Säälittävintä, mitä olet tehnyt herkkuhimon takia?

Mulla on ihan törkeän hyvänmakuisia salmiakin makuisia D-vitamiinipurutabletteja. Ne on vielä tosi vahvoja, 50 mikrogrammaa. Niitä EI SAA syödä liikaa, mutta välillä kun on ihan järkyttävä makeanhimo eikä mitään kaapissa niin syön hitaasti pari kolme. Sekin vähä jo auttaa, ne on NIIN hyviä! :DD

Mutta ihan terveyden ja lasten nimessä vähän kyseenalaista tehdä tosi hyvänmakuisia tollasista, minkä liikasyönti on epäterveellistä.

Lapsen pehmonalle D- vitamiinit. Yllättävän karkin makuisia! Lähinnä säälittävää on se, että tavallinen Haribon pieni nallekarkkipussi maksaisi varmaan euron.

Se herkkuhimossa on yksi ongelma, että aina suuhun ei päädy sokeripala. Rahaa kuluu turhaa siksi, että ei voi pitää karkkia, keksejä tai jätskiä kaapissa. 

Onko muilla sama?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakenut kaupasta mätön ja apteekista Laxoperonia. Tätä kierrettä oli vuosia vaikeina aikoina.

En voi pitää kotona mitään herkkuja. Ne ahmisin hetkessä. Kun ei ole ollut mitään muuta, olen yön tunteina vetänyt mysliä Bridget Jones- tyyliin. Tiedän, että jos mulla ois vaikka koiran karkkeja tai suklaita, nekin menisi. Vaikka pienet kivet, jos ne ois sokerissa kuorrutettu.

Se, että ostaa laksatiiveja samalla kuin hakee mättöä, kertoo siitä, että on kyse vakavasta syömishäiriöstä eli yhdestä bulimian muodosta, johon pitää ehdottomasti hakea ammattiapua.

Ihan kamalaa lukea näitä mutta tein itsekin samaa 17-18 vuotiaana. Bulimia on hirveä sairaus ja onneksi en sairastanut sitä pitkään. Refluksi jäi päälle moneksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena en heittänyt pois pienen lakritsipatukan käärettä lakritsin syötyäni, vaan säilytin sitä ainakin päivän tai pari, jotta voisin nuuhkia siihen jäänyttä lakritsin tuoksua.

60-luvulla lakupötky maksoi 5 penniä, mikä oli sillon iso investointi, niimpä keksin tavan miten syödä lakritsi kahteen kertaan. Siispä ensin purraan suussa muttei nielaista kuin mehut ja töpästään palaset käärepaperiin ja siitä nautiskellaan laku toiseen kertaan.

Lainasit kommenttiani... Meillä 60-luvun lapsilla ei tainnut olla varaa lakritsiin!

Myös jo kerran pureskellut purkat säästettiin kaapissa hyllyn reunalla.

Niin myös ja käärinyt sokeripalan mauttoman purkan sisälle

Sekoittanut tomusokeria ja vettä tahnaksi ja syönyt sitä. Ei ollut tarkoitus kuorruttaa mitään, kauppa oli jo mennyt kiinni ja jotain makeaa oli saatava.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena halusin nopeasti juoda simaa mitä oli jääkaapissa. Halusin tehdä sen huomaamatta koska mulla ei ollut siihen lupaa, ja join suoraan pullosta kolmea isoa kulausta. Noh eipä ollutkaan simaa vaan olin vauhdissa ottanut viereisen pullon jossa oli auringonkukkaöljyä.  Oli vähän ällöttävä olo jälkeenpäin.

Minä otin teininä viikonloppua silmälläpitäen porukoiden kaapista lasipullosta kirkasta vähän omaan pulloon. Korkissa luki ALKO. Joten oletin sen olevan bailujuomaa. Jossain teinidiscon vessassa sitten maistoin. En pystynyt juomaan mutta säilytin pullon. Jatkoa silmällä pitäen, jos joskus tottuisi bailujuomiin. Pullo oli kauan kaapissani kunnes jostain kuulin että ei se mitään bailujuomaa ollut vaan Rajamäen väkiviinaetikkaa.

Olin aika ujo, en kehdannut luokkakavereille puhua mitään.

