Kun eläimet puhuvat keskenään ihmisestä, se ei ole mukavaa kuultavaa

Oli ihastuttava kirjoitus mielestäni. Luonto ei ole vain maisemaa ja raaka-ainetta, emmekä ymmärrä muita eläimiä täysin, vaikka kuvittelemmekin niiden olevan vähäpätöisiä meihin verrattuna. Ihana esimerkki, että pulullekin voi antaa tietä, eikä vain kävellä törkeästi sitä päin. (Helsinkiläiset voisivat muuten olla kävelemättä meitä muita ihmisiäkin päin!)

Tottahan tuo on mitä turisee. Itse luen parhaillaan Hararin "Sapiens" kirjaa, ja siinä hän kuvaa tätä surullista kehitystä jossa ihmisestä on tullut olevinaan jotenkin eläinten yläpuolella oleva olento. 

Hän kuvaa sitä, että metsästäjä-keräilijät eivät pitäneet itseään eläinten yläpuolella olevina vaan yhtenä (peto)eläinlajina muiden joukossa. Se että joku laji metsästi jotain toista lajia ei tarkoittanut arvoasetelmaa: joskus ihminen metsästi jonkun antiloopin, mutta toisaalta joskus tiikeri saattoi syödä ihmisen, sellaista luonto vaan oli eikä noista voinut päätellä että ihminen on antilooppia arvokkaampi tai tiikeri ihmistä. Henkiset uskomukset oli myös animistisia tai panteistisia, eli  ajateltiin että kaikki eläimet on yhtä lailla sielullisia olentoja kuin ihminen, ja saattoi olla esim. rituaaleja joissa pyydettiiin saaliseläimiltä uhria tai hyviteltiin kaadettu eläin ettei sen henki suutu.

Sitten kun maatalous kehittyi, ihminen alkoi ottamaan eläimiä omistukseensa. Jonkun omistus ei koskaan ole tasa-arvoinen itsenäisen vapaan olion kanssa, ei orja isäntänsä kanssa eikä kotieläin omistajansa kanssa. Vähitellen ihminen alkoi mielessään olla kuin jumala eläimiin nähden, se jolla on oikeus pääättää elämästä ja kuolemasta ja siitä miten eläin elää. Tämä on johtanut valtavaan eläinten kärsimykseen, kun ihmisen hyödyksi on voitu pitää kamalissa oloissa valtavaa määrää eläimiä, kun nehän ovat vain eläimiä. Se että metsästäjä-keräilijä tappoi eläimen vapaan elämän päätteeksi oli pieni paha (jos paha ollenkaan) tähän nykyaikaiseen käytäntöön verrattuna.

Mutta eihän toki tuohon ole enää palaamista tuohon vanhaan aikaan .IHmiset ovat lisääntyneet niin valtavasti, että äkkiä loppuisi saaliseläimet jos ihmiskunta alkaisi hankkia lihansa saalistamalla. 

Minulle eläimet on aina olleet yhdenvertaisia ja jopa enemmän kuin ihmiset. Niiden kanssa löytyy kieli ja ymmärrys. Toivon eläimille parempaa maailmaa!

Jos en ole madon puolikasta kummempi, miksi minulla olisi enemmän vastuuta kuin madon puolikkaalla?

Joo, siks mää lopetin kuuntelun kun talitintitkin vaan vittuilee ja kissakin muuttui sarkastiseksi.

Ihminen on älykäs kädellinen nisäkäs ja tämän planeetan tehokkain petoeläin, joka on myös ravintoketjun huipulla. Sinällään on typerää vainota muita eläinlajeja kuten susia, sillä olemme selvästi voittaneet tämän kisan evoluution kannalta. Olisi jännä nähdä miten ihmiselle kävisi jos törmäisimme avaruudessa yhtä älykkääseen tai huomattavasti älykkäämpään lajiin ja miten se kommunikaatio onnistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Minulle eläimet on aina olleet yhdenvertaisia ja jopa enemmän kuin ihmiset. Niiden kanssa löytyy kieli ja ymmärrys. Toivon eläimille parempaa maailmaa!

Sama. Ja itse toimin sen puolesta olemalla vegaani sekä kieltäytymällä länsimaisesta lääketieteestä, koska se perustuu eläinkokeille.

