Miten voisin muuttua, jotta saisin seurustelukumppanin?
Hirveää ja toivotonta kyllä, olen 42(!)-vuotias ja minulla on kaksi lasta, joiden lähivanhempi olen (yhteishuoltajuus). Tiedän, että ikä ja perhestatus karsii jo valtaosan miehistä (lähes kaikki) pois, mutta mitä voisin tehdä tilanteessani? Millainen 42-vuotias lasten äiti voisi saada puolison?
Yksi lyhytkokoinen Asperger-mies kyseli täällä palstalla vinkkejä ja saikin todella hyviä neuvoja. Kaipaisin vastaavia siis.
Mitat ja piirteet: olen 173 cm pitkä ja painan 64 kiloa, yleisolemus on normaalipainoinen/hoikahko, pitkäraajainen, ehkä hieman päärynävartalo (yök!), joka on häivytettävissä vaatteilla. Rintavarustus on B75 eli pienehkö. Hiukset ovat pitkät ja paksut, keskiruskeat raidoilla. Väritys on suomalaistyyppinen muuten (kalpea iho, sinertävät silmät). Kasvonpiirteeni ovat keskivertotasoa, mutta en näytä keskivertosuomalaiselta, vaan mua luullaan venäläiseksi/tsekkiläiseksi/ranskalaiseksi yleensä. Silmät ovat suurehkot, huulet paksuhkot. Jos treenaan, saan helposti lihaksikkuutta/jänteikkyyttä, mutta en ole treenannut salilla pitkään aikaan. Pukeudun aika tylsästi ja peittävästi, mutta periaatteessa ihan tyylikkäästi. Vältän trendivillityksiä, mulla ei ole tatuointeja tai lävistyksiä. Meikkaan erittäin hillitysti. Pidän itseäni rumana/oudon näköisenä.
Mulla on sekä AMK että yliopistokoulutusta, melko monipuolisestikin (sinänsä huono asia), harrastan musiikkia ja kuvataiteita sekä juoksua. Mulla on sinänsä ihan ok, keskipalkkainen työ, mutta mitään uraa en ole tehnyt.
Terveydelliset haasteet: läheiseni (kaksikin kaveria ainakin) epäilee mua myöskin Aspergerin syndroomaiseksi (ei ole diagnoosia). Synnytysten yhteydessä vatsani iho on kulahtanut siten, ettei näytä oikein palautuvan. Lisäksi kropassa on ollut teini-iästä lähtien raskausarpia, joista sinänsä exäni eivät koskaan valittaneet/kommentoineet (ovat lähes huomaamattomia).
Mikä voisi auttaa tapauksessani siihen, että voisin löytää ihan normaalin, suunnilleen ikäiseni ja ihan fiksuhkon miehen puolisokseni? Uskon, että se on lähes mahdotonta, mutta haluaisin kehittyä ja muuttua parempaan suuntaan ja löytää siis vielä puolison.
Kommentit (23)
Ikäisiäsi vapaana olevia lapsellisia suht fiksuja miehiä kyllä löytyy ainakin mitä olen treffipalstoja ja tinderiä selannut. Jostain syystä sinun itsetuntosi on pohjilla estäen näkemästä hyvää itsessäsi. Ihmiset eroavat todella paljon ilman, että kummassakaan on sinänsä erityistä vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ikäisiäsi vapaana olevia lapsellisia suht fiksuja miehiä kyllä löytyy ainakin mitä olen treffipalstoja ja tinderiä selannut. Jostain syystä sinun itsetuntosi on pohjilla estäen näkemästä hyvää itsessäsi. Ihmiset eroavat todella paljon ilman, että kummassakaan on sinänsä erityistä vikaa.
Jostain syystä tällä palstalla ne harvat ketjuihin kommentoivat miehet usein sanovat, että ikäiseni (ja jo yli 35-vuotiaat) naiset ovat pahasti passé ja vielä lisäksi naiset, joilla on lapsia. Lisäksi kuulemma kaiken ikäiset miehet haeskelevat niitä nuoria naisia ja kelpuuttavat vain nuoren naisen kumppanikseen.
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään vikaa.