Ajattelin silloin siellä vessassa että voi hyvänen aika mitä litkua kaiffarit pystyy ottamaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena halusin nopeasti juoda simaa mitä oli jääkaapissa. Halusin tehdä sen huomaamatta koska mulla ei ollut siihen lupaa, ja join suoraan pullosta kolmea isoa kulausta. Noh eipä ollutkaan simaa vaan olin vauhdissa ottanut viereisen pullon jossa oli auringonkukkaöljyä.  Oli vähän ällöttävä olo jälkeenpäin.

Minä otin teininä viikonloppua silmälläpitäen porukoiden kaapista lasipullosta kirkasta vähän omaan pulloon. Korkissa luki ALKO. Joten oletin sen olevan bailujuomaa. Jossain teinidiscon vessassa sitten maistoin. En pystynyt juomaan mutta säilytin pullon. Jatkoa silmällä pitäen, jos joskus tottuisi bailujuomiin. Pullo oli kauan kaapissani kunnes jostain kuulin että ei se mitään bailujuomaa ollut vaan Rajamäen väkiviinaetikkaa.

Olin aika ujo, en kehdannut luokkakavereille puhua mitään.

Ajattelin silloin siellä vessassa että voi hyvänen aika mitä litkua kaiffarit pystyy ottamaan!

Ihana ja hellyttävä tarina, kiitos että jaoit sen kanssamme!

kävelty pitkähkö matka yli n. 34 asteen pakkasessa ostamaan jäätelöä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena halusin nopeasti juoda simaa mitä oli jääkaapissa. Halusin tehdä sen huomaamatta koska mulla ei ollut siihen lupaa, ja join suoraan pullosta kolmea isoa kulausta. Noh eipä ollutkaan simaa vaan olin vauhdissa ottanut viereisen pullon jossa oli auringonkukkaöljyä.  Oli vähän ällöttävä olo jälkeenpäin.

Minä otin teininä viikonloppua silmälläpitäen porukoiden kaapista lasipullosta kirkasta vähän omaan pulloon. Korkissa luki ALKO. Joten oletin sen olevan bailujuomaa. Jossain teinidiscon vessassa sitten maistoin. En pystynyt juomaan mutta säilytin pullon. Jatkoa silmällä pitäen, jos joskus tottuisi bailujuomiin. Pullo oli kauan kaapissani kunnes jostain kuulin että ei se mitään bailujuomaa ollut vaan Rajamäen väkiviinaetikkaa.

Olin aika ujo, en kehdannut luokkakavereille puhua mitään.

Ajattelin silloin siellä vessassa että voi hyvänen aika mitä litkua kaiffarit pystyy ottamaan!

Ihana ja hellyttävä tarina, kiitos että jaoit sen kanssamme!

Tuli tuosta simanjuojasta mieleen :)

Onneksi olin nössö teini, muuten olisin voinut reteästi tarjota maistamatta ensin itse, luokan kovistytöille jotta otahan hörppy. Tuskin olisin päässyt kovistyttöjen piireihin ja poikien suosioon tarjoilullani... En uskaltanut kavereille kertoa että nyt mullakin on viinaa. Joo, oli tosiaan, etikkaa repussa ujolla maalaistytöllä.

Synttärilahjaksi hankittu ja hienosti paketoitu suklaarasia tuli revittyä rikki ja hotkittua yhdellä kertaa. Kaveri ei sitten saanut lahjaa ollenkaan. Hävettää vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

kävelty pitkähkö matka yli n. 34 asteen pakkasessa ostamaan jäätelöä

Luulisi, ettei tuollaisella pakkasella edes tekisi mieli jäätelöä! Minulle tulee jäätelön himo vain kesäisin, ei silloin kun on muutenkin kylmä.

Tässä ketjussa hirvittää se, kuinka moni on käyttänyt väärin hyvänmakuisia lääkkeitä tai rasvaliukoisia vitamiineja. Aikuisten kannattaisi muistaa, että sellaisessa on omat vaaransa, ja lapsiperheissä sellaiset tuotteet pitäisi säilyttää lukituissa lääkekaapeissa.

