tuttua.

Joskus, vaikka ei ehkä makean himoon, mutta pelkkää voita veitsellä tai lusikalla suuhun.

Jotenkin se voi oli silloin ennen maukkaampaa, en tiedä tuntuiko vain.

Vuosia sitten tyokaveri oli tuonut ulkomailta suklaata. Olin yksin iltavuorossa ja en kertakaikkiaan voinut lopettaa niiden napsimista. Jatin jaljelle 3 tai 4, mut muuten imuroin melkein koko paketin. Ai etta havettaa vielakin.

Säälittävintä on ehkä se kun olen tuonut matkoilta tuliaisena herkkuja vaikka vanhemmilleni, mutta sitten syönkin ne itse ennen kuin ehdin edes antaa niitä. Silloin inhottaa oma itsekkyys, kun kuitenkin ensin olen ajatellut ilahduttavani läheiseni jollakin erityisellä herkulla mitä ei kotimaasta saa.

Jouluna poikaystäväni oli ostanut ja paketoinut kalliin suklaarasian lahjaksi perheelleni, ja omaan joulunviettoonsa lähtiessään jätti sen minulle perille vietäväksi. Noh, minähän ratkesin, avasin paketin ja söin suklaat herkkuhimooni. Morkkis tuli välittömästi. Pakko minun oli kuitenkin viedä lahja perheelle, joten päädyin ostamaan uuden samanlaisen rasian ja ujutin sen tarkasti poikaystäväni itsensä piirroksin koristelemaan alkuperäiseen käärepaperiin. Herkkuhimoni takia minulta siis paloi ylimääräiset 30 euroa, enkä edes oikeastaan tykännyt niistä konvehdeista mitä lahjarasia sisälsi. :(

Joskus olen leiponut keskiyöllä mokkapaloja tai porkkanakakun. Myös ”taikina” on jotain niin hyvää - ehdoton suosikkini on voi-sokerivaahto. 😋 Hirvittää ajatellakin sitä kalorimäärää minkä tuossa vetää.

Tämän ketjun luettua on selvää, että on turha enää kiistellä siitä onko sokeri huumeisiin verrattava riippuvuutta aiheuttava aine vai ei.

Nyt ymmärrän paremmin myös tekoja, joita huumeriippuvaiset tekevät saadakseen kamansa. Henkirikokset mukaan lukien.

mmillli kirjoitti:

Olin viisi vuotta, äiti lähti kauppaan, otin voikimpaleen me pidettiin sitä kuivakaapissa sekotin sokeria sekaan ja niin aloin popsimaan, kävelin kotia ympäriinsä. Äiti tuli ja otti voin pois.

Kaveri sanoi että sytytä tulitikku ja nuole sitä, se maistuu salmarille.

Tein myös suklaata, kaakaoo mukiin ja tilkka maitoa, sekotus. Sen perään sitten täysi muki kaakaoo.

Aikuisena pöllin karkkia hoitolasten kotona, niin ja poltin sikaria joka maistui shitiltä.

Syyn vieritn lapselle, sorry sorry!

Laadukas lastenhoitaja.

Lapsena kun minulla oli kova makean nälkä niin tein ja söin salaa muutama paahtoleipää, johon levitin margariiniä ja hilloa.

Lapsuudessa ei juurikaan herkkuja saanut joten makean mieliteko kalvoi aina mielessä. Kerran huomasin

hämärässä ruokakomerossa kulhollisen jotakin hilloa- kaapaisin sormellisen suuhuni. Se olikin raakaa

jauhettua maksaa odottamassa ruuaksi valmistusta. Yäk!!

Söin laukun pohjassa pyörineen irtosuklaapalan. Tosin pesin siitä ensin suurimmat pölyt pois.

Seiskaluokkalaisena kävin pöllimässä lähi-Prismasta Chewits-paketin, jos toisenkin varmaan muutaman kuukauden ajan. Sitten kyllästyin niihin ja lopetin varastelun hyvän sään aikaan ennen nalkkiin jäämistä.

-ukko33

Mä en tykkää juuri mistään makeasta, eikä siihen ole mitään himoja yleensä, mutta oon ihan järkyttävä sipsinarkkari. Joskus kävelin aamuyöllä pari kilometriä lähimmälle aukiolevalle huoltoasemalle ostamaan Kartanon perunalastuja. Keskellä työviikkoa ja selvinpäin. Avasin pussin heti huoltsikan pihalla ja vedin niitä sipsejä onnellisena kaksin käsin naamaani.

https://jaana32.vuodatus.net/lue/2007/05/suklaakuulat

Näitä ollaan tehty usein herkuiksi.

