Lue keskustelun säännöt.
Mitä sellaista vanhempanne ovat tehneet, mitä itse ette vanhempina tee?
06.01.2020 |
Onko jokin käytöstavan opetus, hoidatteko jotkin tilanteet eri tavalla?
Minä aloitan, oma äitini pahoinpiteli minua, itse en tietenkään omille lapsilleni tee samalla tavalla.
Äitini antoi minun istua ostoskärryissä vielä 7-vuotiaanakin. Hän antoi minun myös kiivetä kassahihnan päädyssä olevalle pakkaustasolle, itse en tee kumpaakaan omien lapsieni kanssa. Olen sitä mieltä, että istutaan ostoskärryjen istuinosassa ja pakkaustaso on vain pakkaamista varten.
Kommentit (33)
Itse olen koittanut olla yhtä hyvä äiti kuin oma äitini oli. On vain pieniä juttuja, jotka olen tarkoituksella tehnyt toisin, esim. en ole siirtänyt omaa koirapelkoani lapsiini. Olen myös puhunut positiivisesti kaikista kouluaineista, myös niistä joissa olin itse huono, ja koittanut valaa lapsiin uskoa että he voivat niissäkin onnistua (ja ovatkin onnistuneet).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttäviä tarinoita:( Tsemppiä teille, ja hienoa kun ette siirrä käyttäytymismalleja eteenpäin.
Itselläni näihin verrattuna aika pieni asia: en ikinä pidä päivien pituisia mykkäkouluja. Riidellä voi, mutta riidatkin sovitaan ennen yöpuulle menoa.
Sama juttu, panostan puhumisen tärkeyden opettamiseen. Ja toinen, meillä ei lapset näe aikuisten humaltumista, toisin kun itse jouduin todistamaan milloin mitäkin känni sekoiluja.
Omat vanhempani hakkuivat, vähättelivät ja solvasvat minua, samalla suosien veljeäni kaikessa. Itse en morkkaa, enkä nimittele lapsiani. Meillä ei myöskään pidetä suosikkijärjestelmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä tärkeimpänä. En menisi naimisiin henkisesti sairaan alkoholistin kanssa ja tekisi lapsia sellaisen kanssa!
En laittaisi lapsiani kärsimään alkoholistin kanssa elämisestä ja katsomaan juomista.
En tukistaisi, hakkaisi ja löisi lastani
En jättäisi alle kouluikäistä lasta hoitamaan sairasta vauvaa yksin
En käskisi lapseni lintsata koulusta, koska äiti kärsii paniikkihäiriöstä ja pelkää jäädä yksin
En hauku, nimittele, mitätöi, pilkkaa ja lyttää lapseni itsetuntoa ja tärvää hänen minäkuvaansa tai huuda hänelle mitättömistä asioista
En halua, että lapseni pelkää minua
En suosi toista lastani ja hylkää toista.
En kerro lapseni asioista tutuille / naapureille ym. ei läheisille ihmisille.
En unohtaisi lapseni merkkipäiviä ja käyttäytyisi välinpitämättömästi.
En sivuuta lapseni tunteita ja kohtele häntä kylmästi, en anna hänen itkeä itseään uneen iltaisin haukuttuani ja hakattuani hänet ensin.
En tyhjentäisi lapseni tiliä ja käskisi hänen mennä töihin alaikäisenä, jotta voin viedä hänen rahansa. En syyllistäisi lastani, että on hänen syynsä, ettei ole sähköjä / ruokaa / vaatteita ym.
En jättäisi hakematta apua itselleni enkä väittäisi ammattilaisille, että vika on lapsessa.
Voisin jatkaa listaa vaikka kuinka kauan, mutta nämä tuli ensimmäisenä mieleen. Nämä asiat olen itse tehnyt eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En hauku lapsiani enkä huuda enkä käske heidän olla niin kuin muut eli reippaita ja rohkeita ja kuitenkin estä kaikin tavoin heitä niin ettå eivät voi olla niin kuin muut. Annan lapseni olla sellaisia kuin ovat.
En arvostele lapsilleni lasteni tyttö tai poikayståviå tai puolisoita, ne ovat heidän valintojaan ja rakkaitaan ja minun tulee kunnioittaa sitå ja arvostelua ei koskaan unohda kun sen sanoo oma vanhempi.
En kettuile ja vattuile aikuisille lapsilleni vaan kunnioitan heitå en vain lapsinani vaan erillisinä itsevaltaisina, arvokkaina ihmisinä ja kunnioitan heidän rajojaan. Lapseni eivät ole minulle mitään velkaa siitä että ovat syntyneet eivätkä he ole minun palvelijoitani. Kohtelen lapsiani aina ehdottoman tasapuolisesti enkä puhu lapseni vieraillessa koko ajan toisen lapsen asioista ja perheestå.
Vanhempani ajelivat sellaisella 70-luvun autolla (tosin silloin olikin 70-luku) jossa ei edes ollut turvavöitä takapenkillä jossa me kersat oltiin. Itse en ole ajanut metriäkään, ilman että kakarat olivat vöissä. Jatkuu edelleenkin, vaikka molemmat ovat jo aikuisia, ja valittavat että turvaistuin on muka jäänyt pieneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun perhe oli täysin normaali, siitä olen kiitollinen.
(Mikä minut rikkoi? Armoton koulukiusaaminen. Monesti syytetään vanhempia vaikka paha olo tulee jostain ihan muualta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun perhe oli täysin normaali, siitä olen kiitollinen.
(Mikä minut rikkoi? Armoton koulukiusaaminen. Monesti syytetään vanhempia vaikka paha olo tulee jostain ihan muualta.)
Jos sinun perheesi oli täysin normaali niin ei se tarkoita että kaikkien muidenkin oli tai on. Kuulostaako nuo aiemmat tekstit normaaleilta perheiltä?
Minua ei ole koskaan koulukiusattu. Monesti syytetään koulukiusaamista vaikka paha olo tulee jostain ihan muusta. Tajuatko nyt?
Mä voisin sanoa toisin päin, että teen jotain, mitä omat vanhempani eivät tehneet. Eli puhun lapseni kanssa asioista. Meillä äiti "vaikeni kuoliaaksi" joitain asioita, ei meillä ole monestakaan asiasta puhuttu (ja isä jonka kanssa asioista olisi voinut puhua taas oli paljon pois kotoa, kun työnsä lisäksi toimi urheiluvalmentajana). Oman lapseni kanssa olen pyrkinyt puhumaan hankalistakin asioista.