Lue keskustelun säännöt.
Gallup existä
18.01.2020 |
Oletko eronnu ja myöhemmin alkanut haikailemaan exääsi vaikka hänellä olisikin jo uusi suhde? Jos et suoraan mitenkään toimien, niin kuitenkin salaa mielessäsi?
Minun mieheni exä on aika epävakaa-seko. Itse halusi eroa ja lähtikin toisen miehen matkaan viikko sen jälkeen kun oli ilmoittanut taas haluavansa erota.
Nyt kaksi vuotta myöhemmin minusta on alkanut tuntua että hän on tajunnut miten suuren virheen teki ja alkanut taas haikailla vaakasta, turvallisesta ja täysjärkisestä miehestä joka sattuu nykyään olemaan minun kanssani.
Kommentit (17)
Olen haikaillut eksäni perään kyllä, en tehnyt asialle mitään, mutta yhtä urpoja olimme molemmet. Tuskinpa miehesikään on mikään virheetön kultakimpale ollut tuon toisen naisen kanssa aikanaan. Tietenkin sinä vihaat miehen eksää, ihan luonnollista jos on epävarma itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten susta on niin alkanut tuntua? Onko jotain konkreettista esimerkkiä, että olisi enemmän tekemisissä vai onko ajatus vain omassa päässäsi? Jos susta vain "tuntuu" siltä niin sä olet epävakaa, eikä tuo ex.
Vierailija kirjoitti:
Olen haikaillut eksäni perään kyllä, en tehnyt asialle mitään, mutta yhtä urpoja olimme molemmet. Tuskinpa miehesikään on mikään virheetön kultakimpale ollut tuon toisen naisen kanssa aikanaan. Tietenkin sinä vihaat miehen eksää, ihan luonnollista jos on epävarma itsestään.
Minä en ”vihaa” ketään, kuvittelit itse moista tekstiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen haikaillut eksäni perään kyllä, en tehnyt asialle mitään, mutta yhtä urpoja olimme molemmet. Tuskinpa miehesikään on mikään virheetön kultakimpale ollut tuon toisen naisen kanssa aikanaan. Tietenkin sinä vihaat miehen eksää, ihan luonnollista jos on epävarma itsestään.
Minä en ”vihaa” ketään, kuvittelit itse moista tekstiin.
Juu varmasti. Kuulostat kyllä aikamoisen yksinkertaiselta ja vihaiselta. Luepa tuo aloituksesi niinkuin joku muu olisi sen kirjoittanut. Psykooooo...
En oo koskaan kaivannu exiäni. Olen aina ollu se suhteen lopettaja. Eroihin syynä on ollu liian usein tapahtuva alkoholinkäyttö tai uskottomuus. En koe menettäneeni mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääketiede on monimutkaista, mutta nyksän eksälle löytyy aina helposti diagnoosi.
Olen kaivannut vaikka olenkin ollut jättäjä. Syynä ovat olleet käytännön elämään liittyvät ongelmat, ei se etten olisi rakastanut.
Esim.
-alkoholinkäyttö
-tietty vastuuttomuus (ei pettäminen vaan enemmänkin elämänhallinta)
-liian vähän seksiä
-liiallinen ripustuneisuus
-mustasukkaisuus
Vaikeita ovat kaikki päätökset olleet mutta olen ollut lopulta suhteissa siinä pisteessä, etten ole meinannut saada enää töitä tehtyä ahdistukseltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen haikaillut eksäni perään kyllä, en tehnyt asialle mitään, mutta yhtä urpoja olimme molemmet. Tuskinpa miehesikään on mikään virheetön kultakimpale ollut tuon toisen naisen kanssa aikanaan. Tietenkin sinä vihaat miehen eksää, ihan luonnollista jos on epävarma itsestään.
Minä en ”vihaa” ketään, kuvittelit itse moista tekstiin.
Juu varmasti. Kuulostat kyllä aikamoisen yksinkertaiselta ja vihaiselta. Luepa tuo aloituksesi niinkuin joku muu olisi sen kirjoittanut. Psykooooo...
Haha. Näe rauhassa omiasi, mutta jätä ketju kiitos oikealle keskustelulle.
Edelliselle: exän käytös on muuttunut mielisteleväksi ja sovittelevaksi. Toki on mahdollista, että hän on pystynyt ottamaan vastaan ja saanut apua ja oikeasti kasvanut eikä kyse ole haikailusta takaisin, tiedä häntä. Ehkä eniten mietityttää ”tikusta asiaa”-puhelut joita hän kyllä tekee hyvässä hengessä, mutta juuri se itse asian puute kummastuttaa meitä molempia.
Suhteen aikana hän tapasi lähteä ja olla palaamassa seuraavassa kuussa eli nyt peli on ollut jo vuosia eri tavalla oikeasti poikki. Siksi hieman kummastuttaa miksi hän nyt enää yrittäisi takaisin, mutta toisaalta hänellä on taas yksi suhde mennyt puohin ja ehkä siksi vanha, turvallinen suola janottaisi..🤔
Onhan entisissä syitä minkä perään haikailla. Yksi oli oraalin kuningatar. Siis ihan oikeasti sussexsin kruunattu. Sille ei tarvinut antaa mitään ohjeita. En koskaan halunnut kysyä missä on oppinut niin taitavaksi.
Toinen oli sellainen harvakseen halukas. Vain viikon-puolitoista kuukaudessa oli halukas. Siinä haikailtavaa oli estottomuus. Ihan mitä vain ja miten päin tahansa. Silloin kun halusi niin mitä tahansa ehdotti niin sitä tapahtui.
