Nainen, kuinka tyytyväinen olet yhyeisen ajan viettoon puolisosi kanssa?

Ups!

Exän kanssa mentiin ja matkusteltiin yhdessä, jos minä ehdotin, minä järkkäsin, minä suunnittelin, minä maksoin. Oli kuin kivirekeä olisi perässä vetänyt.

Seuraavassa suhteessa tehtiin asoita tosi tiiviisti yhdessä. Olin että jes, nyt löyty todellinen helmi. Mutta reilun puolen vuoden jälkeen sitä ei saanut enää lenkille mukaan ja omat kuviot ja kännykkä vei enemmän ja enemmän, lopulta kokonaan =(

En ole tyytyväinen yhtään. Meillä on täysin erilaiset kiinnostuksen kohteet. Kotonakin olemme eri huoneissa katsomassa telkkaria. Hän katsoo ohjelmia, joita en voi sietää ja päinvastoin. Pidän ulkoilusta ja liikkumisesta hän ei. Pidän musiikista ja teatterista, hän ei.

Me ei harrasteta mitään. Kun olemme yhdessä, istumme sohvalla.

Meillä on hauskaa. Me nauratetaan toisiamme, kilpaillaan siitä kumpi keksii tyhmimmät jutut. Tehdään sanamuunnoksia-munasaannoksia, nauretaan omille tyhmyyksillemme. Elämäni parhaat hetket on sohvalla puolison kanssa. Oi, mää tykkään niin siitä!

Meillä ei ole enää muuta yhteistä puuhaa kuin tappelu, seksi ja ehkä kerran kuukaudessa saan miehen mukaan jonnekin. Esimerkiksi kauppaan mutta yleensä silloin hän on sieltä itse vailla jotakin, kuten röökiä tai kaljaa.

Sääli. Olisi kiva tehdä asioita perheenäkin, meillä siis kaksi pientä lasta jotka hoidan aamusta iltaan noin 100%:sesti yksin. En ole tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole enää muuta yhteistä puuhaa kuin tappelu, seksi ja ehkä kerran kuukaudessa saan miehen mukaan jonnekin. Esimerkiksi kauppaan mutta yleensä silloin hän on sieltä itse vailla jotakin, kuten röökiä tai kaljaa.

Sääli. Olisi kiva tehdä asioita perheenäkin, meillä siis kaksi pientä lasta jotka hoidan aamusta iltaan noin 100%:sesti yksin. En ole tyytyväinen.

Kannustuspeukku. Kyl se siit.

Up!