Lue keskustelun säännöt.
Puetaanko siis jenkeissä se kaapu ja tupsuhattu kun valmistutaan yläasteelta vai lukiosta. Mikä on college?
30.12.2019 |
??
Luulin aina, et lukiosta valmistuvat pukee sen, mutta nyt tuolla yks kaapupukuinen valmistui ja sanoi, että seuraavaksi collegeen sitte.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei ja ei. Kaikki väärin. High school kyllä on sama kuin meikäläinen lukio, vaikkakin vaatimustaso on huomattavasti alempana.
College sen sijaan ei ole mikään yliopiston osa tai lempinimi niinkuin täällä luullaan. College on koulu jossa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto. Vaatimustasoltaan se on lukion ja yliopiston välimaastosta ja tarkoituksena on valmistaa yliopisto-opiskeluun.
Huoh. Joku ei taas ole koskaan tutustunut aiheeseen josta puhuu. Olet niin full of shit.
Koska minun sanojani ei näköjään uskota, tässä suomalaisen vaihto-opiskelufirman sivuilta lainaus: College on ikään kuin yliopistoon valmistava oppilaitos, eräänlainen suomalaisen lukion/ammattikoulun ja yliopiston/ammattikorkeakoulun välinen opinahjo. Collegessa opiskellaan pääasiassa kaksivuotisessa tutkinto-ohjelmessa (Associate Degree), josta valmistuttuaan opiskelijat hakevat yliopistoon.
Associate degree ei siis vastaa kandidaatin tutkintoa, mutta kun siirryt yliopistoon jatkamaan opintojasi, collegessa suoritetut kurssit luetaan hyväksi kandin tutkintoosi.
Että kukas tässä oli väärässä?
Koko kirjoitus on ihan puppua. Associate degreen saa Community Collegesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
High school on kuin meillä lukio.
College ja University on yliopistoja, college alemman tason yliopisto.
Kaapu ja hattu tulee kai kaikissa noista.
College voi olla jonkun Universityn joku osa (vrt. tiedekunta) tai oma opinahjonsa. Myös huippuyliopistoissa on collegeja, ja niissä voi suorittaa kandi-, maisteri- tai tohtoritason opintoja, joten "tasoista" ei jaottelussa ole kysymys.
Kaavun ja tupsulakin saa kuitenkin kaikista siinä missä high schoolistakin
Osa University-nimitykseen oikeuttavista kouluista käyttää itsestään nimeä College ja olet oikeassa että osa yliopistoista kutsuu joitain alaosiaan College-nimellä. Mutta ns oikeat Colleget on sellaisia missä voi sen alemman tutkinnon suorittaa ja sieltä jatkaa vielä yliopistoon.
Kyllä se Dartmouth on erittäin OIKEA college. Ja Harvard erittäin OIKEA university. Kummatkin vanhimpien ja parhaimpien joukossa, kuuluvat Ivy Leagueen.
Tuohan meni niin, että organisaatiorakenne tuli Englannista, missä 1700- luvulla oli vain kaksi yliopistoa, Oxford ja Cambridge. Niiden rakenne on se, että university on katto-organisaatio ja varsinainen työskentely on organisoitu niiden sisällä collegeihin.
Kun Uuteen Englantiin muutettiin ja perustettiin yliopistoja sinne tuon Englannin mallin perusteella 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa, niin kopioitiin tietysti tuota rakennetta. Iso osa esimerkiksi Bostonin alueelle muuttaneista oli opiskellut Oxfordin Immanuel Collegessa. Perustivat sitten sillä mallilla Harvardin.
Samalla mallilla alettiin sitten perustaa yliopistoja muuallekin Uuteen Englantiin. Mutta joskus aloitettiin siitä, että perustettiin vain aluksi pienempi organisaatio, yliopiston yksi osa, jota kutsuttiin collegeksi. Ajateltiin, että kun organisaatio kasvaa koossa, niin muutetaan sitten sen ison organisaation nimi universityksi.
