Kun ihminen ottaa irtioton läheisistään, perheestä tms ja muuttuu, mitä siellä on takana yleensä?

Esim. Burn out, masennus, terve itsekkyys vuosien jälkeen kun teki muille mieliksi jne.

Taustalla on varmaan just tuollaiseen tuomitsevaan ja valittavaan asenteeseen kyllästyminen ja vihdoin omasta hyvinvoinnista välittäminen.

Minäpäs olenkin just tommonen. Hv vaan sullekin.

Tervettä kasvua ja marisijoiden maritusta👅

Omassa tapauksessasi perheväkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Ihmisten silmissä olen varmasti itsekäs, kun en pidä vanhempiini yhteyttä, mutta siinähän miettivät. Itse voin paljon paremmin nyt ❤️

Kaunaa, katkeruutta, tuskallisia muistoja.

Ymmärrys, ettei tarvitse olla tekemisissä, jos siitä tulee vaan huono olo.

Mulla on kiihkouskovaiset vanhemmat. Omasta mielestään hyvät vanhemmat ja kuulemma aina minun parastani ajatelleet. Minä olen kokenut asian toisin. Lapsesta asti olen kokenut olevani pohjattoman huono ja syntinen ihminen. Tein pahoja asioita kuten katsoin tv:stä huonoja ohjelmia ja kuuntelin syntistä musiikkia. Teininä kun mulla oli poikaystävä kutsuivat minua huoraksi. Koskaan en pysty olemaan sellainen pyhimys  että heille kelpaisin. Olen terapiassa joutunut käymään läpi näitä juttuja. Välejä en ole katkaissut vanhempiini ihan täysin mutta asun toisella puolen suomea ja olen heidät nähnyt viimeksi yli vuosi sitten. Heidän seuransa ja juttunsa aiheuttavat mulle suurta ahdistusta. 

Minulle on, kuule, aivan sama että ihmiset pitävät minua pahana ja itsekkäänä. Itse tiedän, että ansaitsen hengittää vapaasti, ilman pelkoa. Kaikki ihmiset, jotka saavat minut tuntemaan pelkoa, lähtevät elämästäni. Olen sitten paha, aivan sama. Tämä "paha ja itsekäs" on työkykyinen, ja sitä en olisi jos tärisisin vieläkin nurkassa itkemässä.

Jokaisella on oikeus olla turvassa, lähteminen on aina ratkaisu. Hyvää ja turvallista Uutta Vuotta kaikille, pitäkää itsestänne huolta <3