D-vitamiini tipoista, hajamielinen äiti :(

varmaankin aika monen käydä tutustumassa KTL:n suositukseen suomalaisten ravinnosta, löytyy helposti osoitteesta ktl.fi.



KTLn suositus alle 2-vuotiaan d-vitamiinin tarpeesta on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa, siitä eteenpäin 60-vuotiaaksi 7,5 mikrogrammaa ja taas 61-vuotiaasta eteenpäin 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Lisäksi yliannostuksen määräksi mainitaan lapsilla 25 ja nuorilla aikuisilla 50 mikrogrammaa vuorokaudessa. Nämä ovat siis määriä, mitä pitäisi saada joko ravinnosta ja/tai ravintolisistä yhteensä.



Itse tuossa tarkistelin ja totesin, että esim. 5 tippaa jekovitä sisältää 10 mikrogrammaa d-vitamiiniä, siihen kun lisää ravinnosta saatavan d-vitamiini annoksen ei yliannostus ole kaulana.



Meillä vajaa 2-vuotias taapero juo maitoa jo litran verran päivässä, lisäksi meillä syödään kalaa 2-5 kertaa viikossa ja näin kesäaikaan oleskellaan vieläpä auringossa. En siis anna d-vitamiiniä purkista. Talvella pimeimpään aikaan anna totta kai vitamiinejä, muitakin kuin tuota d:tä, mutta en muuten.



D-vitamiinin ruoasta tulevan määrän laskeminen ei vaadi mitään avaruusmatematiikkaa, vaan onnistuu ihan lyhyellä matematiikallakin, suosittelen!

wiimu:

varmaankin aika monen käydä tutustumassa KTL:n suositukseen suomalaisten ravinnosta, löytyy helposti osoitteesta ktl.fi.

KTLn suositus alle 2-vuotiaan d-vitamiinin tarpeesta on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa, siitä eteenpäin 60-vuotiaaksi 7,5 mikrogrammaa ja taas 61-vuotiaasta eteenpäin 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Lisäksi yliannostuksen määräksi mainitaan lapsilla 25 ja nuorilla aikuisilla 50 mikrogrammaa vuorokaudessa. Nämä ovat siis määriä, mitä pitäisi saada joko ravinnosta ja/tai ravintolisistä yhteensä.

Itse tuossa tarkistelin ja totesin, että esim. 5 tippaa jekovitä sisältää 10 mikrogrammaa d-vitamiiniä, siihen kun lisää ravinnosta saatavan d-vitamiini annoksen ei yliannostus ole kaulana.

Meillä vajaa 2-vuotias taapero juo maitoa jo litran verran päivässä, lisäksi meillä syödään kalaa 2-5 kertaa viikossa ja näin kesäaikaan oleskellaan vieläpä auringossa. En siis anna d-vitamiiniä purkista. Talvella pimeimpään aikaan anna totta kai vitamiinejä, muitakin kuin tuota d:tä, mutta en muuten.

D-vitamiinin ruoasta tulevan määrän laskeminen ei vaadi mitään avaruusmatematiikkaa, vaan onnistuu ihan lyhyellä matematiikallakin, suosittelen!

Kyllä varmaan ravinnostakin hyvin ja jatkuvasti huolehtimalla voi saada riittävästi d-vitamiinia. Kuitenkin nimenomaan d-vitamiinilisää suositellaan tutkimusten perusteella nykypäivänä. Esim. Suomen lääkäriyhdistys ry:n kotisivuilla on hyvin taustaa asialle ja perusteita määrille.

Tässä vielä yksi ihan suora lainaus em sivuilta, lapsiin liittyen:

Liika-annostukseen viittaavaa ei 50 µg:n tai sitä pienempää päivittäistä D-vitamiinilisää saavilla lapsilla ole raportoitu Suomesta eikä muualtakaan. Siksi on ilmeistä, että liika-annostelun vaaraa on liioiteltu ja voimassa oleva suositus on siksi tehty liian monimutkaiseksi.

