Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huoh tytär
14.01.2020 |
19v tytär on niin raskas, asuu vielä kotona ja käyttäytyy kuin kakara. On pahantuulinen ja naama kuin norsun.. koko ajan. Kun kysyn että mikä on niin tulee vaan kettuilua takaisin.
Tiedän että hänellä on vaikeaa ja on terapiassa, mutta tuntuu että se tekee hänet vielä pahemmaksi. Saa siltä terapeutilta kannustusta kuinka vaikeaa hänellä on.
Tälläinen esimerkki oli ostanut pizzan ja minä olin syönyt siitä yhden palan. Sai ihan hirveet kilarit siitä ja raivosi kotona tästä. Siis oikeesti, ymmärrän et harmittaa mut ei se nyt noin iso asia ole. Sit oli et nyt ottaa mun auton ja häipyy raivoissaan koska olin syönyt hänen pizzasta palan. 🙄Siis herrajumala mitä käytöstä. Yhtäkkiä hänessä on puhjennut tälläinen puoli. Vaan yhtä rämpimistä tän tyttären kanssa.
Säälittää muut lapset kun olen kokoajan helisemässä tän yhden kanssa ja joutuvat kuuntelemaan tätä taistelua joka päivä.
Tiedän että saan varmasti ihan hirveen ryöpyn niskaan ja oma syy kun olen kasvattanut tollasen hirviön. Mutta aina joku yksi ihminen vastaa joka osaa neuvoa eteenpäin koska olen ihan poikki ja neuvoton.
Kommentit (34)
19 vuotias on vielä lapsi ja on todella hienoa, että tyttäresi opiskelee ja käy töissä. Ja ei se oman oikean suunnan löytäminen ole helppoa, kaikki ei löydä sitä oikeaa suuntaa koskaan ja sekin pitäisi hyväksyä. Ja jokainen koettu työpaikka ja opiskelu varmasti auttaa suunnan löytymisessä.
Ethän pelottele omilla mielikuvillasi lastasi! "susta varmaan tulee peräkammarin likka" Tosi kannustavaa hei!
Jäitä hattuun. Luulen, että yrität ihan liikaa ja lapsesi kärsii siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten siskosi jakselee nyt ja onko löytänyt suuntaa?
Varmasti Sisaruksena ärsyttävää jos yksi lapsi vaan haalii kaiken huomion ja resurssit vanhemmilta. Koen itsekin syyllisyyttä tästä. Olen maksanut itseni kipeäksi hänen terapiasta ja siellä lähinnä jauhetaan minusta. Ja se on ihan ok jos se tulee auttamaan häntä, mutta tuntuu että se tekee tilanteen pahemmaksi koska minä olen se syntipukki. Ja varmasti olen paska äiti ei siinä mitään , voin kantaa sen mutta ei se ole mikään syy sitten olla itse saamaton.
En ole kyllä vielä sanonut ääneen pelkojani hänelle.
Mua ärsyttää muutenkin kyllä sellaiset ihmiset jotka jää roikkumaan johonkin pahaan sanottuun asiaan ja antavat sen muokata heitä. Mutta toi on ihan toinen aihe.
Tässä AP:n kirjoituksessa on melkein kaikki provon ainekset, jopa hymiö löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
19 vuotias on vielä lapsi ja on todella hienoa, että tyttäresi opiskelee ja käy töissä. Ja ei se oman oikean suunnan löytäminen ole helppoa, kaikki ei löydä sitä oikeaa suuntaa koskaan ja sekin pitäisi hyväksyä. Ja jokainen koettu työpaikka ja opiskelu varmasti auttaa suunnan löytymisessä.
Ethän pelottele omilla mielikuvillasi lastasi! "susta varmaan tulee peräkammarin likka" Tosi kannustavaa hei!
Jäitä hattuun. Luulen, että yrität ihan liikaa ja lapsesi kärsii siitä.
19-vuotias EI ole lapsi. Hän on aikuinen.
Sanonpahan vaan, että jos monen lapsen perheessä tollainen kriisi syntyy ruoan jakamisesta niin on kyllä kuutamolla sekä AP että suurinpiirtein kaikki kommentoijat tässä ketjussa, jotka puolustelevat tytärtä ja HÄNEN pizzaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten siskosi jakselee nyt ja onko löytänyt suuntaa?