Joo, ei pidä etukäteen taistelua häviöksi ajatella, norminaiselta kuulostat :)
Sinänsä hassua kun vasta tuli match yhden neidon kanssa Tinderissä, muutamaa yksityiskohtaa lukunottamatta samanlainen kuin sinä olet itsesi kuvannut, hetken jo luulit sinua häneksi :)
Ja joo ei, eipä tuo match sen pidemmälle minulla johda koska tunnen hänet entuudestaan ja meidän molempien mielestä välimatkaa liikaa.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään vikaa.
Joo, ei pidä etukäteen taistelua häviöksi ajatella, norminaiselta kuulostat :)
Sinänsä hassua kun vasta tuli match yhden neidon kanssa Tinderissä, muutamaa yksityiskohtaa lukunottamatta samanlainen kuin sinä olet itsesi kuvannut, hetken jo luulit sinua häneksi :)
Ja joo ei, eipä tuo match sen pidemmälle minulla johda koska tunnen hänet entuudestaan ja meidän molempien mielestä välimatkaa liikaa.
En voi olla hän, sillä en ole Tinderissä, enkä ole koskaan siellä ollutkaan. En ole nettideittipalstoillakaan ollut koskaan. Pelottaa ajatuskin kyseisistä tavoista kohdata ihmisiä, sillä ihastun ja kiinnyn ihmisiin melko helposti.
En ole myöskään koskaan saanut romanttisessa mielessä tapaamiltani ihmisiltä pakkeja, ja olen muutenkin deittaillut vain tositarkoituksella ja päätynyt sitten seurustelusuhteeseen heidän kanssaan (ne elämäni ainoat pari pitkää suhdetta).
Tinderin ja nettideittien myötä pitäisi jotenkin koventaa ja karaista luonnettaan ja ottaa pakit arkisemmaksi asiaksi todennäköisesti, mikä tuntuu surulliselta ja hieman pelottavaltakin.
T. Ap
Hanki itsetunto. Sen jälkeen millään noista luettelemistasi monista, monista, monista, monista, monista yksityiskohdista ei ole mitään merkitystä, suuntaan tai toiseen.
Se aiempi asperger-mies ei saanut näin kannustavia vastauksia...
Mistä niitä itsetuntoja saa ostaa?
Sivusta
Lopeta itsesi haukkuminen ja ole liikkeellä avoimin mielin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikäisiäsi vapaana olevia lapsellisia suht fiksuja miehiä kyllä löytyy ainakin mitä olen treffipalstoja ja tinderiä selannut. Jostain syystä sinun itsetuntosi on pohjilla estäen näkemästä hyvää itsessäsi. Ihmiset eroavat todella paljon ilman, että kummassakaan on sinänsä erityistä vikaa.
Jostain syystä tällä palstalla ne harvat ketjuihin kommentoivat miehet usein sanovat, että ikäiseni (ja jo yli 35-vuotiaat) naiset ovat pahasti passé ja vielä lisäksi naiset, joilla on lapsia. Lisäksi kuulemma kaiken ikäiset miehet haeskelevat niitä nuoria naisia ja kelpuuttavat vain nuoren naisen kumppanikseen.
Vaikka kuinka väitetään, että tasoja ei olisi olemassa, niin kyllä on. Ikäisesi mies, joka saa kolmekymppisen naisen, ottaa sen. Ne ketkä ei saa, ottavat sitten oman ikäluokan ympäriltä, jos tajuavat realiteetit.
Siitä voit lähteä pohtimaan millaisia miehiä voit saada.
Vierailija kirjoitti:
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään vikaa.
Joo, ei pidä etukäteen taistelua häviöksi ajatella, norminaiselta kuulostat :)
Sinänsä hassua kun vasta tuli match yhden neidon kanssa Tinderissä, muutamaa yksityiskohtaa lukunottamatta samanlainen kuin sinä olet itsesi kuvannut, hetken jo luulit sinua häneksi :)
Ja joo ei, eipä tuo match sen pidemmälle minulla johda koska tunnen hänet entuudestaan ja meidän molempien mielestä välimatkaa liikaa.