Lapsena usein dippailin maissihiutaleita (corn flakes) voihin (tai oikeastaan leivänpäällyste-margariiniin).

Tehkää mikrobrownieita, helppo herkku

Ohje kiitos

Oli tehty lasten kanssa lettuja ja laitettu niihin sitä valmiskermavaahtoa sumutinpullosta. Otin vain yhden letun, koska koetin laihduttaa. Yöllä kun lapset nukkuivat ja  katselin telkkaa herkkuhammastani alkoi kolottaa,  letut olivat tietysti loppu mutta sitä kermavaahdon irvikuvaa oli vielä ja ruuttasin sitä suuhuni hullunkiilto silmissä.

Kävin just makean himoissani katsomassa joko lapsi oli avannut synttärilahjaksi saamansa karkkipussit. Ei ollut... En päätynyt epätoivoisiin tekoihin, mutta vähän hymyilytti, kun jus tämä ketju oli etusivulla, kun avasin av:n. 😄

Juonut o'boy-kaakaota, kun en jaksanut valmistaa itse kaakaota kunnon jauheesta. Vieläkin häpeän tätä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ilmoittautuu myös yksi sokeri-voi-kaurahiutelemössön tekijä. :D Se oli HYVÄÄ! Samoin kakkutaikina, josta ei ollut aikomustakaan leipoa kakkua. Se taikina on monin verroin parempaa kuin kuivakakku. 

Olen myös syönyt siirappia suoraan purkista (nyt jo melkeinpä hampaita kivistää pelkkä ajatuskin). Aikuisiällä on tullut kaavittua vanhojen - mutta ei vielä vanhentuneiden - hillopurkkien räippeitä.

Loistavia herkkuhetkiä olen viettänyt, kun olen paistanut voissa jonkin vaalean leivänkännykän, jonka päälle olen sipaissut hilloa. Jos ei ole ollut kuin jotain kirpeää puolukkaa, niin sitten sokeria päälle.

Niin ja tietysti - jos en ole jaksanut leipoa, mutta on kamala makeahimo eikä kauppaankaan viitsi lähteä, niin mokkapalojen kuorrutus menee oikein sujuvasti ihan sinällään. :D

Kiitti vinkeistä! Toi leivän paistaminen voissa pannulla ja jokin tai hunaja päälle. NIIN TESTIIN :D

Joulupukin hommia tein jokunen vuosi sitten. Kohteita saattoi olla yhteensä 15. Ja melkein jokaisessa kohteessa oli isot perheet ja suvut. Käärepaperillisia suklaita oli tapana aina jakaa kaikille.

Taisi olla muutama päivä ennen jouluaattoa,kun kävin ostamassa kolme pakettia sellaisia käärepaperillisia Fazerin sinisiä, geishoja ja Julioita.  Ajattelin, että maistan jokaisesta laatikosta vain yhden. Pari päivää oli kulunut ja olin syönnyt kaikki. Jouluaaton aamuna kävin sitten hakemassa pikaisesti uudet laatikot. 

Toinen tapahtuma oli myös jouluna. Työskentelin maalarina eräässä rakennusliikkeessä. Oli ollut tosi kiire ja raskas  päivä ja en ollut ehtinyt syömään juuri mitään. Oli päivä ennen joulua ja päivän päätteksi kävin hakemassa vielä joululahjan toimistolta. En ehtinyt ajaa kuin muutaman metrin kun olin repinyt juustopaketin auki, ja ahmin nälissäni juustokimpaletta suuhuni. Ajomatkan aikana revin auki, myös konvehtirasian ja ne levisivät pitkin likaista auton lattiaa. Noukin niiltä sieltä lattialta ja puhaltelin ylimääräisiä hiekkoja pois. Viinipullon maltoin avata vasta kotona.  Oli siellä paketissa joku joulukorttikin, mutta se ei kiinnostanut. 

Teki kerran mieli juustokakkua, mutta ei ollut aineksia. No, söin kaurakeksejä, jonka päälle (paksua) jugurttia ja siihen ripoteltuna vielä sokeria ja vaniljasokeria. Jäin vielä koukkuun tähän yhdistelmään.