Säälittävintä, mitä olet tehnyt herkkuhimon takia?

Söin lapsena muutaman ruokalusikallisen saunahunajaa. Mukana mm. kosteusvoidetta...

Olin psykiatrisessa hoitolaitoksessa ja ehkä lääkkeiden vaikutuksesta iski hirveä makean himo. Tilasin sitten urjalanmakeistukusta yli 200e:lla kaikenlaisia makeisia ja keksiä. Sai melko monta kiloa ja olihan siinä kantamista kotiin saakka. Yllätys että syödessä ei tullut lihottua kun harrastin silloin liikuntaa.

Jos punaviinin voi laskea herkuksi, sorruin ottovuosina juomaan korkittuneen vinkun. Se oli tosi pahaa, ja nenää oli pidettävä kiinni, mutta kyllä siitä jubbeen tuli. Ei ollut muutakaan, kun vademeekkumia oli pullossa vain pisara.

Ei tällä koko palstalla taida enää muita käydä kuin trolleja. Sama se kai, onko ketju pilalla vai ei. Samat viestit täälläkin on vaan toistuvasti, olen huomannut... lienee joku maailmankaikkeuden vinkki poistua paikalta

Oho. väärä ketju

Käynyt saman päivän aikana kolmessa eri kaupassa ostamassa karkkia.

Laittanut Goodfellas- pakastepitsan mikroon pariksi minuutiksi, ja syönyt sellaisenaan. Olin 19. Ja tämä ei tapahtunut vaan kertaalleen.

Nilkutin kipeän iskiahermon  kanssa kovalla pakkasella Lidliin koska halusin nimenomaan  paistopisteen donitseja. Matkaa yhteen suuntaan noin  3km, matkalla kaksi alamäkeä jotka tullessa tietysti ylämäkiä ja  pakarasta reideen vetävä kipu pisti ontumaan.

Nousin kahdelta yöllä paistamaan lättyjä.

Vierailija kirjoitti:

Kerran lapsena oltiin perhetuttujen luona, joilla oli minun kanssa samanikäiset tytöt. Tytöt oli saaneet jostakin markkinoilta isot karkkisäkit ja katselin kateellisena vierestä, kun leikkien lomassa he muistelivat karkkeja. Lopulta keräsin rohkeuteni ja kysyin, saisinko minäkin edes yhden karkin. Toinen tyttö kaivoi suustaan puoliksi sulaneen karkin ja sanoi: "saat korkeintaan tämän" samalla ojentaen minulle hetki sitten hänen omassa suussaan ollutta karkkia. Minähän hitto vie otin ja söin sen karkin 😂 Oli se tyhjää parempi karkinnälkään.

Tuosta tuli mieleen, kun mummolle oli viety suklaarusinoita. Pienen ajan päästä mummo tarjosi pussista rusinoita sanoen, että suklaa oli hyvää, mutten mä näistä rusinoista oikein välitä.

Pöllinyt karkkeja toisen perheenjäsenen pussista. Yleensä siis vain 1-3 kpl pussin koosta ja karkkien määrästä riippuen ettei jää kiinni, mutta ärsyttää kun tiedän että itse ainakin suuttuisin jos joku kävisi salaa mun karkkipussilla.

Teki hirveästi mieli pitsaa. Oli jauhoja ja suolaa, mutta muita aineita jääkaapista ja pakastimesta löytyi vain noin sokeripalan kokoinen juustonpala ja hernemaissipaprikapussi. Tein niistä pitsan. Söin. Jos nyt joku haluaa tietää, kannattaako reseptiä kokeilla, niin ei kannata.

Söin aikanaan hamsterilleni tarkoitettuja jugurttinappeja. Oli ihan hyviä. Mutta ymmärsin hävetä.

Teki mieli herkkuja, joten paistoin lettuja, eikä ollut kuin jauhoja, oliiviöljyä ja vettä. Paistoin niitä vesijauholettuja sitten oliiviöljyssä, tuli kuivia, mauttomia koppuraisia levyjä. Päälle ripottelin sokeria. Kamalia pahvisia sokerin suuhunviemisalustoja siis.

Lapsena kotona äiti piti tiukan kurin, että karkkeja ei ostettu ja pullaa sai kaksi kun äiti sitä tarjosi. Isän kanssa hiivittiin aamuöisin salaa keittiöön ja tehtiin kakkutaikinaa ja syötiin se raakana jos ei löydetty pakastimesta mitään herkkuja. Joskus äiti heräsi ja jäätiin kiinni, sitten saatiin hirveät haukut. Ei muuttanut sokerinhimoisten toimintatapaa.

Tein kananmunanvalkuaisista ja tomusokerista uunimarenkeja, kun kotona ei ollut mitään makeaa. En jaksanut odottaa sitä tuntia ja neljääkymmentäviittä minuuttia, jonka jälkeen ne olisivat olleet syömäkelpoisia, vaan availin koko ajan uuninluukkua ja yritin kaapia lusikalla marenkien pinnalta sellaisia kohtia, jotka eivät olisi olleet raakoja. Kun sain lopulta marengit ulos uunista, söin koko pellillisen marenkeja neljässä minuutissa. Säälittävää.

Pöllinyt kaverin karkit joskus. Siitä on jo vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Söin aikanaan hamsterilleni tarkoitettuja jugurttinappeja. Oli ihan hyviä. Mutta ymmärsin hävetä.

Itse söin koiran suklaanappeja lapsena. Ei kyllä kovin häävejä olleet :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Söin aikanaan hamsterilleni tarkoitettuja jugurttinappeja. Oli ihan hyviä. Mutta ymmärsin hävetä.

Itse söin koiran suklaanappeja lapsena. Ei kyllä kovin häävejä olleet :D

Ne maistui lähinnä rasvalle ja jauholle. En söisi enää mutta kasarilla söin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Söin aikanaan hamsterilleni tarkoitettuja jugurttinappeja. Oli ihan hyviä. Mutta ymmärsin hävetä.

Itse söin koiran suklaanappeja lapsena. Ei kyllä kovin häävejä olleet :D

Ne maistui lähinnä rasvalle ja jauholle. En söisi enää mutta kasarilla söin.

Joo niin maistui. Kasarilla minäkin niitä maistelin.