Lue keskustelun säännöt.
Mielen ongelmat ja lastesuojeluilmoituksen pelko
15.01.2020 |
Olen läpeensä traumatisoitunut exän tekemistä lastensuojeluilmoituksista, jotka poikivat usean vuoden helvetin. Ilmoitukset eivät johtaneet asiakkuuteen, mutta jatkuvat selvitystyöt söivät minut loppuun. Rauha on toistaiseksi laskeutunut.
Nyt onkin se ongelma, että koko ikäni jatkuneiden mielialahäiriöiden takia (vaikea lapsuus ja nuoruus) pitäisi mennä lääkäriin lääkityksen tarkistamista varten, mutta olen hilkulla perua varaamani ajan pelkoni takia. En koe itseäni niinkään masentuneeksi, vaan lähinnä lapsuuden takia traumatisoituneeksi, ja siitä johtuvat ongelmat toiminnan ohjauksessa haittaavat elämääni. Olen perehtynyt viime vuosien aikana paljon vointiini ja löytänyt piirteitä ADHD:sta. Oireet ovat olleet lapsuudesta saakka, mutta ne ovat jääneet masennusdiagnoosin alle. Haluaisin selvittää asiaa, mutta pelkään että saan vain lastensuojelun kimppuuni.
Pitäisikö minun ottaa mukaan lasun paperit jossa todetaan ettei asiakkuudelle ole tarvetta? Miten voin kertoa kaikista oireistani ilman että ns. huoli herää? Pitäisi tietysti olla mahdollisimman avoin ja kertoa oireet tarkasti. Oireina mm. keskittymiskyvyn häiriöt ym. adhd-oireistoon sopivat ongelmat.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut masenmusjaksoja ja suhteellisen kova lääkitys ennen ja jälkeen raskauden. Sekä perheneuvolassa hoidettavia parisuhdeongelmia. Ei minusta ole koskaan tehty lasua, vaikka lääkitystäni on muokattu useaan kertaan äitiyden aikana.
Tosin lapsen kanssa ei ole ollut ongelmia. Nautin lapsestani ja rakastan häntä yli kaiken. Pidän HYVÄÄ huolta.
Oletko yksinhuoltaja? Minä olen, ja siksi "huoli herää" helpommin kuin parisuhteessa olevilla. Edelleen tunnutaan ajattelevan, että masennus tai muut psyykenhäiriöt/ neuropsykologiset vaivat tekevät vanhemmasta automaattisesti lasun palvelujen tarvitsijan. Ei auta, vaikka kuinka osoittaa rakkautta ja huolenpitoa lastaan kohtaan. Epäilys itää silti.
Ap
En ole yhtään, mutta mies reissuhommissa. Pääosin olen lapsen kanssa kaksin ja se tiedetään neuvolassa ja mt-toimistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut masenmusjaksoja ja suhteellisen kova lääkitys ennen ja jälkeen raskauden. Sekä perheneuvolassa hoidettavia parisuhdeongelmia. Ei minusta ole koskaan tehty lasua, vaikka lääkitystäni on muokattu useaan kertaan äitiyden aikana.
Tosin lapsen kanssa ei ole ollut ongelmia. Nautin lapsestani ja rakastan häntä yli kaiken. Pidän HYVÄÄ huolta.
Oletko yksinhuoltaja? Minä olen, ja siksi "huoli herää" helpommin kuin parisuhteessa olevilla. Edelleen tunnutaan ajattelevan, että masennus tai muut psyykenhäiriöt/ neuropsykologiset vaivat tekevät vanhemmasta automaattisesti lasun palvelujen tarvitsijan. Ei auta, vaikka kuinka osoittaa rakkautta ja huolenpitoa lastaan kohtaan. Epäilys itää silti.
Ap
En ole yhtään, mutta mies reissuhommissa. Pääosin olen lapsen kanssa kaksin ja se tiedetään neuvolassa ja mt-toimistossa.
Siis yh
Entäs jos ei tarvitse apua vaan lastenhoito on mallillaan? Lasu tosiaan sitä tyrkyttää väkisin, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Aivan turhaa verorahojen tuhlausta!