"Metsästyskoirarodut eivät käy seurakoiriksi"
Tätä mieltä oli vakaasti ukko, jonka oma koira kylläkin pääsee hirvijahtiin tuona varsin rajoitettuna aikana vuodesta, mutta muun ajan lähinnä louskuttaa tarhassaan yksin ja toimettomana. Lenkitetään jos ehditään/viitsitään. Kovasti siis ihmettelen, miten tuon koiran elämä olisi merkittävästi vajaampaa, jos se olisi vaikka minun omistuksessani: ei kylläkään pääsisi metsälle viettejään toteuttamaan, mutta saisi asiaankuuluvan jokapäiväisen huomion ja liikunnan.
Kommentit (6)
Mitä sitten pitäisi tehdä metsästyskoirarotuiselle koiralle, joka ei luonteensa puolesta sovi metsästyskoiraksi? Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin tehdä siitä seurakoira.
Jos haluaa kunnon seurakoiran niin kannattaa ottaa Pitbull. Pitbulli on seurallinen ja omistajalleen uskollinen kaveri ja bonuksena ei varmasti tule kaikenmaailman lässyttäjät lässyttämään koiralle kun olet sen kanssa lenkillä, koska eivät uskalla kun uskovat kaiken propagandan.
Jos koira ei tottele, sitä pitää vitsalla kasvattaa imho.
Ai kuten vaikka cockerspanieli tai kultainennoutaja?
:D
Yksin ulkona oleminen ei ole koiralle ongelma. Se, että koiralla ei ole muuta elämää kuin se tarha tai juoksunaru, on ongelma. Koiran ei tule tehdä tarpeitaan häkkiin, koiran ei tarvitse edes kusta häkkiin, koska sitä kuuluu lenkittää aamuin, illoin ja päivällä pidempi lenkki. Myös ja ETENKIN metsästyskoiran kuntoa täytyy ylläpitää säännöllisellä lenkityksellä, se myös lujittaa ohjaajan ja koiran suhdetta. Tottakai olisi mukavampi kun koiralla olisi vaikka toinen koira seurana, mutta jotkut koirat jopa viihtyvät paremmin yksin.
Se on ehkä työ-ja käyttökoirien kasvattajien ajatus, että seurakoiraistuessaan rotu lähtisi menemään kokonaan pilalle. Ja tottahan se on, toiset rodut eivät enää sovellu käyttöön, toiset sitten jakautuneet käyttö ja näyttölinjoihin.