Typerintä, mitä olet tehnyt ihastuneena?

Melkein erosin miehestäni.

Ja aloitan itse: armoton flirtti työpaikalla ihastuksen kanssa. Kuvittelin, ettei kukaan huomaisi ja kyseessä olisi vain meidän välinen juttu, mutta jälkikäteen hävettää aivan karmeasti kun muistaa kollegoiden merkitsevät katseet ja supinan. Eikä suhteestakaan tullut mitään. Aaargh miten hävettää. Ei koskaan enää.

Teininä jäin melkein hälytysajossa olevan ambulanssin alle, kun yritin tehdä vaikutuksen ihastukseeni.

Vierailija kirjoitti:

Melkein erosin miehestäni.

Sama. Ja joskus vieläkin mietin, että olisiko pitänyt...

Baarissa kännissä polvistuin ja sanoin isoon ääneen beibe mä haluan sulta seksiä. hävetti myöhemmin vaikka sain mitä halusin.

Sen mitä mies voi hölmöimmillään tehdä eli alentua mouruamaan. Siitä nainen saa niin mahtavan fiiliksen kun sitten tumppaa kuin tupakan.

Tunnistin tunteeni.

Vaikka ja mitä, jopa sitä stalkkaustakin. :(

Menin kertomaan tunteistani ihastukseni kohteelle (varattu). Ei olisi kannattanut. Varattu voi tehdä mitä vain iskuyrityksiä, mutta jos vastaat niihin, olet kohta heitettynä kuralammikossa. Tavallaan tämä ei ole noloa, mutta toisekseen on.

Stalkkaaminen alkoi mennä siihen pisteeseen, että kävelin tyypin kodin ja lempikahvilan läheltä kohtuutonta kiertotietä, toiveissa törmätä muka sattumalta. Tein näin ehkä pari kertaa kunnes tajusin, että alkaa mennä sairaaksi.

Mies halusi lopettaa juttumme mutta itse en sitä ihastuneena halunnut hyväksyä. Menin ihan sekaisin ja sitten pommitin viesteillä kaikkea aivan älytöntä.

Onneksi en ole nähnyt tyyppiä enää, vajoaisin maan alle häpeästä.

Vierailija kirjoitti:

Menin kertomaan tunteistani ihastukseni kohteelle (varattu). Ei olisi kannattanut. Varattu voi tehdä mitä vain iskuyrityksiä, mutta jos vastaat niihin, olet kohta heitettynä kuralammikossa. Tavallaan tämä ei ole noloa, mutta toisekseen on.

Eikös tollanen kurakylpy kuitenkin ole tehokas tunteiden tappaja? Ei tarvi enää elätellä turhia toiveita.

Kertoin hänen vaimolleen. Hirveä soppa.

Vierailija kirjoitti:

Stalkkaaminen alkoi mennä siihen pisteeseen, että kävelin tyypin kodin ja lempikahvilan läheltä kohtuutonta kiertotietä, toiveissa törmätä muka sattumalta. Tein näin ehkä pari kertaa kunnes tajusin, että alkaa mennä sairaaksi.

Mulla aikalailla samoin. Olen tuo 8. vastaaja. Itsekin tajusin, että mitä hemmettiä mä oikeen oon tekemässä. Onneksi ihastuminen laantui itsestään hiljalleen pois. En ole enää vanhempana huomannut itsessäni tuollaisia piirteitä onneksi. Menkööt se nyt sitten nuoruuden hormonien piikkiin tuo ylilyönti ihastumisessa.

Vierailija kirjoitti:

Menin kertomaan tunteistani ihastukseni kohteelle (varattu). Ei olisi kannattanut. Varattu voi tehdä mitä vain iskuyrityksiä, mutta jos vastaat niihin, olet kohta heitettynä kuralammikossa. Tavallaan tämä ei ole noloa, mutta toisekseen on.

Sama juttu. Kyseessä oli vielä ryökaveri. Voi sitä hävetyksen määrää. Onneksi emme näe enää 😁

Vierailija kirjoitti:

Kertoin hänen vaimolleen. Hirveä soppa.

Kerroit siis ihastumisestasi? Miksi ihmeessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoin hänen vaimolleen. Hirveä soppa.

Kerroit siis ihastumisestasi? Miksi ihmeessä?

Ei kun siitä, että meillä oli suhde. Että mies on pettänyt häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin kertomaan tunteistani ihastukseni kohteelle (varattu). Ei olisi kannattanut. Varattu voi tehdä mitä vain iskuyrityksiä, mutta jos vastaat niihin, olet kohta heitettynä kuralammikossa. Tavallaan tämä ei ole noloa, mutta toisekseen on.

Sama juttu. Kyseessä oli vielä ryökaveri. Voi sitä hävetyksen määrää. Onneksi emme näe enää 😁

Tuskin hän sitä pahana otti. Yleensä itse suurentelee sitä asiaa omassa päässään. Mulle kävi just noin töissä jossa yksi nainen kertoi minulle tunteistaan minua kohtaa. En ottanut sitä negatiivisena asiana, päinvastoin tuntui hyvältä että joku minusta välittää. Harmi vain että sukupuoli oli väärä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoin hänen vaimolleen. Hirveä soppa.

Kerroit siis ihastumisestasi? Miksi ihmeessä?

Ei kun siitä, että meillä oli suhde. Että mies on pettänyt häntä.

Ok. Erosiko mies?

Nolasin itseni monin eri tavoin. Nähtiin aina vain kosteissa merkeissä (kaverin kaveri ja samat bileet) ja hermostukseeni join aina ihan liikaa, heittäydyin teiniksi ja olin aivan todella sietämätön.

Myös työkaverille flirttailin joskus, mutta siinä hävettää näin jälkeen päin vain se, että mitä ihmettä koko tyypissä edes näin. Että jos se tajusikin mun flirtin ja jotenkin otti siitä lisää egonpönkitystä itselleen, hyi helkkari. Vastenmielinen äijä.