Mutta kyllä minua silti ahdistaa voimakkaasti eläinten osa nykymaailmassa. Kauhea ajatellakin, että tälläkin hetkellä miljoonat eläimet elää aivan järkyttävissä oloissa vain kasvatettavana lihaksi, turkikseksi tms. Ja valtavaa määrää pidetään pienissä kopeissa laboratorioissa, joista ne otetaan esiin vain välillä pisteltäväksi ja leikeltäviksi ja kaikin tavoin kidutettaviksi. Jotta ihminen saisi tietoa ja hyötyä omalle lajilleen. Kun en itse pidä ihmistä mitenkään eläintä arvokkaampana, en voi hyväksyä tällaista eläinten kiduttamista ja uhraamista ihmislajin edun takia.

Vierailija kirjoitti:

Jos en ole madon puolikasta kummempi, miksi minulla olisi enemmän vastuuta kuin madon puolikkaalla?

Tuossa oli kyse lähinnä olennon arvosta, ei kyvyistä. Siitä, että vaikka lapsi luonnollisesti on kyvyiltään paljon aikuista heikompi, eikä voi ottaa vastuuta monista asioista, juuri kukaan ei ole sitä mieltä että ihmislapsi olisi ihmisaikuiseen verrattuna arvoton otus. Mutta jostain syystä eläimellä ei nähdä oikein mitään arvoa useinkaan, ellei ihmisellä sitten ole henkilökohtaista tunnesidettä johonkin eläinyksilöön.

En tänäkään päivänä käsitä mitä kaksi hassua pörröistä pallopääkissaa keskustelee eräällä youtube-videolla. Miksi ne vastailisivat toisilleen vain tyyliin "mmmm", "mmm-m", "joo-o." Pakko siinä keskustelussa on olla jokin pointti.

Olen täysin samaa mieltä siitä että eläimillä ei olisi paljon hyvää sanottavaa ihmiskunnasta kokonaisuutena. Mutta tästä madonpuolikkaasta herää mielenkiintoinen kysymys, jos kaikilla eläimillä on sama arvo, miten ihmisten (tai vegaanien) tulisi toimia ns. syöpäläisten kohdalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en ole madon puolikasta kummempi, miksi minulla olisi enemmän vastuuta kuin madon puolikkaalla?

Tuossa oli kyse lähinnä olennon arvosta, ei kyvyistä. Siitä, että vaikka lapsi luonnollisesti on kyvyiltään paljon aikuista heikompi, eikä voi ottaa vastuuta monista asioista, juuri kukaan ei ole sitä mieltä että ihmislapsi olisi ihmisaikuiseen verrattuna arvoton otus. Mutta jostain syystä eläimellä ei nähdä oikein mitään arvoa useinkaan, ellei ihmisellä sitten ole henkilökohtaista tunnesidettä johonkin eläinyksilöön.

Vain ihminen voi edes ajatella, että muilla lajeilla on jokin erityinen arvo. Luonto on pohjimmiltaan itsekäs.

Vierailija kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä siitä että eläimillä ei olisi paljon hyvää sanottavaa ihmiskunnasta kokonaisuutena. Mutta tästä madonpuolikkaasta herää mielenkiintoinen kysymys, jos kaikilla eläimillä on sama arvo, miten ihmisten (tai vegaanien) tulisi toimia ns. syöpäläisten kohdalla?

Jep, pandoja ja norppia kyllä haluavat halia, mutta entäpä lapamadot ja malariasääsket?

Vierailija kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä siitä että eläimillä ei olisi paljon hyvää sanottavaa ihmiskunnasta kokonaisuutena. Mutta tästä madonpuolikkaasta herää mielenkiintoinen kysymys, jos kaikilla eläimillä on sama arvo, miten ihmisten (tai vegaanien) tulisi toimia ns. syöpäläisten kohdalla?