Mutta vaikka monissa paikoissa, kuten Dartmouthissa, perustettiin myöhemmin samaan organisaatioon monia lisäosia, esimerkiksi lääketieteellinen tiedekunta, niin kun samaa college-nimeä oltiin käytetty vuosisata, niin ei haluttukaan muuttaa enää sitä. Siitä tuo sekava nimirakenne.
Siinä olet oikeassa, että kun uusia yliopistoja perustettiin sitten noiden alkuaikojen jälkeen ympäri laajenevaa liittovaltiota, niin niissä on monenlaista.
Yleensä yliopistot, jotka ovat pienempiä ja erillisiä collegeja, keskittyvät Bachelor's -tason tutkintoon ja opetuksen laatuun, vaikka usein niissä on myös graduate-tutkintoja, eli maisterin- ja tohtorintutkintoja.
Mutta Bachelor's on osa yliopisto-opintoja. Se on ensimmäiset neljä vuotta ja vasta sen jälkeen voi tehdä päälle joko lisää kaksi vuotta maisteriin tai neljä vuotta tohtoriin. Eli maisteriksi tai tohtoriksi ei pääse tekemättä ensin niitä ensimmäistä neljää yliopistovuotta.
Nythän Suomessa on paljolti samanlaista yliopistoissa. Ensin tehdään kandintutkinto, sen päälle maisteri ja/tai tohtori. Mutta tuo on kaikki sitä samaa yliopistoputkea kummassakin maassa.
Eli:
lukio/high school
kandi yliopistossa/Bachelor's undergraduate-tasolla collegessa
maisteri yliopistossa/Master's graduate-tasolla collegessa/universityssa/school of ....
tohtori yliopistossa/Ph.D. graduate-tasolla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei ja ei. Kaikki väärin. High school kyllä on sama kuin meikäläinen lukio, vaikkakin vaatimustaso on huomattavasti alempana.
College sen sijaan ei ole mikään yliopiston osa tai lempinimi niinkuin täällä luullaan. College on koulu jossa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto. Vaatimustasoltaan se on lukion ja yliopiston välimaastosta ja tarkoituksena on valmistaa yliopisto-opiskeluun.
Huoh. Joku ei taas ole koskaan tutustunut aiheeseen josta puhuu. Olet niin full of shit.
Koska minun sanojani ei näköjään uskota, tässä suomalaisen vaihto-opiskelufirman sivuilta lainaus: College on ikään kuin yliopistoon valmistava oppilaitos, eräänlainen suomalaisen lukion/ammattikoulun ja yliopiston/ammattikorkeakoulun välinen opinahjo. Collegessa opiskellaan pääasiassa kaksivuotisessa tutkinto-ohjelmessa (Associate Degree), josta valmistuttuaan opiskelijat hakevat yliopistoon.
Associate degree ei siis vastaa kandidaatin tutkintoa, mutta kun siirryt yliopistoon jatkamaan opintojasi, collegessa suoritetut kurssit luetaan hyväksi kandin tutkintoosi.
Että kukas tässä oli väärässä?
Eihän tuo teksti edes käsittele collegea, vaan community collegea. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa!
College on 4 vuotta ja sieltä saa Bachelor's -tutkinnon.
Community college on 2 vuotta ja sieltä saa Associate's -tutkinnon.
Community college ei ole college eikä yliopisto. Vaan ihan oma juttunsa. Sieltä voi jatkaa collegeen.
Mutta on tosiaan täysin eri juttu kuin college.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niillä on ne oudot kaavut ja hatut?
Miksi suomalaisilla ylioppilailla on lihakauppiaan hattu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei ja ei. Kaikki väärin. High school kyllä on sama kuin meikäläinen lukio, vaikkakin vaatimustaso on huomattavasti alempana.
College sen sijaan ei ole mikään yliopiston osa tai lempinimi niinkuin täällä luullaan. College on koulu jossa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto. Vaatimustasoltaan se on lukion ja yliopiston välimaastosta ja tarkoituksena on valmistaa yliopisto-opiskeluun.