Mm. Yliopiston apteekin ohjeissa (esim. kotisvuilla) ilmoitetaan d-vitamiinitippojen olevan suurinakin kerta-annoksina vaarattomia. Tämä vain teille, jotka ihmettelitte sitä, että jotkut antavat vaikkapa viikon annoksen kerralla.

En hae tällä takaa mitään muuta kuin sitä, että on pitkällisen tieteellisen tutkimustyön tulos tuo suositus d-vitamiinilisästä ja varsinaisella d-vitamiinimyrkytyksellä tarkoitetaan ihan jotain muuta kuin sitä, että d-vitamiinilisää annetaan ravinnosta riippumatta nykyisten suositusten verran tai sitä, että viikon annos annetaan kerralla ...

Jos nyt aloittaisin säännöllisen d-vitamiinin antamisen niin auttaisiko se enää mitään? Lapseni ovat 3 ja 2 vuotiaat. Asia on vaivannut minua jatkuvasti koska tiedän että se on tärkeää mutta asia on jostain syystä vain jäänyt. Se minisun tabletti vois olla meidänkin lapsien mielestä hauska!

tiedän kyllä, että vitamiinilisää suositellaan Suomessa.



Tarkoitukseni olikin kritisoida niitä, jotka hysteerisesti puolustavat nimenomaan purkista saatavia vitamiinejä, eivätkä huomaa, että riittävän määrän vitamiinejä (muitakin kuin d) voi saada helposti myös monipuolisesta ruokavaliosta.



Meillä ehkä tuo d-vitamiinin suosituksenmukainen saanti tulee helposti täyteen, koska emme juurikaan syö lihaa, eli kala-aterioita tulee väkisinkin enemmän kuin 2 viikossa. Ja väittäisinpä, että suurin osa suomalaislapsista ei syö edes kahta kala-ateriaa viikossa, jos koulun tai päiväkodin ruokalistalla kalaa ei ole!

wiimu:

tiedän kyllä, että vitamiinilisää suositellaan Suomessa.

Tarkoitukseni olikin kritisoida niitä, jotka hysteerisesti puolustavat nimenomaan purkista saatavia vitamiinejä, eivätkä huomaa, että riittävän määrän vitamiinejä (muitakin kuin d) voi saada helposti myös monipuolisesta ruokavaliosta.

Meillä ehkä tuo d-vitamiinin suosituksenmukainen saanti tulee helposti täyteen, koska emme juurikaan syö lihaa, eli kala-aterioita tulee väkisinkin enemmän kuin 2 viikossa. Ja väittäisinpä, että suurin osa suomalaislapsista ei syö edes kahta kala-ateriaa viikossa, jos koulun tai päiväkodin ruokalistalla kalaa ei ole!

Mistä kirjoittelet? Minä kirjoittelen Englannista, jossa ihmiset syövät epäterveellisesti (näin kärjistetysti) eivätkä anna useinkaan d-vitamiinilisää lapsille :-(

Miettiessäni miksi täällä d-vitamiinilisää ei anneta olen yrittänyt löytää perusteita asialle. En kuitenkaan ole löytänyt joten noudatan Suomesta saatuja ohjeita ... olen kuitenkin löytänyt rutkasti perusteita antaa tuota lisää :-) Muualtakin kuin suomalaisista lähteistä.

On varmasti totta, että kalaa syödään turhan vähän Suomessa. Me syömme myös aivan liian vähän :-( Olisikin tietysti syytä kiinnittää huomiota myös perheen ruokavalioon eikä pelkästään vitamiinipurkkeihin, niiden kuuluisi olla vain lisiä.

Edelliselle: ei varmasti ole liian myöhäistä aloittaa d-vitamiinilisää lapsille!

Suomessa kirjoitan, mutta olen myös havainnut, ettei muualla maailmassa juurikaan suositella vitamiinilïsiä.