Kovassa nuhassa ollut tuolloin 5v lapseni tarjosi minulle karkkipäivän karkeistaan niitä joista ei tykkää.. ja minä otin ne.  Räkäisin sormin kähmityt salmiakit. 

Minulle on nyt käynyt monta kertaa niin, että hammaslääketieteen ammattilaiset katsovat minua kuin hullua, kun selitän, että ksylitolituotteiden käytön kanssa tulee ongelmia eli alan ahmia niitä, olivat ne sitten ksylitolipastilleja tai -purukumityynyjä. Saan neuvon, että kannattaa laittaa suuhun vain pari pastillia tai purkkatyynyä, ei pidä pureskella niitä viittä minuuttia kauempaa eikä ksylitolituotteita tietenkään käytetä useammin kuin viisi kertaa päivässä eli syömisen jälkeen. Kun selitän, että tiedän, miten tulisi toimia, mutta hyvänmakuista täysksylitolipurukumia tulee silti ahmittua - jos ei ole mitään muuta hyvää - tai että ksylitolipastilliaski menee kerralla ja sitten tulee kamalia vatsa- ja suolisto-oireita, en oikein saa ymmärrystä osakseni hammaslääkäreiltä ja suuhygienisteiltä. Kyllä hävettää selittää tällaista.

Kauan sitten kun olin lapseton sinkku naapurissani asui puolituttu hyypiö joka oli minuun ihastunut, lupasin hyypiölle käsihoidon (enkä nyt tarkoita mitään manikyyria) jos hakee minulle Geisha-levyn ja pussin juustonaksuja. No tyyppi toi herkut ja riisui alasti, koetti käydä päälle mutta kylään tullut kaveri pelasti.

Syönyt sokeripaloja kupista. Syönyt jäistä omenahilloa pakkasesta. Teininä leivoin pannaria joka päivä koulun jälkeen.

Joku oli tuonut duunipaikalle keksipaketin perjantaina ja toimistolla oli tosi hiljaista. Miehet ei paljon keksejä syö ja naiset laihduttaa, joten paketti ei juuri huvennut.

Minä rohmusin niitä 3-4 kerralla iltapäivän sokerivajeessa ja kotiin lähtiessäkin kävin kahvinurkkauksen kautta ja otin käsipyyhepaperiin vielä 3 keksiä, varmistin tietty ettei kukaan näe. Söin ne heti ku pääsin autoon.

Monesti teen tikusta asiaa, että pääsen kauppaan. 500 metrin kotimatkalla sitten saatan ahmia kolmekin suklaapatukkaa. Kotona esitän miehelleni parastakin terveellisen ruokavalion noudattajaa.

Lapsena otin salaa Sanosolia, c-vitamiini poretablettaja suoraan suuhun ja kävin lusikan kanssa syömässä kellarin pakasteesta salaa jäätelöä. Myslistä söin pähkinät, suklaat jne ja leipoessa voi, kerma, juusto jne tuli välillä syötyä siihen malliin, ettei niitä riittänyt tarvittavaa määrää leipomiseen. Kermaa ja vaniljakastikkeita join välillä suoraan purkista. Joku mainitsi jo Vitaliksen. Jäin useita kertoja kiinni Vitaliksen ja lasten hammastahnan syömisestä kiinni. Jostain syystä menin aina vaatehuoneeseen niitä nautiskelemaan. Nyt aikuisena olen oppinut hillitsemään herkkuhimot, mutta toki välillä lähtee käsistä. Jostain syystä houkutus tuollaiseen herkutteluun syntyy itselleni lähinnä jos se on "kiellettyä". Esim entisen poikaystävän lähdettyä duuniin tms saatoin hänen kämpässään alkaa etsimään herkkuja ja tuli syötyä suklaata, jäätelöä, keksejä ja kerran jopa kokonainen mustaleima juusto. Ei se tosin tietenkään kiellettyä oikeasti ollut.

Vielä jatkoa edelliseen viestiini. Viime talvena lähdin klo 23 aikaan puolen tunnin vaellukselle 24/7 kauppaan, vaikka pakkastakin oli noin -20. Oli kylmä ja pelottikin vähän kävellä yksin niin myöhään. Suklaapatukan ja sipsipussin hain. Seuraavana aamuna oli herätys kuudelta ja ruokaa olisi kyllä kotona ollut.