Varmasti Sisaruksena ärsyttävää jos yksi lapsi vaan haalii kaiken huomion ja resurssit vanhemmilta. Koen itsekin syyllisyyttä tästä. Olen maksanut itseni kipeäksi hänen terapiasta ja siellä lähinnä jauhetaan minusta. Ja se on ihan ok jos se tulee auttamaan häntä, mutta tuntuu että se tekee tilanteen pahemmaksi koska minä olen se syntipukki. Ja varmasti olen paska äiti ei siinä mitään , voin kantaa sen mutta ei se ole mikään syy sitten olla itse saamaton.
Hän voi (tietääkseni) ihan hyvin. En pidä siskoon juurikaan yhteyttä hänen käytöksensä takia. Mutta asuu omillaan ja opiskelee nykyään eri paikkakunnalla, en tiedä kaverisuhteista juurikaan.
Hänellä oli tuo sama ongelma. Kaikki paha hänen elämässään oli vanhempien/sisarusten syytä.
Toivoisin että voisin auttaa sinua jotenkin, mutta en tosiaan pidä enää yhteyttä siskooni. Äitini kanssa puhun siskosta vain vähän, hän tietää miten viileät välit meillä on.
Jos ongelmat olisivat pelkällä reipastumisella hanskattavissa, ei hänelle olisi myönnetty terapiaa. Jotain siis on jo nyt omien sanojesi mukaan "pielessä", eli ongelmia on ja nyt kannattaisi keskittyä siihen, että tilanne saadaan paremmaksi.
Hae apua itsellesi jos vanhemmuudessa tuntuu voimat tai eväät loppuvan. Tilanne ei tyttären syyttämisellä tai omalla murehtimisella parane. Itsenäistyminen on yksi elämän suurista murroskohdista ja on aika tavallista että se ei suju aina ihan kivuttomasti, saati jos lisänä on oikeasti ongelmia jotka kuormittavat nuorta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
19-vuotiaan äitinä sanoisin, että tuon ikäisen pitäisi osata jo hallita tunteensa ja käyttäytyä asiallisesti. Saattaisin jopa sanoa, että hommaa oma kämppä ja häivy, jos et osaa olla kunnolla. Ilmeisesti aloittajan tytär pitää edelleen itseään lapsena, joka saa tehdä mitä haluaa, koska on lapsi, ja vanhemmat huoltaa ja huolehtii. Jonkinlainen tiukka keskustelu olisi paikallaan kyllä.
Ymmärtäisin, jos viisitoistavuotias angstaisi teini-ikäänsä, mutta joillakin on jo kaksi lastakin siinä iässä, oma perhe ja koti.
Vierailija kirjoitti:
19-vuotiaan äitinä sanoisin, että tuon ikäisen pitäisi osata jo hallita tunteensa ja käyttäytyä asiallisesti. Saattaisin jopa sanoa, että hommaa oma kämppä ja häivy, jos et osaa olla kunnolla. Ilmeisesti aloittajan tytär pitää edelleen itseään lapsena, joka saa tehdä mitä haluaa, koska on lapsi, ja vanhemmat huoltaa ja huolehtii. Jonkinlainen tiukka keskustelu olisi paikallaan kyllä.
Ymmärtäisin, jos viisitoistavuotias angstaisi teini-ikäänsä, mutta joillakin on jo kaksi lastakin siinä iässä, oma perhe ja koti.
Siis 19-vuotiaana...
Alue: Aihe vapaa
Yääh, kuulostaa ihan mun siskolta. Asui vaikka kuinka pitkään vanhempieni nurkissa, ei maksanut mistään mitään, söi siis äidin ja isän ostamia ruokia ihan hyvillä mielin. Mutta jos joku uskalsi koskea hänen ruokaansa niin helvetti oli irti. Käytti myös terapia/masennusta täydelliseen saamattomuuteen ja kusipäisyyteen. Hänellä ei ollut yhtäkään ystävää tai harrastusta.
Äitini yritti parhaansa olla mukava ja ymmärtäväinen, mutta jossain vaiheessa kärsivällisyys loppui. Äiti ilmoitti siskolleni että joko menee töihin ja maksaa elämisestään tai hankkii oman kämppänsä. Totta kai siitäkin piti suuttua.