Huoh. Joku ei taas ole koskaan tutustunut aiheeseen josta puhuu. Olet niin full of shit.
Koska minun sanojani ei näköjään uskota, tässä suomalaisen vaihto-opiskelufirman sivuilta lainaus: College on ikään kuin yliopistoon valmistava oppilaitos, eräänlainen suomalaisen lukion/ammattikoulun ja yliopiston/ammattikorkeakoulun välinen opinahjo. Collegessa opiskellaan pääasiassa kaksivuotisessa tutkinto-ohjelmessa (Associate Degree), josta valmistuttuaan opiskelijat hakevat yliopistoon.
Associate degree ei siis vastaa kandidaatin tutkintoa, mutta kun siirryt yliopistoon jatkamaan opintojasi, collegessa suoritetut kurssit luetaan hyväksi kandin tutkintoosi.
Että kukas tässä oli väärässä?
Koko kirjoitus on ihan puppua. Associate degreen saa Community Collegesta.
Tuo teksti pitää paikkansa Community collegen kohdalla. Sitä lainannut ei vain tajunnut, että community college ja college ovat täysin eri juttuja ja ku että teksti käsittelee community collegea, ei collegea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa on ylioppilaslakki? Isossa-Britanniassa tuomareilla peruukit päässä? Oisko perinteet ja historia, että jotenkin erottuvat muista...
Suomen ylioppilasperinne on Saksasta ja Euroopasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa on ylioppilaslakki? Isossa-Britanniassa tuomareilla peruukit päässä? Oisko perinteet ja historia, että jotenkin erottuvat muista...
Suomen ylioppilasperinne on Saksasta ja Euroopasta.
Totta. Suomalainen koulutusperinne ja tiede on pääosin Saksasta. USA:n koulutusperinne taas tulee Englannista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
High school on kuin meillä lukio.
College ja University on yliopistoja, college alemman tason yliopisto.
Kaapu ja hattu tulee kai kaikissa noista.
College voi olla jonkun Universityn joku osa (vrt. tiedekunta) tai oma opinahjonsa. Myös huippuyliopistoissa on collegeja, ja niissä voi suorittaa kandi-, maisteri- tai tohtoritason opintoja, joten "tasoista" ei jaottelussa ole kysymys.
Kaavun ja tupsulakin saa kuitenkin kaikista siinä missä high schoolistakin
Osa University-nimitykseen oikeuttavista kouluista käyttää itsestään nimeä College ja olet oikeassa että osa yliopistoista kutsuu joitain alaosiaan College-nimellä. Mutta ns oikeat Colleget on sellaisia missä voi sen alemman tutkinnon suorittaa ja sieltä jatkaa vielä yliopistoon.
Kyllä se Dartmouth on erittäin OIKEA college. Ja Harvard erittäin OIKEA university. Kummatkin vanhimpien ja parhaimpien joukossa, kuuluvat Ivy Leagueen.
Tuohan meni niin, että organisaatiorakenne tuli Englannista, missä 1700- luvulla oli vain kaksi yliopistoa, Oxford ja Cambridge. Niiden rakenne on se, että university on katto-organisaatio ja varsinainen työskentely on organisoitu niiden sisällä collegeihin.
Kun Uuteen Englantiin muutettiin ja perustettiin yliopistoja sinne tuon Englannin mallin perusteella 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa, niin kopioitiin tietysti tuota rakennetta. Iso osa esimerkiksi Bostonin alueelle muuttaneista oli opiskellut Oxfordin Immanuel Collegessa. Perustivat sitten sillä mallilla Harvardin.
Samalla mallilla alettiin sitten perustaa yliopistoja muuallekin Uuteen Englantiin. Mutta joskus aloitettiin siitä, että perustettiin vain aluksi pienempi organisaatio, yliopiston yksi osa, jota kutsuttiin collegeksi. Ajateltiin, että kun organisaatio kasvaa koossa, niin muutetaan sitten sen ison organisaation nimi universityksi.
