Millä saisi pihit isovanhemmat uskomaan että palveluita voi ostaa?

Ei se ole pelkästään vanhukset, jotka odottavat palveluita nuoremmilta sukulaisilta. Samaa odotusta on myös niillä tahoilla, jotka näitä palveluita järjestävät. Sukua painostetaan ja syyllistetään kertomalla totuus; käynti on 10min, minkä aikana annetaan lääke. Että kannattaisi kuitenkin priorisoida arkensa niin, että ehtii käymään säännöllisesti. Ja nyt varmaan aiot käydä säännöllisesti, eikö olisi hyvä että ainakin tiettyinä iltoina annat lääkkeetkin. Säästyy vanhukset rahat ja kiireisen kotipalvelun resurssit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieltäydyt vaan itse tekemästä näitä töitä heille, niin pian ymmärtävät.

Sanottiinko jossain, että ap tekee työt?

Se nyt on vaan ajan kysymys, kun lapsia aletaan vaatia tekemään sitä tai tätä ikkunanpesusta nurmikon leikkuuseen ja lumitöihin.

Minusta on ihan ok, että pyytävät lapsilt apuja.

Lapsilla on yleensä oma elämä, kokopäivätyö ja omat lapset usein eri paikkakunnalla. Ihan jokainen voi miettiä, missä ja miten asuu sitten, kun ei enää kykene asumistaan hoitamaan. Silloin täytyy muuttaa palvelujen viereen tai ostaa niitä.

Siis onko nämä 75-vuotiaat dementoituneita vai miksi heitä pitää holhota. Jos eivät niin hittojako se kenellekään kuuluu mihin ihmiset rahansa käyttävät.

Mulla myös huonokuntoinen eläkeläisäiti. Olettaa että minä hoidan oman taloni ja pienten alle kouluikäisten lasteni sekä vuorotöiden lisäksi hänen talonsa ja kesämökkinsä. Nämä molemmat muuttotappiokunnasta, joista aikoinaan koittaa mulle taloudellinen helvetti, kun perin ne vasten tahtoani. En tarvitse niitä homepesiä mihinkään, kun perimällä ne joudun hyvällä tuurilla myymään oman taloni selvitäkseni kuluista. Jääräpää on, eikä vuosien puheista huolimatta suostu elinaikanaan niitä myymään ja muuttamaan vuokralle. Jokainen vapaahetki tulisi käyttää näiden kiinteistöjen hoitoon. Nytkin suuttunut kun en tule kantamaan puita sisälle. Palelkoon.

Omat vanhemmat on syntyneet 1930-luvulla ja oli todella vaikeaa saada heidät hyväksymään ajatus ulkopuolisesta avusta.

Äiti toimi isän omaishoitajana ja äidin voimat alkoivat totaalisesti loppua isää hoitaessa. Tästä huolimatta oli vaikea saada hänet hyväksymään, että apua saa ja pitää ostaa, jotta omat voimat ei ihan kokonaan lopu.

Kaikki me lapset jaksettiin toistaa tätä useampi vuosi ja lopulta he hyväksyvät jonkin verran apua.

Eli ainut mikä auttoi oli toisto, toisto ja toisto

Vierailija kirjoitti:

Mulla myös huonokuntoinen eläkeläisäiti. Olettaa että minä hoidan oman taloni ja pienten alle kouluikäisten lasteni sekä vuorotöiden lisäksi hänen talonsa ja kesämökkinsä. Nämä molemmat muuttotappiokunnasta, joista aikoinaan koittaa mulle taloudellinen helvetti, kun perin ne vasten tahtoani. En tarvitse niitä homepesiä mihinkään, kun perimällä ne joudun hyvällä tuurilla myymään oman taloni selvitäkseni kuluista. Jääräpää on, eikä vuosien puheista huolimatta suostu elinaikanaan niitä myymään ja muuttamaan vuokralle. Jokainen vapaahetki tulisi käyttää näiden kiinteistöjen hoitoon. Nytkin suuttunut kun en tule kantamaan puita sisälle. Palelkoon.

Voit kieltäytyä perinnöstä niin ei tule kuluja.