Itse olen tullut kriittiseksi noiden vitamiinien kanssa koska itse saan lähestulkoon jokaisesta vitamiinilisästä jonkinlaisen allergisen reaktion. Esimerkiksi kaikki monivitamiinivalmisteet joita olen kokeillut aiheuttavat itselleni ihottumaa. En ole muuten millekään alleginen, olen päätellyt, ettei elimistöni tarvitse ylimääräistä vitamiinia ja ilmoittaa sen kehittämällä ihottuman. Siksi pyrin huolehtimaan siitä, että meillä syödään monipuolisesti ja saadaan suurin osa vitamiineista luonnollisesti!

ja huonosti muistin antaa D- vitamiinit 2v:n jälkeen tai oikeestaan vähän ennen, kun lopetti pullosta maidon juonnin nykyisin annan tytölle

multi tabseja (mansikan makuisia pureskeltavia)niissä on apteekin mukaan

tarvittava määrä sitä, ja ei kuulemma ole muutenkaan pahaksi niitä

tytö nyt sit joka ilta pyytää enen nukkumaan menoa.

Jouun vaan säilyttämään ne niin korkealla...ettei missään vaiheessa vaan itse pääse niihin käsiksi ..söisi varmaan koko paketin

Myöse meidän tyttö sain vatsanväänteitä öljypohjaisesta d-vitamiinista aikoinaan. No neuvola suositteli vaihtamaan merkkiä ja " lajia" ja sit sen syönti onnistui.



Joka tapauksessa ymmärsin silloin että kyseiset vatsavaivat ovat hyvinkin yleisiä d-vitamiinien kanssa.



Noin muuten - ihmettelen että olette näinkin kiivaan keskustelun saaneet aikaa moisesta aiheesta... ;-)

Laitat vaikka sen pullon jo illalla keskelle pöytää niin ei unohdu aamulla antaa.



Meillä on d-tippojen lisäksi muistettava antaa: Kalkkia, monivitamiinia, rela dropseja ja gefilusta sekä Zyrtec 2x pv. Siinä noi d-tipat menee " sivussa" ..

Minun on ihan pakko vastata sille äitiparalle, joka epäili tehneensä lapsellensa pysyvää haittaa, kun ei ole antanut d-vitamiinia korvikkeen lisäksi. Ja kun joku vielä kehtasi lisätä vettä myllyyn sillä, että ihan varmasti olet...



Lapseni on ollut korvikkeella lähes koko ikänsä ja juo edelleenkin korviketta ja vitaminoitua velliä yli litran vuorokaudessa. D-vitamiinitippoja annan vaan satunnaisesti, ehkä pari kertaa viikossa juuri tästä syystä, että korvikkeisiin ja velleihin ON LISÄTTY D-VITAMIINIA!



Ja meillä ainakin Jekovitistä tuli ihan selvästi vatsaoireita. Kyllä äitejä kannattaa uskoa. Kivut helpottivat, kun vaihdoin Dee-tippoihin (eikä ollut sattumaa, tuli testattua kaikki mahdolliset aiheuttajat aika tarkkaan).



Minäkään en taitaisi muistaa mitenkään antaa niitä tippoja joka päivä ja siksi onkin hyvä, että lapseni saa d-vitamiinia muista lähteistä. Pitänee skarpata, kun hän siirtyy kokonaan tavalliseen maitoon.

Jos lapsi saa äidinmaidonkorviketta tai vitaminoitua velliä yli litran päivässä, niin D-vitamiinilisää ei tarvita. Tämä on siitä syystä, että korvikkeissa on D-vitamiinia enemmän kuin tavallisessa purkkimaidossa. Korviketta ei kuitenkaan suositella enää yli vuoden ikäisille.



Korvikkeessa on D-vitamiinia 1,4 mikrogrammaa / 100g, kun sitä purkkimaidossa on 0,5 mikrogrammaa / 100g. Tavallista maitoa olisi siis juotava 2,8 litraa saadakseen saman määrän D-vitamiinia!