Mutta vaikka monissa paikoissa, kuten Dartmouthissa, perustettiin myöhemmin samaan organisaatioon monia lisäosia, esimerkiksi lääketieteellinen tiedekunta, niin kun samaa college-nimeä oltiin käytetty vuosisata, niin ei haluttukaan muuttaa enää sitä. Siitä tuo sekava nimirakenne.
Siinä olet oikeassa, että kun uusia yliopistoja perustettiin sitten noiden alkuaikojen jälkeen ympäri laajenevaa liittovaltiota, niin niissä on monenlaista.
Yleensä yliopistot, jotka ovat pienempiä ja erillisiä collegeja, keskittyvät Bachelor's -tason tutkintoon ja opetuksen laatuun, vaikka usein niissä on myös graduate-tutkintoja, eli maisterin- ja tohtorintutkintoja.
Mutta Bachelor's on osa yliopisto-opintoja. Se on ensimmäiset neljä vuotta ja vasta sen jälkeen voi tehdä päälle joko lisää kaksi vuotta maisteriin tai neljä vuotta tohtoriin. Eli maisteriksi tai tohtoriksi ei pääse tekemättä ensin niitä ensimmäistä neljää yliopistovuotta.
Nythän Suomessa on paljolti samanlaista yliopistoissa. Ensin tehdään kandintutkinto, sen päälle maisteri ja/tai tohtori. Mutta tuo on kaikki sitä samaa yliopistoputkea kummassakin maassa.
Eli:
lukio/high school
kandi yliopistossa/Bachelor's undergraduate-tasolla collegessa
maisteri yliopistossa/Master's graduate-tasolla collegessa/universityssa/school of ....
tohtori yliopistossa/Ph.D. graduate-tasolla
Mee sinne sitten kun on parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä on junior high school (=yläkoulu) ja senior high school ((=lukion ekat luokat silloin kun lukio vielä oli luokallinen). College on toisen asteen tutkinto ja amk, koulutusohjelmasta riippuen. Yliopisto on university (mutta jotkut universityt voi toiminnallisesti olla jakautuneet collegeihin kuten briteissäkin).
High school drop out on tyyppi, joka ei saa peruskoulua ,suoritettua loppuun. Näitä on Suomessakin, mutta useimmiten kutsumanimenä on ”22-vuotias eläkeläinen”.
On taas kasitteet vahan sekaisin. High School on nelivuotinen, Freshman - ensimmaisen vuoden opiskelija, Sophomore -toisen vuoden, Junior - kolmannen ja Senior viimeisen vuoden opiskelija.
Ammattikoulu on Vocational School mutta korkeamman tason ammattikoulut kuten MIT ovat Institute.
Briteissä ensihoitajan koulu on esimerkiksi tällainen: https://www.bradford.ac.uk/courses/ug/paramedic-science-bsc/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä monella jää nyt ymmärtämättä, että koulutuksen ja opinahjojen joukko on tosi kirjava. Sitten vain kuvitellaan, että on yksi oikea väylä.
Esimerkiksi High School jälkeen voi ottaa collegen (yliopiston siis) perusopintoja kursseina community college. Sen jälkeen 2 vuotta alan opintoja collegessa (yliopistossa) ja kas, meillä on Batchelor’s in something. Tähän 2 vuotta lisää collegessa ja meillä on Master in something.
Voi myös opiskella työn ohella online ja saada kurssit täyteen ja valmistua Bachelor’s jne.
MBA:n voi opiskella monin tavoin, monissa paikoissa. Riippuu vähän rahapussista. Siksi näitä USA:n opintoja vertaillessa on kyllä hyvä tietää opinahjo. Hajonta on suurta.
Täsmälleen. Rankings määrää kaiken. Sekä opintojen aikana ja jälkeen. Ja menestys yhdellä koulutusasteella määrittää sen, mihin on rahkeet päästä seuraavalla asteella.
Osa vanhemmistahan laittaa lapsensa haluttujen pre-schoolien jonotuslistalle heti kun tulevat raskaaksi, kun se määrittää pitkälle, minkä tason koulutusputkeen pääsee.
