Kuinka kauan koiranpentu puree?

Vierailija kirjoitti:

Jonkun koirakirjan mukaan koira on kiinnostunut resursseista. Eli ihmisellä on ne resurssit, mitä koira haluaa: ruoka ja huomio. Puremisen saa loppumaan sillä, että viedään resurssi pois, eli se huomio.

Käytännössä kannattaa AINA lopettaa kaikki huomion antaminen koiralle siihen paikkaan, kun se puree. Oli mikä tahansa meneillään, pienikin pureminen aiheuttaa saman tien sen, että koira on pelkkää ilmaa, käännät katseen pois ja mielellään käveletkin pois sen luota. Tätä ei edes kovin pitkään tarvitse tehdä, niin pureminen loppuu kyllä. Jukuripäisimmälle on ihan turha hokea "EI" tai muutakaan, sillä varmaan olet jo tätä tuloksetta kokeillut. Teot ratkaisee, sitä koirat ymmärtävät. 

Tällä metodilla olen pärjännyt. Olen omistanut 4 koiraa (yhden kerrallaan), joista yksi oli oikea riiviö pentuna. Kun hoksasin jättää täysin huomiotta, pureminen loppui kokonaan varmaan viikon sisällä. Sen jälkeen tulleet koirat eivät ole edes aloittaneet tätä puremista, kun heti alusta osasin suhtautua puremiseen oikein.

Kun se aina resurssin otto jatkuu kuukaudesta toiseen, alkaa tuotakin epäillä. Ei riitä äärimmäisten koirien kanssa edes äärimmäisenä keinona muualle sulkeminen, jatkuva kielto tai antaminen olla omissa oloissaan. Kunnes joku niistä keinoista on vuoden päästä mennyt hiljalleen läpi tai sitten se energinen koira on vain päässyt siitä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten tässä aiemminkin on kirjoitettu, koiran pentu puree kunnes se on koulutettu. Ja siis koiraa saa lyödä ihan reilulla kädellä, että oppii.

Ihan samahan pätee sun lapsiin.

Jep. Ken virtsaa säästää, se lastaan vihaa.

Jossain koirankoulutusohjelmassa pennun puremisongelmassa ihmisen käteen hierottiin voita niin pentu puremisen sijasta nuoli kättä. Tiedä sitten toimiiko, mutta ainakin siinä ohjelmassa näytti toimivan.

Vierailija kirjoitti:

Jossain koirankoulutusohjelmassa pennun puremisongelmassa ihmisen käteen hierottiin voita niin pentu puremisen sijasta nuoli kättä. Tiedä sitten toimiiko, mutta ainakin siinä ohjelmassa näytti toimivan.

Veikkaan, että aika rotukohtainen. Paimenkoirilla voi olla paimennuksen kautta vietti yrittää näykkimällä ohjata. Kun se näykkiminen tapahtuu kintuista tai kädestä kumpaa helpommin tavoittaa, voi olla vaikea farkkujen lahkeita voidella jatkuvasti... ja silti se vietti on näykkimällä paimentaa, ei nuolemalla.

Vierailija kirjoitti:

Jossain koirankoulutusohjelmassa pennun puremisongelmassa ihmisen käteen hierottiin voita niin pentu puremisen sijasta nuoli kättä. Tiedä sitten toimiiko, mutta ainakin siinä ohjelmassa näytti toimivan.

Ei kauhistus. Kun koira näykkii lahkeita, palkitaan voitelemalla käsivarsia?

No herran tähden, älä anna sen koiran purra! Heti pienestä pitäen selväksi että ihmisiä ei purra, leluja ja luita saa purra. Oma virheesi nyt. 

Älä nyt ainakaan koiraa lopeta!! Anna pois jos et kestä, mutta on ihan normaalia pennun vielä jonkin verran näykkiä ton ikäsenäkin (tottakai on koiria jotka ei näyki enää ollenkaan, mutta ne on yksilö/rotueroja)

Kun on lähteneet maitohampaat, niin pureskelu yleensä huomattavasti helpottuu, mutta nyt ois aika jo ruveta kunnolla komentamaan, vahvaa kieltoa, ja voit tosiaan ottaa kuonosta kiinni, niin että selkeästi estät puremisen. Mullakin oli tosi näykkivä pentu, helpottanut ja melkeimpä kokonaan loppunut vuoden ikään mennessä, osaa jo rauhoitella itseänsä pahimmassakin hepulissa, yleensä.

Ymmärrän että vetää epätoivoseksi, olin minäkin epätoivossa kun pahin puruvimma hampaiden vaihtuessa, mutta kyllä se ikä älliä tuo tullessaan. Hanki ulkopuolista apua koulutukseen, jos koet ettet edisty yhtään koiran koulutuksessa. Älä luovuta, pystyt kyllä siihen!

Vierailija kirjoitti:

Kouluta koirasi, pöhkö.

Käy koiran koulutus kursseilla. Ei koira itsestään opi mitään.

Se on opetettava tottelevaisuuteen ja näytettävä kuka on sen isäntä ja kuka sitä määrää.

Koirasta tukee myös oikeasti pitää, ” rakastaa”, jotta se kasvaa kiinni ihmisee ja perheeseen.

Koira ei ole leikkikalu, vasn elävä olento.

Jotku ihmiset luulee vissiin että koirat osaa jotenkin luonnostaan asioita.

Tuttavien koira alkoi karkailla ja ostivat siinä vaiheessa yliäänipillin (yliäänipilli = varma merkki kokemattomasta koiraihmisestä). Kun koira otti ritolat pihalta, niin puhalsivat hulluna pilliin ja tuskailivat että se pilli ei toimi, eikä koira tottele sitä.  Enkä usko että ymmärsivät kun selitin, että ei se pilli ole mikään houkutin, vaan se koira pitää opettaa tulemaan luokse kun kuulee sen äänen.

Vierailija kirjoitti:

No herran tähden, älä anna sen koiran purra! Heti pienestä pitäen selväksi että ihmisiä ei purra, leluja ja luita saa purra. Oma virheesi nyt. 

Heti pienestä pitäen se on tärkeä tehdä selväksi. Vaan joillain etenkin paimenkoiraroduilla pieni nipistely kuuluu siihen paimenviettiin. Silloin pentu saattaa ihan väkisin nirhiä omistajaa niinkuin se pentuaikana toimii emäänsä ja sisaruksiaan kohtaan. Jos pentu on puolen vuoden tienoilla, liki joka rotu hampaiden vaihtuessa kokee tarvetta purra ja välillä omistajakin joutuu kasvatuksesta huolimatta kohteeksi. Koirat joilla on vahvaa luontaista taipumusta käyttää hampaitaan työssään harjoittelee paljon pidempään ja viisaudestaan huolimatta viettiä käyttää sitä voi kestää vähän pidemmälle.

Toki etenkin silloin jos koiralla on taipumusta näykkiä siihen on puututtava, eikä kokemattoman pidä sellaisia vaativimpia paimenkoirarotuja ottaa ensimmäiseksi pennukseen. Ylipäätään aktiiviset koirat vaatii ymmärrystä ja itse on osallistuttava koulutusten ja harrastusten kautta koiran kasvatukseen, jotta koiralle riittää aktiviteettia. Turhautuessaan ilman aktivoivaa harrastamista aktiivisimmat koirat voivat muodostua ongelmakoiriksi, kova kuri ei toimi, vaan tekeminen. Koira on yleensä tyytyväisimmillään, kun se joutuu miettimään ja saa onnistumisten kautta hyväksynnät.