Tuosta päivittäisestä tippojen tai tablettien antamisesta haluaisin vielä tiivistää sanomani lyhyesti: Hienoa jos joku muistaa antaa tipat päivittäin, se on hyvä. Jos kuitenkin unohtaa aina välillä antaa tipat, niin on parempi antaa kuitenkin ne unohtuneidenkin päivien tipat joskus kuin jättää ne kokonaan antamatta. En siis kannusta ketään siirtymään esim. kerran viikossa annosteluun jos päivittäinenkin annostelu sujuu, mutta rohkaisen niitä, jotka joskus tipat unohtavat, antamaan kuitenkin riittävän määrän tippoja, vaikka sitten vähän harvemmin annostellen.

Jeps, tiedän tuon korvikkeen annostusrajan ja siksi en annakaan niitä ylimääräisiä vitskuja.



Ja tuo, ettei korviketta suositella yli vuoden ikäiselle -juttu. Poikani on nyt 1 v 1 kk, mutta minkäs teet kun tavallinen maito saa vatsan ripulille, ja siksi kokeilen aina välillä uudelleen, josko jostain syystä maito hänelle jo sopisi. Kun näyttää siltä että sopii, siirryn ilman muuta tavalliseen maitoon ja annan niitä vitamiinejakin. En usko, että korvikkeen juomisesta yli vuoden ikäisenä on mitään haittaakaan, eihän äidinmaidon juomisestakaan ole. Vai tiedätkö asiasta jotain mitä minä en tiedä?

eli suurin ongelma kai on se, että jos lapsi sitä paljon juo, niin lihoo herkästi. Jos lapsi on normaali- tai alipainoinen, niin ei kai siitä hirvittävästi haittaa ole vähän aikaa vielä juottaa. Yli vuoden ikäisillehän suositellaan nykyisin rasvatonta maitoa ja rasvalisäksi tarvittaessa ruokaöljyä.



Äidinmaidon suhteen tilanne on vähän eri, koska ajan kanssa äidinmaito " laimenee" , eli muuttuu yhä vähärasvaisemmaksi litkuksi. Eipä äidinmaidollakaan yli vuoden ikäisen kohdalla ole todettu ravitsemuksellista merkitystä, joskaan siitä tuskin lapselle hirveästi haittaaakaan on, äidille voi ollakin jos ruokavalio ei ole ehdottoman kunnossa (kalkinpuute ja osteoporoosi). Useinkaan taaperoimetettävät lapset eivät kyllä juo äidinmaitoa yli litraa vuorokaudessa, vaan vain vähän silloin tällöin.



Itse kyllä yrittäisin sinuna vähentää sitä korviketta jo vähitellen. Kestäisikö maha vaikka hapanmaitotuotteita (jogurttia, viiliä, piimää) paremmin? Myös maito keitettynä (esim. puurot) voi sopia paremmin kuin täysin käsittelemätön maito. Voit kokeilla myös Hyla-maitoa tai laktoositonta maitojuomaa, vaikkakin vuoden ikäisen laktoosi-intoleranssi on äärimmäisen harvinainen ja silloin ei kyllä pitäisi korvikkeenkaan sopia, koska siinä on laktoosia enemmän kuin tavallisessa maidossa.

Noppa:

Äidinmaidon suhteen tilanne on vähän eri, koska ajan kanssa äidinmaito " laimenee" , eli muuttuu yhä vähärasvaisemmaksi litkuksi. Eipä äidinmaidollakaan yli vuoden ikäisen kohdalla ole todettu ravitsemuksellista merkitystä, joskaan siitä tuskin lapselle hirveästi haittaaakaan on, äidille voi ollakin jos ruokavalio ei ole ehdottoman kunnossa (kalkinpuute ja osteoporoosi). Useinkaan taaperoimetettävät lapset eivät kyllä juo äidinmaitoa yli litraa vuorokaudessa, vaan vain vähän silloin tällöin.