Hmmm? kun noin alkaa muistelemaan entisiä niin näköjään eniten muistan niistä ne parhaat puolet. Mukavampaa se on kehua kuin haukkua. Huimaan nyt itseäni ajatuksella. Entä jos voisi yhdistää exsien parhaat puolet nykyiseen? Se olisi varmaan tämmöiselle tavalliselle kuolevaiselle liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kaivannut vaikka olenkin ollut jättäjä. Syynä ovat olleet käytännön elämään liittyvät ongelmat, ei se etten olisi rakastanut.
Esim.
-alkoholinkäyttö
-tietty vastuuttomuus (ei pettäminen vaan enemmänkin elämänhallinta)
-liian vähän seksiä
-liiallinen ripustuneisuus
-mustasukkaisuusVaikeita ovat kaikki päätökset olleet mutta olen ollut lopulta suhteissa siinä pisteessä, etten ole meinannut saada enää töitä tehtyä ahdistukseltani.
Hei tämä oli mielenkiintoinen kommentti, juuri vähän saman kuuloinen tilanne.
Kerro vähän lisää, tuleeko sinulle siis nuo tunteet jos suhde ns vakiintuu ja syvenee liikaa (oma kiintymyssuhde aktivoituu?) Ja sitten eroat mutta sen jälkeen alkaakin kaduttaa ja alkaa tuntua, että paluu suhteeseen olisi sittenkin parempi kuin yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan haikaile pettäjän perään.
Kaipaan exääni joka päivä. Minä mokasin ja vähättelin enkä uskonut häntä. Edellisessä suhteessa minua petettiin ja se jätti jäljet. Minun ns nykyinen mieheni masentui ja oli aivan rikki. Minä käänsin sen kaiken niin, että on suhde muualla ja tuntee syyllisyyttä sen takia. En vaan uskonut hänen ahdinkoon mitenkään ja laitoin omat tunteeni etusijalle. Lopulta mies lähti. Hän lähti täysin rikkineenä ihmisenä pois. Oli sairaalassa asti hoitamassa itseään. Lopulta ymmärsin kuinka kauhea ihminen olin ja olen. Hän pääsi takaisin elämään j löysin uuden naisen. Kyttään hänen instaansa ja aina kourasee vatsasta, kun näen hänen kuvat missä hymyilee ja on eloa täynnä ja kehuu uutta kumppania kaikesta tuesta ja hän ei ole saanut mitään tukea ikinä. Sen ikinä tukea on minulle, koska niin se on. Pahin mokani ikinä. Todella kaipaan häntä, mutta en ole todellakaan hänen arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin jätetty, joten kaipasin eksää pitkään. Toipuminen kesti melkein 2,5 vuotta. Sitten oloni parani, en enää juurikaan kaivannut ja pääsin erosta yli. Nyt on 4,5 vuoden jälkeen uusi mies, joka saa minut hulluksi ihanuudellaan. Kaikki tunteet eksää ovat viimeistään nyt kadonneet, joten en kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin jätetty, joten kaipasin eksää pitkään. Toipuminen kesti melkein 2,5 vuotta. Sitten oloni parani, en enää juurikaan kaivannut ja pääsin erosta yli. Nyt on 4,5 vuoden jälkeen uusi mies, joka saa minut hulluksi ihanuudellaan. Kaikki tunteet eksää ovat viimeistään nyt kadonneet, joten en kaipaa.
Tätä minä vähän pelkäänkin, että vaha suola ja janottaisi juuri siksi että taas on hiljattain mennyt poikki yhden miehen kanssa. Mun on vaikeaa uskoa että yksikään näistä uusista suhteista mitä on käynyt läpi minun mieheni jälkeen, olisi ollut niin tasapainoinen ja hyvä mies kuin mieheni, koska yleensä epävakaat vetävät puoleensa samanmoisia ja siksi luulen, että nyt on sen tajunnut.
Olisikin hänellä joku uusi mies niin varmaan unohtuisi tunteet entisiin, luulen vaan että nykyinen elämäntilanteensa antaa huonosti mahdollisuuksia deittailulle.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan exääni joka päivä. Minä mokasin ja vähättelin enkä uskonut häntä. Edellisessä suhteessa minua petettiin ja se jätti jäljet. Minun ns nykyinen mieheni masentui ja oli aivan rikki. Minä käänsin sen kaiken niin, että on suhde muualla ja tuntee syyllisyyttä sen takia. En vaan uskonut hänen ahdinkoon mitenkään ja laitoin omat tunteeni etusijalle. Lopulta mies lähti. Hän lähti täysin rikkineenä ihmisenä pois. Oli sairaalassa asti hoitamassa itseään. Lopulta ymmärsin kuinka kauhea ihminen olin ja olen. Hän pääsi takaisin elämään j löysin uuden naisen. Kyttään hänen instaansa ja aina kourasee vatsasta, kun näen hänen kuvat missä hymyilee ja on eloa täynnä ja kehuu uutta kumppania kaikesta tuesta ja hän ei ole saanut mitään tukea ikinä. Sen ikinä tukea on minulle, koska niin se on. Pahin mokani ikinä. Todella kaipaan häntä, mutta en ole todellakaan hänen arvoinen.
Olet selkeästi myös kasvanut paljon, tajuat mitä olet tehnyt ja osaisit olla tekemättä jatkossa. Voit siis löytää itsellesi uuden, hyvän ja tasapainoisen suhteen. Olla yhtä onnellinen kuin exä kuvissaan ja olla enää haikailematta häntä. Tsemppiä!
Olen joskus haikaillut exäni perään, kun olen itse tullut jätetyksi. Jättäessäni en koskaan.