Uudelleensynnyttäjän kivunlievityksestä (ja repeämistä)
Esikoisen synnytyksestä jäi harmittamaan se, kun olin piuhoissa tuntikausia, kun sain epiduraalin. Supistukset oli tosi inhottava kestää vaakatasossa ja lisäksi epiduraali heikensi supistuksia jolloin jouduttiin laittamaan oksitosiinia, mistä seurasi lopulta tosi kammottavat supistukset.
Toiseen synnytykseen parisen viikkoa aikaa ja olen miettinyt, olisiko mahdollista pärjätä vain ilokaasulla?
Tai mitä muita sellaisia kivunlievityksiä on, jotka eivät sido minua sänkyyn vaan pystyy liikkumaan vapaasti?
Mitä lievitystä uudelleensynnyttäjä voi saada ponnistusvaiheeseen, jos siihen asti pärjäisi ilokaasulla?
Toinen juttu mitä olen miettinyt on se, kuinka helposti uudelleensynnyttäjä saa repeämiä tai joudutaan tekemään eppari?
Esikoisesta tehtiin pieni episiotomia ja sen lisäksi tuli pari pientä repeämää. Tuo eppari parani tosi huonosti ja oli kauan aikaa kipeä, joten pelottaa että ei kai sitä tarvitse tehdä uudestaan?
Kommentit (3)
sama. Eka synnytys kesti ikuisuuden ja oli helvetillistä maata piuhoissa kiinni. Epiduraalin sain lopulta ja kyllähän se sillä sitten menikin. Synnytin uudelleen 3 kk sitten. Kävelin ulkona niin pitkään kun kantti kesti ja mies lopulta pakotti minut sairaalaan kun alkoi olemaan niin tuskaisen näköistä. Sitten olinkin jo 8-9 cm auki ja synnytin noin 10 sisällä saliin menemisestä. Kivunlievitystä en ottanut, toki olisin ilokaasua saanut. Kyllä sen kesti, tosin välilihan puudutuksen olisi ottanut jos olisin älynnyt. En revennyt lainkaan eikä epparia tarvittu, tosin mulla oli näin ekallakin kerralla. Lämpöpakkaus välilihan päällä ja rauhallinen ponnistus auttaa siihen ettei repeä. Sanoisin että jos vielä synnyttäisin haluaisin samanlaisen synnytyksen. Kunhan jaksaa sinnitellä pystyssä sa kävellä, niin tulee paaaljon nopeampaa.
Onnea synnytykseen.
toinen taas oli nopea, sain ilokaasua-ja tietysti oksentelin sen jälkeen, sain myös kohdunkaulanpuudutteen, joka ei toiminut, ja melko luomuna meni (järkyttävää!) repeämiä ei tullut, kätilö painoi hyvin välilihaa ponnistaessa, ei tikkejä ja alapää oli kunnossa heti. Kolmannessa synnytyksessä pyysin kevyen epiduraalin-aivan mahtava homma, kaikki tuntui vähän, ei kuitenkaan kivuliasta, ja sain rauhassa ponnistaa ilman repeämiä, kun käskin kätilön painamaan välilihaa, ja ponnistettiin rauhallisesti.
esikoisesta epiduraali+makaamista+imukuppi+tosi inhottava epparihaava+pitkä toipuminen.
Tästä toisesta sain spinaalipuudutuksen, joka oli aivan ihana ja toimi mulle hyvin. Kivut ihan tiessään ja mielelläänhän sitä silloin makoilikin. Oli raju mutta toisaalta nopeasti ohi, se synnytys. Eikä revennyt tai leikattu, joten nopeasti toivuin. Mutta pelkkä ilokaasu oli kyllä aika avuton apu kipuihin.
Siskollani oli pelkkää ilokaasua+kohdunkaulan puudutus, toimi kuulemma hyvin hänellä.