Imetystukilistan sivuilta kopsattua tietoa äidinmaidon koostumuksesta:

" Usein kuulee tuttavilta ja jopa lääkäreiltä ja neuvolasta, kuinka äidinmaito muuttuu jossain vaiheessa laihaksi, " sokerilitkuksi" tms. Nämä luulot eivät perustu faktoihin. Äidinmaito on erinomaista, hyvin sulavaa ravintoa koko imetyksen ajan, kestipä imetys kuukauden tai vaikkapa kolme vuotta. Äidinmaito ei koskaan muutu " laihaksi" tai " sokerivedeksi" , vaan sisältää aina lapsen tarvitsemia ravintoaineita (mm. proteiineja, rasvaa, C-vitamiinia)."

---

" Lapsen lähestyessä 1-vuoden ikää aletaan neuvoa vieroitusta ja kehotetaan siirtymään vähitellen lehmänmaitotuotteisiin. Usein vedotaan, kuinka äidinmaidolla ei tuolloin ole enää ravitsemuksellista merkitystä. Kuitenkin äidinmaito on 1-vuotiaalle ensiluokkaista ravintoa. Puolesta litrasta äidinmaitoa päivässä 1-vuotias saa esimerkiksi 31% energian tarpeesta, 38 % proteiinin tarpeesta, 45 % A-vitamiinin tarpeesta ja 95 % C-vitamiinin tarpeesta (WHO:n dokumentti WHO/CDR/93.6). Lapsi saa puoli litraa äidinmaitoa jo parilla syötöllä, vaikka ilta- ja aamusyötöillä. "

Kiesus sentään:/ Juurihan sitä uutisoitiin kuinka äm koostumus oikein paksunee entisestään 1v imetyksen jälkeen.

Mutta toisaalta eipä lääkäreiden koulutus sisälläkään imetystietoutta kuin häviävän pienen määrän.

Niin ja pitkän imetyksen on päinvastoin todettu suojaavan naista osteoporoosilta, etsivä löytää siitäkin tietoa jos haluaa, itselläni ei tähän hätään ole aiheesta linkkejä laittaa.



l

Sille, miksi muissa maissa harvemmin suositellaan D-vitamiinilisää keksin ainakin kaksi syytä:

- Monet muut maat sijaitsevat etelämpänä kuin Suomi ja maantieteellisestä sijainnista johtuen D-vitamiinin muodostuminen iholla on huomattavasti parempaa kuin Suomessa.

- Suomessa on aika ainutlaatuinen neuvolajärjestelmä sekä ylipäänsä järjestelmä, jossa voidaan antaa " kansallisia" neuvoja. Monessa muussa maassa lasten terveydenhuolto on järjestetty omilla lääkäreillä, yksityislääkäreillä tai vaihtuvilla lääkärisuhteilla, eikä yhtenäisiä suosituksia tai käytäntöjä ole muutenkaan tai muissa asioissa. D-vitamiinin saantisuositusten puuttuminen muista maista ei todellakaan todista, etteikö sen maan lapsilla olisi D-vitamiinin puutetta!



" Vitamiiniallergiasta" toteaisin, että vitamiineille itselleen tuskin olet allerginen vaan todennäköisempi selitys on, että olet allerginen jollekin hyvin yleisesti pillereissä käytetylle apuaineelle.

Mielenkiintoinen keskustelu. En kuitenkaan voinut olla takertumatta Nopan toteamukseen, ettei hän usko d-vitamiinivalmisteiden aiheuttavan mahakipuja.



Meillä vauva sai mahakipuja Jekovitista, jota neuvolatädit suosittelivat vähemmän masukipuja aiheuttavana (Devitolin sijaan). Minä testasin pariin otteeseen, johtuuko lisääntynyt huutaminen todella vitamiineista. Jätin siis vähäksi aikaa vitamiinin pois ja huuto väheni parin päivän jälkeen. Kun aloitin uudestaan, aloitin varovasti tippa kerrallaan, kolmen tipan päivänä huuto alkoi uudestaan. Annoin kuitenkin muutaman päivän lisää, kunnes jätin tipat taas pois. Huuto lakkasi jälleen noin parin päivän päästä lopettamisen jälkeen. Sen jälkeen mieheni kielsi ehdottomasti antamasta enää moista myrkkyä. :) Etsin kohtalotovereita ja luinkin sitten täältä vauvapalstalta ketjun, jossa ihmiset vannoivat Deetippojen nimeen ja päädyin sitä itsekin kokeileen. Aloitin epäluuloisesti hyvin varovasti, mutta oireita ei tullut. Onneksi niin, sain hyvän omantunnon takaisin.