En voi olla hän, sillä en ole Tinderissä, enkä ole koskaan siellä ollutkaan. En ole nettideittipalstoillakaan ollut koskaan. Pelottaa ajatuskin kyseisistä tavoista kohdata ihmisiä, sillä ihastun ja kiinnyn ihmisiin melko helposti.
En ole myöskään koskaan saanut romanttisessa mielessä tapaamiltani ihmisiltä pakkeja, ja olen muutenkin deittaillut vain tositarkoituksella ja päätynyt sitten seurustelusuhteeseen heidän kanssaan (ne elämäni ainoat pari pitkää suhdetta).
Tinderin ja nettideittien myötä pitäisi jotenkin koventaa ja karaista luonnettaan ja ottaa pakit arkisemmaksi asiaksi todennäköisesti, mikä tuntuu surulliselta ja hieman pelottavaltakin.
T. Ap
Suomi on ihan liian täynnä kovempia ja karaistuneimpia neitoja, älä lähde sille tielle. Ole sitä mitä olet koska muuten petät itseäsi eniten. Jos olet jotain muuta kuin olet niin kuitenkin palaudut huomaamattasi siksi mitä olet ja uusi kumppanisi sitten rupeaa miettimään että mikä tässä mättää kun tuo nainen on ihan erilainen kuin silloin ennen.
Itsestään tietenkin pitää pitää huolta mutta kovempi ja karaistuneempi linja vie siihen ettei mitään pitempiaikaista tule löytymään.
Pakithan ovat pakit, kyllä nyt jokainen tajuaa ettei niissä ole mitään pahaa ja mieltä ei niiden saamisesta tai antamisesta pidä pahoittaa. Jos vastapuoli ei tajua pakkeja tai yrittää vielä niin selosta ystävällisesti että ei tässä tule olemaan mitään edellytyksiä koska suhteeseen tarvitaan aina kaksi, jos jompikumpi ei usko suhteeseen niin mahdoton yhtälö.
Jos vielä jankkaa niin toivota koko tyyppi v@ttuun.
Älä ikinä ketään ghoustaa, jos joku ottaa päähän niin tee toiselle selväksi miksi ja miten ja myöskin se ettei jatkoyhteyksiä enää ole. On paljon reilumpaa olla rehellinen kuin käyttää ghoustausta.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Älä ole noin nega.
Ikäisistäsi naisista suurimmalla osalla lienee lapsia. Ei se ja ikäsi suurinta osaa miehistä pois karsi.
Päärynävartalo on naisen paras vartalomalli, ainakin IMO :D
Eiköhän tämä ole satutarina.
Isosilmäinen, ruskeatukkainen päärynävartaloinen nainen joka ei löydä miestä... ei kuulosta kovin uskottavalta kun tuo on suunnilleen puolen maailman ihannenainen.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tämä ole satutarina.
Isosilmäinen, ruskeatukkainen päärynävartaloinen nainen joka ei löydä miestä... ei kuulosta kovin uskottavalta kun tuo on suunnilleen puolen maailman ihannenainen.
Ei ole satutarina todellakaan. Nuorenakin oli vaikeaa löytää kumppania, kun en käynyt missään riennoissa tai menopaikoissa ym., vaan opiskelin, tein töitä ja vapaa-ajalla kävin harrastuksissa tai olin kotona tietokoneella lähinnä (olen ollut hieman nörtähtävä mielenkiinnonkohteiltani myös, mutta livenä arjessa nörttimiehet eivät ole koskaan minusta kiinnostuneet).
Nuorempana käytin tosin silmälasejakin, mikä karsi osan kumppaniehdokkaista ehkä. Sittemmin siirryin piilolinsseihin. Mielestäni myöskin päärynävartalo on nolo/ruma ainakin itselläni ja nuorempana melkein epätoivoisesti koetin treenata muuten nykyistä vielä paljon hoikemmassa kropassa reisiä ja peppua kapeammiksi, mikä on käytännössä mahdotonta.
Eipä tosiaan arjessa juuri koskaan tule mitään aloitteita tekemään, mutta haluaisin tosiaan muuttua sellaiseksi, että onneni vielä "näin vanhoilla päivilläni" kääntyisi parempaan.
T. Ap
Noilla speckseillä pitäisi kyllä löytyä
mies51v
Oletko kovin vakava tai huumorintajuton?