Useimmat varmaankin hyväksyvät toiminnan itsepuolustukseksi. Eli esim. jos joku petoeläin hyökkää päälle, kyllä sitä vastaan saa tapella ja jos pystyy niin tappaakin sen. Tai jos riutuu koska lapamato jäytää sisikaluja, niin kyllä sen saa häätää. Mutta esim. hiiriä ja rottia vastaan ensisijaisena varmasti pitäisi talon ja ruokavarastojen tilkitsemistä niin ettei ne pääse edes sisään, eikä siten joutuisi hävittämään näitä eläimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en ole madon puolikasta kummempi, miksi minulla olisi enemmän vastuuta kuin madon puolikkaalla?

Tuossa oli kyse lähinnä olennon arvosta, ei kyvyistä. Siitä, että vaikka lapsi luonnollisesti on kyvyiltään paljon aikuista heikompi, eikä voi ottaa vastuuta monista asioista, juuri kukaan ei ole sitä mieltä että ihmislapsi olisi ihmisaikuiseen verrattuna arvoton otus. Mutta jostain syystä eläimellä ei nähdä oikein mitään arvoa useinkaan, ellei ihmisellä sitten ole henkilökohtaista tunnesidettä johonkin eläinyksilöön.

Vain ihminen voi edes ajatella, että muilla lajeilla on jokin erityinen arvo. Luonto on pohjimmiltaan itsekäs.

Luonto ei ole itsekäs, tai epäitsekäs, vaan avainasemassa on selviäminen, ilman mitään taustalla vallitsevaa aatetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä siitä että eläimillä ei olisi paljon hyvää sanottavaa ihmiskunnasta kokonaisuutena. Mutta tästä madonpuolikkaasta herää mielenkiintoinen kysymys, jos kaikilla eläimillä on sama arvo, miten ihmisten (tai vegaanien) tulisi toimia ns. syöpäläisten kohdalla?

Useimmat varmaankin hyväksyvät toiminnan itsepuolustukseksi. Eli esim. jos joku petoeläin hyökkää päälle, kyllä sitä vastaan saa tapella ja jos pystyy niin tappaakin sen. Tai jos riutuu koska lapamato jäytää sisikaluja, niin kyllä sen saa häätää. Mutta esim. hiiriä ja rottia vastaan ensisijaisena varmasti pitäisi talon ja ruokavarastojen tilkitsemistä niin ettei ne pääse edes sisään, eikä siten joutuisi hävittämään näitä eläimiä.

Ajattelinkin lähinnä että mites täit, luteet tai hiiret ja rotat, jotka pääsevät ruokavarastoihin, autoon tai talon alle jyrsimään johtoja? Niistä ei ole varsinaisesti mitään hengenvaaraa, mutta epämukavuutta ja taloudellista vahinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en ole madon puolikasta kummempi, miksi minulla olisi enemmän vastuuta kuin madon puolikkaalla?

Tuossa oli kyse lähinnä olennon arvosta, ei kyvyistä. Siitä, että vaikka lapsi luonnollisesti on kyvyiltään paljon aikuista heikompi, eikä voi ottaa vastuuta monista asioista, juuri kukaan ei ole sitä mieltä että ihmislapsi olisi ihmisaikuiseen verrattuna arvoton otus. Mutta jostain syystä eläimellä ei nähdä oikein mitään arvoa useinkaan, ellei ihmisellä sitten ole henkilökohtaista tunnesidettä johonkin eläinyksilöön.

Vain ihminen voi edes ajatella, että muilla lajeilla on jokin erityinen arvo. Luonto on pohjimmiltaan itsekäs.

Luonto ei ole itsekäs, tai epäitsekäs, vaan avainasemassa on selviäminen, ilman mitään taustalla vallitsevaa aatetta.

Kuinka vaan, mutta lopputulos on, että ei hirvi eikä näätä auta ihmistä hädässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en ole madon puolikasta kummempi, miksi minulla olisi enemmän vastuuta kuin madon puolikkaalla?

Tuossa oli kyse lähinnä olennon arvosta, ei kyvyistä. Siitä, että vaikka lapsi luonnollisesti on kyvyiltään paljon aikuista heikompi, eikä voi ottaa vastuuta monista asioista, juuri kukaan ei ole sitä mieltä että ihmislapsi olisi ihmisaikuiseen verrattuna arvoton otus. Mutta jostain syystä eläimellä ei nähdä oikein mitään arvoa useinkaan, ellei ihmisellä sitten ole henkilökohtaista tunnesidettä johonkin eläinyksilöön.

