Haluaisin kutsua ystäviä kotiin, mutta en kestä tarjoilustressiä

Miksi ihmeessä pitäisi? Ehkä silloin, jos tulee joitain etäisiä tuttavia mutta ystäville voi kyllä kaivella vaan kaapin pohjalta jotain tai sanoa että nappaa pullat matkalta niin minä keitän kahvin.

Itse sanoit ratkaisun heti aluksi: otat vain rennosti. Tilaa vaikka pizzat. Ei maksa paljon ja kelpaa aina (nirsot erikseen).

Et kyllä kuulosta rennolta seuralta muutenkaan niin että velvollisuudesta käyvät ne viattomat jotka eivät kehtaa valehdella välttääkseen kyläilyn.

On ihan ok tarjota vieraille samoja "vakioruokia", jos eivät ihan joka päivä käy kylässä. Esim. pannari on halpaa ja sitä voi syödä suolaisten tai makeiden lisukkeiden kera.

Mulla on mennyt joskus joululoma tai joku viikonloppu melkeinpä pilalle juuri tuon tarjoilustressin vuoksi. Sukuuni ja ystäväpiiriin kuuluu ihmisiä joilla on aina hyvät tarjoilut kun käyn heillä, siksi tulee paineita itsellekin. Haluan oikeasti tarjota hyvää ruokaa enkä koskaan kehtaisi tarjota eineksiä. Mutta päänvaivaa tuosta tosiaan seuraa, kaikki kun pitää suunnitella hyvin ja ajoitus ruoanlaitossa olla kohdallaan... 

Mulla on kyllä hyväksi todetut ja testatut reseptin helpottaneet asiaa. Oon myös laittanut muistiin mitä olen tarjonnut kenellekin ettei vahingossa tule tarjottua samaa ruokaa samoille ihmisille useampaa kertaa. Oon myös karsinut tarjoilujen määrää niin ettei tarvitse olla kovin montaa lajia ruokia, kunhan ne muutama laji on tehty hyvin. 

Ruokaahan voi laittaa reseptin mukaan. Youtubessa on videoitakin, joilla neuvotaan ja näytetään valmistus alusta loppuun. Mietitte vain jonkin edullisen, mutta hyvän ruoan, jonka tiedätte olevan ystävienne makuun, ja teette sitä kerran testiksi itsellenne ennen illanviettoa. Ei ole vaikeaa onnistua, kun ohjeen mukaan tekee.

Tai voittehan tosiaan tilata kaikille vaikka pizzaa. Sehän kyllä maksaa vähän enemmän.

Entä nyyttärivaihtoehto? Kaikki toisivat jotain, ja tarjoilu olisi tapas-tyylinen eli pikkusuolaisia, salaattia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on mennyt joskus joululoma tai joku viikonloppu melkeinpä pilalle juuri tuon tarjoilustressin vuoksi. Sukuuni ja ystäväpiiriin kuuluu ihmisiä joilla on aina hyvät tarjoilut kun käyn heillä, siksi tulee paineita itsellekin. Haluan oikeasti tarjota hyvää ruokaa enkä koskaan kehtaisi tarjota eineksiä. Mutta päänvaivaa tuosta tosiaan seuraa, kaikki kun pitää suunnitella hyvin ja ajoitus ruoanlaitossa olla kohdallaan... 

Mulla on kyllä hyväksi todetut ja testatut reseptin helpottaneet asiaa. Oon myös laittanut muistiin mitä olen tarjonnut kenellekin ettei vahingossa tule tarjottua samaa ruokaa samoille ihmisille useampaa kertaa. Oon myös karsinut tarjoilujen määrää niin ettei tarvitse olla kovin montaa lajia ruokia, kunhan ne muutama laji on tehty hyvin. 

Juuri tuo minullekin tuo stressin, että kaikilla tutuilla tarjoilut ovat aina viimeisen päälle. Itse en vain ole niin innostunut ruuista.

Ap

Ja jos ne vieraat on vegaaneja, tehtävä on ihan mahdoton.

Tortillat on oiva ratkaisu, jokainen saa valita täytteensä itse.

Nyyttärit.

Vierailija kirjoitti:

Tortillat on oiva ratkaisu, jokainen saa valita täytteensä itse.

No joo, jos kylässä on joku lapsiperhe. Ei ole aikuisten ruokaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ja jos ne vieraat on vegaaneja, tehtävä on ihan mahdoton.

Minulla on vegaaniystäviä ja vähän kaikelle allergisia ystäviä ja jotkut ovat vain nirsoja, mutta en koe tuota ongelmaksi. Minä koen paineita enemmän siitä, että tiedän, kuinka ystäväni arvostavat laadukasta, huolella laitettua, ehkä trendikästäkin ruokaa. Tämä tulee esille myös, jos olemme menossa yhdessä syömään ulos. Itse söisin vaikka ABC:llä, pääasia on seura. Useimmille muille pitää olla joku uusi, joku kiva, joku muu kuin ketjupaikka, kamalasti kaikkia vaatimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos ne vieraat on vegaaneja, tehtävä on ihan mahdoton.

Minulla on vegaaniystäviä ja vähän kaikelle allergisia ystäviä ja jotkut ovat vain nirsoja, mutta en koe tuota ongelmaksi. Minä koen paineita enemmän siitä, että tiedän, kuinka ystäväni arvostavat laadukasta, huolella laitettua, ehkä trendikästäkin ruokaa. Tämä tulee esille myös, jos olemme menossa yhdessä syömään ulos. Itse söisin vaikka ABC:llä, pääasia on seura. Useimmille muille pitää olla joku uusi, joku kiva, joku muu kuin ketjupaikka, kamalasti kaikkia vaatimuksia.

Tämä siis ap:ltä. Ja emme ole enää ihan nuoriakaan. Ystäväni tuskin ilahtuisivat nyyttäreistä, varsinkaan, kun itse aina panostavat tarjoiluihin.

Meillä on myös kulinaristikavereita, jotka tekevät tosi hyvää ruokaa. Silti tarjoan heille jotain simppeliä, mitä osaan tehdä enkä ota stressiä. Eivät ole valittaneet tai pottuilleet. Ei ruuanlaitto ole mitään kilpavarustelua.

Itse olen tosi kiinnostunut ruoanlaitosta mutta ymmärrän kyllä että kaikki eivät ole. Kun olen jossain vieraana ei mun odotukset ole kovin suuret. Syön mielelläni melkein mitä tahansa kunhan ruoka ei ole jotenkin pilalla kuten esim. raakaa. Mielestäni ap voit tehdä sellaista ihan tavallista ruokaa mitä osaat hyvin tehdä, ei kannata ainakaan kokeilla mitään monimutkaista jos ei ole varma onnistumisesta. 

nyyttärit on ratkaisu tuohon!

Kyllä tarjoilu on joillakin pelkkää kilpavarustelua.

Meillä on ystäviä, jotka aina tarjoavat parempaa ja kalliimpaa, kuin mitä me itse olemme heille tarjonneet vierailulla, vaikka tarjoilumme ovat aina olleet laadukkaat, ruokajuomista lähtien.

Jotkut vaan haluavat näyttää jotain, mutta mitä, sitä en ymmärrä.

Vierailuilla tarjoilu on tärkeämpää, kuin itse tapaaminen, seurustelu ja mukava yhdessäolo.

Rasittavaa.

Ymmärrän hyvin. Olen luonteeltani perfektionisti ja haluan aina kaiken olevan tiptop ja viimeisen päälle jos tulee vieraita. Mutta en jaksa, joten vieraita ei juuri tule pyydeltyä. Tämä harmittaa minua itseänikin.