Hymyhuulet parin löytävät, jne.
Hyi, tuli vähän oksennusta suuhuni kun luin kuvauksesi.
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinussa ei ole mitään vikaa.
Joo, ei pidä etukäteen taistelua häviöksi ajatella, norminaiselta kuulostat :)
Sinänsä hassua kun vasta tuli match yhden neidon kanssa Tinderissä, muutamaa yksityiskohtaa lukunottamatta samanlainen kuin sinä olet itsesi kuvannut, hetken jo luulit sinua häneksi :)
Ja joo ei, eipä tuo match sen pidemmälle minulla johda koska tunnen hänet entuudestaan ja meidän molempien mielestä välimatkaa liikaa.
En voi olla hän, sillä en ole Tinderissä, enkä ole koskaan siellä ollutkaan. En ole nettideittipalstoillakaan ollut koskaan. Pelottaa ajatuskin kyseisistä tavoista kohdata ihmisiä, sillä ihastun ja kiinnyn ihmisiin melko helposti.
En ole myöskään koskaan saanut romanttisessa mielessä tapaamiltani ihmisiltä pakkeja, ja olen muutenkin deittaillut vain tositarkoituksella ja päätynyt sitten seurustelusuhteeseen heidän kanssaan (ne elämäni ainoat pari pitkää suhdetta).
Tinderin ja nettideittien myötä pitäisi jotenkin koventaa ja karaista luonnettaan ja ottaa pakit arkisemmaksi asiaksi todennäköisesti, mikä tuntuu surulliselta ja hieman pelottavaltakin.
T. Ap
Suomi on ihan liian täynnä kovempia ja karaistuneimpia neitoja, älä lähde sille tielle. Ole sitä mitä olet koska muuten petät itseäsi eniten. Jos olet jotain muuta kuin olet niin kuitenkin palaudut huomaamattasi siksi mitä olet ja uusi kumppanisi sitten rupeaa miettimään että mikä tässä mättää kun tuo nainen on ihan erilainen kuin silloin ennen.
Itsestään tietenkin pitää pitää huolta mutta kovempi ja karaistuneempi linja vie siihen ettei mitään pitempiaikaista tule löytymään.
Pakithan ovat pakit, kyllä nyt jokainen tajuaa ettei niissä ole mitään pahaa ja mieltä ei niiden saamisesta tai antamisesta pidä pahoittaa. Jos vastapuoli ei tajua pakkeja tai yrittää vielä niin selosta ystävällisesti että ei tässä tule olemaan mitään edellytyksiä koska suhteeseen tarvitaan aina kaksi, jos jompikumpi ei usko suhteeseen niin mahdoton yhtälö.
Jos vielä jankkaa niin toivota koko tyyppi v@ttuun.
Älä ikinä ketään ghoustaa, jos joku ottaa päähän niin tee toiselle selväksi miksi ja miten ja myöskin se ettei jatkoyhteyksiä enää ole. On paljon reilumpaa olla rehellinen kuin käyttää ghoustausta.
Olen tosiaan aika herkkä ja avoinkin, samalla myös todella ujo ikäisekseni; en osaa oikeastaan lainkaan pelailla mitään ihmissuhdepelejäkään. Olen myös uskollinen ja aidosti toivon ihmisille hyvää. Ehkä saattaisin vähitellen karaistua tosiaan, mutta se voisi olla hyvin vaikeaa ja henkisesti raskasta. Tindereissä ja vastaavissa on ilmeisesti aikamoinen "lihatiskimeininki" jo perusolettamuksena ja ihmiset ovat ikäänkuin hyödykkeitä ja puhtaasti arvioitavia objekteja siinä alkuvaiheessa ainakin. Tai sellaisen vaikutelman olen saanut lukemani perusteella ja kun kerran näin, kun työkaveri jossain sitä käytteli.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyi, tuli vähän oksennusta suuhuni kun luin kuvauksesi.
Ok, tuota arvelinkin. Mikä kuvauksessani mätti pahiten? Tarvitsisin tosiaan vinkkejä muutokseen.
T. Ap
Sinussa ei ole mitään vikaa.