En suosittele parisuhteessa pitämään salaisia rahakätköjä. Morjens muutamalle sadalle eurolle !
Vanhan puhelimen kotilossa oon salassa pitänyt muutamaa sataa euroa tuhlailevalta puolisolta sukan varteen pahan päivän varalle. Vaan pahempi päivä koittikin tänään ukon antaessa tuon vanhan puhelimeni kaverilleen. "Ethän sä sillä enää mitään tehnyt" - Voi vee kun vetuttaa! Käskin äijää pyytämään puhelinta takaisin mutta saa nähdä onko se enää rahoineen vai ei. Joo tyhmä olin, tiiän.
Kommentit (46)
Mulla on kätkö sellaisessa paikassa johon kukaan ei vahingossakaan eksy. Idea kopioitu vuosien takaiselta naapurilta joka jemmaili miehensä antamista talousrahoista itselleen etelänmatkarahoja.
Parempi kätkö Ap!
Kannattaa olla parisuhteessa sellaisen kanssa, joka ei anna kysymättä toisen tavaroita pois .
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla parisuhteessa sellaisen kanssa, joka ei anna kysymättä toisen tavaroita pois .
Eikä varasta rahoja. Ikävää ettei voi puolisoon luottaa. Eikö aplla ole omaa pankkitiliä, mihin säästää?
Eikö sulla ole omia laatikoita tms?
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla ole omia laatikoita tms?
Nykyään on sellainenkin hieno asia kuin pankki ja pankkitili.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla ole omia laatikoita tms?
Huono piilo. Esimerkiksi siivouskomero on paljon parempi, jos haluaa mieheltä jotain piilottaa.
Minä piilotan kodinhoitohuoneeseen. Siellä ei mies käy vahingossakaan.
Meillä ei ole tarvetta piilottaa rahoja mihinkään. Meillä on yhteiset pankkitilit ja niillä aina riittävästi rahaa vaikka sitten lähteä ex tempore matkalle.
Salaisuudet parisuhteessa tosiaan ovat huono idea.
Omat pankkitilit ja lisäksi mulla on jemmatili, jonne laitan rahaa sukanvarteen. Kannattaa jemmata rahat pankkiin, ei pitää piilossa kotona. Joku perussumma käteistä on tosin hyvä olla.
Et sitten koskaan ole pankkitilin avaamista harkinnut?
Miksi ukon kaveri ei kertonut, että siellä oli rahaa? Kyllähän kaverit näin tekee. Vai kusettiko miehesi vain?
Mies on ottanut rahat itselleen. Varmaan on tsekannut, että puhelimessa kaikki ok.
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Seppo teki kepposen ja käy tam tam...
(Mikä on keppo. Kipon tiedän)
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Mitäs olit salakähmäinen ja jemmailit selän takana rahoja. Sen siitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Mitäs olit salakähmäinen ja jemmailit selän takana rahoja. Sen siitä saa.
Salakähmäisyys ei ole rikos, varastaminen sen sijaan on. Aika kepposen teki nainen juu.
Hyvässä provossa sen keksijä kehittelee juonta lisää sitä mukaa kuin häneltä kysellään asiasta. Nämä, joissa paukkuja riittää vain typerään avaukseen, ovat kaikkein huonoimpia.
Mutta kyllä näissäkin ihmetyttää, että kuinka käsittämättömän tylsä elämä pitää ihmisellä olla, jotta hän käyttää aikansa keksimällä juttuja. Eikö hänelle oikeasti tapahdu mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Mitäs olit salakähmäinen ja jemmailit selän takana rahoja. Sen siitä saa.
Salakähmäisyys ei ole rikos, varastaminen sen sijaan on. Aika kepposen teki nainen juu.
Luottamuksesta on kyse, ei rikollisuudesta. Jos pitkäaikaiselta kumppanilta salassa jemmailee rahoja, on se tuolle kumppanille melkoinen luottamuspulan osoitus. Asiasta tulee äkkiä norsu olohuoneessa. Siitä ei puhuta mutta se kalvaa suhteen pohjaa. Jos olisi avoin ja rehellinen ja kertoisi säästävänsä yläkaapin keppoon pahan päivän varoja, toinen tietäisi ja itse tietäisi toisen tietävän, touhu olisi avointa ja luottamuksen ilmapiiri säilyisi.
Kannattaa tosiaan täällä kertoa rahakätköt. Kas kun et laita ilmoitusta niistä torille lyhtypylvääseen nimen ja osoitteen kera.