Mitä olet tehnyt "väärällä tavalla" parisuhde-elämässäsi? Esim. muuttanut yhteen kuukauden tuntemisen jälkeen

Olen onnistunut pilaamaan parisuhteitani huonolla itsetunnolla ja turhalla draamailulla. Nykyinenkin parisuhde vetelee viimeisiään tämän takia.

Menin naimisiin vuoden yhdessäolon jälkeen.

Harrastin seksiä ekoilla treffeillä.

Tapasin miehen, joka oli eronnut 4kk sitten. Ensitapaamisesta meni vain vajaa 3kk kun muutin miehen luokse vieraalle paikkakunnalle. Nyt ollaan oltu 8 vuotta yhdessä, on lapsia ja oma talo.

Vierailija kirjoitti:

Menin naimisiin vuoden yhdessäolon jälkeen.

Vähän sama, mutta lapsi vuoden tuntemisen jälkeen. Naimisiin mentiin 6kk sen jälkeen.

Ostettiin (ei vuokrattu) oma kämppä puolen vuoden seurustelun jälkeen. Meni loppujenlopuksi ihan hyvin.

Jäin odottamaan ravintolassa miestä, joka tuli ekoille treffeille tunnin myöhässä :D (pahoitteli kylläkin kovasti, että oli muistanut kellonajan väärin ja soitti siinä, että tulee myöhässä, jääthän odottamaan) 

Nyt 15 vuotta onnellisesti naimisissa, kaksi lasta, mies on hyvinkin huomaavainen ja hyvä mies :) 

Annoin anteeksi pettämisen.

Vierailija kirjoitti:

Tapasin miehen, joka oli eronnut 4kk sitten. Ensitapaamisesta meni vain vajaa 3kk kun muutin miehen luokse vieraalle paikkakunnalle. Nyt ollaan oltu 8 vuotta yhdessä, on lapsia ja oma talo.

Mulla samankaltainen tarina. Mies oli eronnut 3 kk aiemmin viiden vuoden suhteesta. Muutaman kuukauden kuluttua asuimme jo yhdessä. Ensi kesänä naimisiin.

Kaiken. Enää en aio ryhtyä parisuhteeseen. En osaa olla itsekäs ja alistava sekä jatkuvasti vihainen. Nämä tuntuu olevan perus edellytykset parisuhteen onnistumiselle.

Vierailija kirjoitti:

Annoin anteeksi pettämisen.

Mutta et varmaan koskaan unohda? Luotatko häneen nyt?

Toisella tapaamisella muutimme yhteen. Kohta asuttu saman katon alla 18 vuotta.

Alkanut suhteeseen liian aikaisin (15 v.). Silti oltu naimisissakin saman tyypin kanssa 40 vuotta; on työ, on korkeakoulutus, on lapsia, lapsenlapsia, taloa ym.

Anoppi ei ole sopeutunut vieläkään, koska lapset on ruokittukin aina väärin ja silti ollaan hengissä ja onneksi myös terveinä :/

Menimme kihloihin tasan 1kk ensitapaamisesta. Tuon kuukauden aikana ehdimme "seurustella" ehkä 1½ viikkoa, koska asuimme eri paikkakunnilla (välimatka 700km). Puolen vuoden  kihlauksen jälkeen menimme naimisiin. Taas "seurustelimme" max. 3kk niin ikään eri paikkakunnilla asumisen vuoksi. Paikkakunnat vaihtuivat molemmilla tuon puolen vuoden aikana. Kun olimme olleet naimisissa 3kk pääsimme viimein muuttamaan yhteen. Vasta silloin aloin ajatella, että mitä oikein on ollut tehtyä. Mies olisi halunnut heti lapsia, mutta siinä vaiheessa järki palasi päähän ja halusin ensin nähdä miten yhteiselämä alkaa sujua. Olimme molemmat toistemme ensimmäiset seurustelukumppanit. Ehdimme olla naimisissa 12v ennen kuin ensimmäinen lapsi syntyi. Lapsia tuli yhteensä kolme. Avioliitto päättyi miehen kuolemaan. Ehdimme tuntea toisemme lähes 35 vuotta.

Täydellinen ketju minulle :D Näissä kaikissa on kyseessä sama ihminen. Toivon, ettei kukaan tunnista.

-lähdin treffeille pojan kanssa, jonka olin tavannut alle viikko aiemmin (eikä tuolla tapaamiskerralla vaihdettu yhtäkään sanaa, eli periaatteessa ensitreffit olivat myös ensitapaaminen). Olin 17v ja hän 19v.

-harrastettiin seksiä parin tunnin sisällä treffien alkamisesta

-alettiin seurustelemaan heti seksin jälkeen

-muutettiin yhteen samana päivänä (hän siis asui vanhemmillaan ja itselläni oma kämppä, hän vaan vähän niin kuin jäi sinne, aluksi epävirallisesti, vähän vaikea selittää)

-n. kuukausi ensitreffeistä sain tietää olevani raskaana, päättyi kuitenkin keskenmenoon yhdeksännellä viikolla

-mentiin kihloihin alle 3kk seurustelun jälkeen, silloin kun olin vielä raskaana

-täytin 18 vähän yli 3kk seurustelun alkamisesta, lähetettiin pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta samana päivänä

-maistraatti varattu, tässä kuussa naimisiin vain 4 kuukauden tuntemisen jälkeen

Tiedän, kuulostaa aineksilta katastrofiin. Mutta olemme molemmat varmoja tästä, eivätkä kenenkään sanomiset pysty muuttamaan sitä.

Mieheni oli työtön tavatessamme ja muutti minun (vuokra)asuntoon parin kk sisällä siitä kun alettiin seurustella. Nyt yhdessä 15 vuotta, lapset, talot, työt molemmilla jne.

Naimisiin 6kk tapaamisesta ja sitten muutettin yhteen kun ostettiin samalla talo. Saimme lapsen vuosi avioliiton solmimisesta. 9 vuotta tässä nyt mennyt ihan mainiosti.

Lopetin edellisen pitkän suhteen ja aloin seurustelemaan heti nykyisen aviomieheni kanssa, en ollut päivääkään yksin. Hoputin exää muuttamaan, että saisin kutsuttua uuden seurustelukumppanin kylään. Tosin edellinen suhde oli mennyt poikki jo puoli vuotta sitten mutta exä asui osittain luonani, ainakin tavarat olivat vielä muuttamatta.

Kaiken.

menin naimisiin ennenkuin olimme edes asuneet yhdessä. Seurustelimme tosin muutaman vuoden. Kaiken lisäksi perustin samassa uusperheen, eli meillä molemmilla on omia lapsia.

Tästä on jo 7 vuotta, eikä edelleenkään meillä ole uusperheongelmia.