Vain ihminen voi edes ajatella, että muilla lajeilla on jokin erityinen arvo. Luonto on pohjimmiltaan itsekäs.

Niin, muita lajeja ohjaavat evoluution aikana kehittyneet vietit ja vaistot. Ja ne ohjaavat tekemään sen mitä henkiinjäämiseksi vaaditaan. Nämä eläinlajit ei myöskään aiheuta ihmislajin kaltaisia joukkosukupuuttoja ja muita tuhoja, koska niiden käyttäytymismallit on kehittyneet yhdessä elinympäristön muiden lajien kanssa, samantahtisesti niiden kanssa, biologisen evoluution hidasta tahtia.

Ihmisen kognitiivinen vallankumous taas on irrottanut ihmisen vaisto- ja viettiohjauksesta. Sen myötä ihmisestä on tullut kykenevä tekemään tuhoa tavalla, jolla mikään muu laji ei pysty sitä tekemään. Koska ihminen on riistäytynyt irti biologisen evoluution verkkaisesta tahdista kulttuurievoluution hurjaan tahtiin, ei muut lajit ole sopeutuneet siihen ja niille usein käy huononsti ihmisen kohdatessa. Historiassa jo aika aikaisin ihmiset aiheuttivat isoja sukupuuttoja asuttamalla alueita. Silloin he olivat vielä itsekin tietämättömiä muiden lajien arvosta ja siitäkin että ne voivat loppua. Nykyihminen ei enää ole tietämätön, mutta silti uskomattoman itsekäs meno jatkuu. Ja jos tosiaan olisi niin, että ihmisellä ei olisi vietti- ja vaisto-ohjauksesta irti pääsemistä tasapainottamassa kyky sitten ajatella mikä on oikein ja väärin, niin tällä planeetalla ja sen eliöillä ei olisi mitään toivoa. (Enkä ole varma onko nytkään, vai tuhoaako laji lopulta itsensä ilmastonmuutoksella)

1 moos.

24 Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui.

25 Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.

26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu."

27 Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

28 Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."

Minun kissa puhui kerran toisella kissalle minusta ja ne röllivät sitten vierekkäin ja myhäilivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en ole madon puolikasta kummempi, miksi minulla olisi enemmän vastuuta kuin madon puolikkaalla?

Tuossa oli kyse lähinnä olennon arvosta, ei kyvyistä. Siitä, että vaikka lapsi luonnollisesti on kyvyiltään paljon aikuista heikompi, eikä voi ottaa vastuuta monista asioista, juuri kukaan ei ole sitä mieltä että ihmislapsi olisi ihmisaikuiseen verrattuna arvoton otus. Mutta jostain syystä eläimellä ei nähdä oikein mitään arvoa useinkaan, ellei ihmisellä sitten ole henkilökohtaista tunnesidettä johonkin eläinyksilöön.

Vain ihminen voi edes ajatella, että muilla lajeilla on jokin erityinen arvo. Luonto on pohjimmiltaan itsekäs.

Luonto ei ole itsekäs, tai epäitsekäs, vaan avainasemassa on selviäminen, ilman mitään taustalla vallitsevaa aatetta.

Kuinka vaan, mutta lopputulos on, että ei hirvi eikä näätä auta ihmistä hädässä.

Mutta esim. delfiinejä tiedetään, jotka on kannatelleet hukkuvaa ihmistä pinnalla kunnes tämä on päässyt rantaan. Samoin on eläinlaumojen kasvattamia hylättyjä ihmislapsia ollut. 

Mutta tosiaan pääpointti on tuo että luonto ei ole varsinaisesti itsekäs tai itsetön, koska sellainen vaatii kykyä moraaliseen harkintaan, samoin kuin esim. julmuuskin. Eläimet vain ovat mitä ne ovat, ja tosiaan, suurin osa niistä välttelee ihmisiä eivätkä halua niitä auttaakaan. Jotkut jopa nälkäänsä söisivät ihmisen mielellään. Ei ne itsekkäitä ole, ne vain tekevät minkä geenit on ohjelmoinut ne tekemään selvitäkseen.