Kuten joku aikaisemmin totesi, niin minäkin väkisinkin joskus ajattelen, kuinka moni koliikkivauva voisikin olla d-vitamiinivauva. ;)

Ja todellakin unohdan antaa tipat aina silloin tällöin. Olen myös antanut sitten hieman enemmän, mikäli tipat on unohtuneet, mutta muistaakseni just sen rasvaliukoisuuden vuoksi sitä ei saisi kauheasti " yliannostaa"

Nokkonen:



En suinkaan tarkoittanut, ettenkö uskoisi, ettei kukaan vauva voisi koskaan saada oireita mistään tipoista. Tarkoitin, etten usko tippojen aiheuttamien oireiden olevan NIIN YLEISIÄ kuin väitetään. En myöskään usko, että kovinkaan paljon olisi sellaisia vauvoja, joille MIKÄÄN D-vitamiinivalmiste ei käy. Kuten itsekin totesit, niin teidänkin vauvallenne löytyi sopiva valmiste, kun jaksettiin kokeilla eikä heti lopetettu, kun yhdestä tuli vaivoja.



Äitliini04:

Yhdestä pullollisesta D-vitamiinitippoja ei vielä yliannostusta tule. Myrkytyskeskuksen ohjeet vauvalle, joka on juonut pullollisen D-vitamiinia (4 kk annos) ovat vain: ¿jätetään tipat vastaavalta ajalta antamatta¿. Sen sijaan useista pullollisista saattaa yliannostus tulla. Henkilökohtaisesti en suosittelisi antamaan useiden kuukausien tai koko vuoden tippoja kerralla, mutta annostelu esim. kerran viikossa tai jopa kerran kahdessa viikossa on vielä ihan ok. Vitamiinin rasvaliukoisuushan tarkoittaa nimenomaan sitä, että koska vitamiini varastoituu, niin sitä ei tarvitse annostella päivittäin. Näinhän luontokin on asian periaatteessa hoitanut: kesällä D-vitamiinia varastoituu talvenkin varalle. Harmi vain, että Suomen oloissa sitä ei tule näin riittävästi.

Noppa:

Äitliini04:

Yhdestä pullollisesta D-vitamiinitippoja ei vielä yliannostusta tule. Myrkytyskeskuksen ohjeet vauvalle, joka on juonut pullollisen D-vitamiinia (4 kk annos) ovat vain: ¿jätetään tipat vastaavalta ajalta antamatta¿. Sen sijaan useista pullollisista saattaa yliannostus tulla. Henkilökohtaisesti en suosittelisi antamaan useiden kuukausien tai koko vuoden tippoja kerralla, mutta annostelu esim. kerran viikossa tai jopa kerran kahdessa viikossa on vielä ihan ok. Vitamiinin rasvaliukoisuushan tarkoittaa nimenomaan sitä, että koska vitamiini varastoituu, niin sitä ei tarvitse annostella päivittäin. Näinhän luontokin on asian periaatteessa hoitanut: kesällä D-vitamiinia varastoituu talvenkin varalle. Harmi vain, että Suomen oloissa sitä ei tule näin riittävästi.

Jeps. Myös 100% varmaa tietoa asiasta: yksi pullollinen ei esimerkiksi vielä mitään myrkytystä aiheuta. Turhaan hysterisoidaan ... Ihan hyvin voi siis hajamieliset antaa harvemmin suurempia määriä kunhan ei juuri pullotolkulla kerralla.