te jotka kärsitte ahdistuksesta, miten selviätte töissä?

Olemalla työtön

Alkoholin voimalla.

Pitkään pakotin itseni, nykyisin lääkitys auttaa vaikkei oireita kokonaan poistakaan. Pahinta on ehkä työn luonne, joka on sosiaalista, eli minnekään varastoon ei pääse piiloon tai saa työskennellä yksin. Paniikki- ja ahdistuskohtauksia on oppinut jo ennakoimaan, mutta joskus ne tulee edelleen yllättäen ja se on paha se.

Kärvistelen normaalit päivät ja jos on töissä jotain sosiaalisempaa niin otan bentson ja beetasalpaajan.

olen työtön. Kärsin sosiaalisesta ahdistuksesta. Yritän etsiä työtä mutten sosiaalista työtä, introverttina muutenkin ihmisten kanssa olo väsyttää. Olen 27 vuotias nainen ja muuten ihan terve. Ei ole helppoa ei.

Muistan ajan.

Työ painoi ahdistuksen taka-alalle. Ahdisti sitten vapaalla.

Sama täällä, kärvistelin itsekin vuosikaudet ennenkuin löysin beetasalpaajat, riittää usein kun tietää että ne ovat laukussa mukana.

Pärjään ihan hyvin asiakaspalvelussa, jotenkin ahdistus väistyy kun saan työvaatteet päälle. Työminäni on erilainen kuin vapaa-ajan minäni >(joka on siis ahdistunut ja kireä paska). Työkaverit ei ikuna kikuna uskois kuinka ahdistunut olen oikeasti. Mutta kyllä on poikki työpäivän jälkeen ja kotona se sitten purkautuukin perheelle :(! Kaikkein rankimpia on jotkut tyky-päivät tai työpaikan pikkujoulut, joissa ajatuksen tasolla ois kiva käydä mutta mitä lähempänä tää päivä on niin sen ahdistuneempi olen. (yleensä keksinkin jonkun viime hetken selityksen "lapsi kipeänä" ja skippaan nämä...) 

Ikkuna auki ja sen eteen hengittelemään raikasta ilmaa tai vaikka valelen kylmällä vedellä niskaa(ehkä tätä ei kaikissa töissä pysty tekemään) mutta jotenkin tuo kylmyys auttaa kehoa palautumaan tähän hetkeen ja keskittymään ettei ajatus lähde laukalle. Sedix auttaa lievästi, voi olla plasebo-vaikutus, en tiedä..

Töissä ei ahdista oikeastaan koskaan, varmaan johtuu, että mun työminä on niin erilainen kuin minä oikeasti? Työmoraalini on myös erittäin korkea.

Mun ahdistus pahimillaan sulki mut muuten täysin kotiin, paitsi töissä kävin. Edes postilaatikolla en päässyt käymään lähes puoleen vuoteen...

Huonosti. Koko ajan valmistautumista seuraavaan suoritukseen.

Todella hankala keskittyä, oksettaa, unohtelen asioita jotka olen tehnyt satoja kertoja. Välillä en saa ääntä tulemaan kun olen aikeissa tervehtiä jotakuta. Tai jos pitäisi hoitaa jokin asia, en pysty koska puhuminen ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, kärvistelin itsekin vuosikaudet ennenkuin löysin beetasalpaajat, riittää usein kun tietää että ne ovat laukussa mukana.

Plaseboa. Ei vaikuta keskushermostoon. Kokeile nonivitamiinia, saisit kunnon hyödyn samalla.

Ei minua taukoamatta ahdista. Hyvin herkästi kyllä tulee ahdistunut olo, mutta sekään ei näy päällepäin välttämättä.

Vierailija kirjoitti:

Olemalla työtön

☹️

Bentsot.

Paska maa paska työelämä Paskaa kaikki ☹️🤢

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, kärvistelin itsekin vuosikaudet ennenkuin löysin beetasalpaajat, riittää usein kun tietää että ne ovat laukussa mukana.

Plaseboa. Ei vaikuta keskushermostoon. Kokeile nonivitamiinia, saisit kunnon hyödyn samalla.

Joo tämä. Joku muu tunne on kyseessä kuin ahdistus, ei siihen mitkään dalpaajat auta.

Vierailija kirjoitti:

Kärvistelen normaalit päivät ja jos on töissä jotain sosiaalisempaa niin otan bentson ja beetasalpaajan.

Sama täällä. Joskus jos on pienempi palaveri vain, otan beetasalpaajaa. Tykypäiville yms. betso sen kaveriksi.

Aikansa menettelee, kunnes tulee super-ahi ja haluaisin vain olla yksin erossa ihmisistä.

Minulla myös ahdistus haittaa nukkumista. Heräilen aamuyöstä, jos on huolia. Tilasin painopeiton, jospa se auttaisi.