Kouluissa asuinpaikka vaikuttaa myös valtavasti koulun tasoon, koska osavaltioilla ja kunnilla on paljon päätösvaltaa. Ja kunnan verotulot määrittävät pitkälle, miten hyvä koulut ovat. Sitten on tietysti vielä yksityiskoulut.
Koko kenttä on niin laaja ja monimutkainen, ettei sitä voi oikein Suomeen verrata.
Juuri näin! Tätä on turha yrittää ymmärtää vertaamalla Suomen kouluhierarkiaan. Siksi kai esim. takavuosien valelääkäri ei USA:ssa voinut työskennellä lääkärinä väärennetyllä todistuksella, mutta Suomessa onnistui. Suomessa on kuitenkin sen verran yksiviivaista ja suoraoikoista.
Suomessa on tarkemmin säädeltyä. Ja pyritään siihen, että kaikki koulutusta tarjoavat tahot ovat laadukkaita ja melko saman tasoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä on junior high school (=yläkoulu) ja senior high school ((=lukion ekat luokat silloin kun lukio vielä oli luokallinen). College on toisen asteen tutkinto ja amk, koulutusohjelmasta riippuen. Yliopisto on university (mutta jotkut universityt voi toiminnallisesti olla jakautuneet collegeihin kuten briteissäkin).
High school drop out on tyyppi, joka ei saa peruskoulua ,suoritettua loppuun. Näitä on Suomessakin, mutta useimmiten kutsumanimenä on ”22-vuotias eläkeläinen”.
On taas kasitteet vahan sekaisin. High School on nelivuotinen, Freshman - ensimmaisen vuoden opiskelija, Sophomore -toisen vuoden, Junior - kolmannen ja Senior viimeisen vuoden opiskelija.
Ammattikoulu on Vocational School mutta korkeamman tason ammattikoulut kuten MIT ovat Institute.
Oli tuo ihan oikein. Ennen neljävuotista high schoolia (yleensä virallisesti senior high school) on kolmevuotinen middle school, toiselta nimeltään junior high school.
Eli:
Alakoulu: elementary school (6 vuotta)
Ylä-aste: middle school/junior high school (3 vuotta)
Lukio: (senior) high school (4 vuotta)
Mutta ei se MIT ole ammattikoulu. Se on yksi maailman parhaista yliopistoista!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gaudeamus igitur kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
High school on kuin meillä lukio.
College ja University on yliopistoja, college alemman tason yliopisto.
Kaapu ja hattu tulee kai kaikissa noista.
College voi olla jonkun Universityn joku osa (vrt. tiedekunta) tai oma opinahjonsa. Myös huippuyliopistoissa on collegeja, ja niissä voi suorittaa kandi-, maisteri- tai tohtoritason opintoja, joten "tasoista" ei jaottelussa ole kysymys.
Kaavun ja tupsulakin saa kuitenkin kaikista siinä missä high schoolistakin
Osa University-nimitykseen oikeuttavista kouluista käyttää itsestään nimeä College ja olet oikeassa että osa yliopistoista kutsuu joitain alaosiaan College-nimellä. Mutta ns oikeat Colleget on sellaisia missä voi sen alemman tutkinnon suorittaa ja sieltä jatkaa vielä yliopistoon.
Kyllä se Dartmouth on erittäin OIKEA college. Ja Harvard erittäin OIKEA university. Kummatkin vanhimpien ja parhaimpien joukossa, kuuluvat Ivy Leagueen.
Tuohan meni niin, että organisaatiorakenne tuli Englannista, missä 1700- luvulla oli vain kaksi yliopistoa, Oxford ja Cambridge. Niiden rakenne on se, että university on katto-organisaatio ja varsinainen työskentely on organisoitu niiden sisällä collegeihin.
Kun Uuteen Englantiin muutettiin ja perustettiin yliopistoja sinne tuon Englannin mallin perusteella 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa, niin kopioitiin tietysti tuota rakennetta. Iso osa esimerkiksi Bostonin alueelle muuttaneista oli opiskellut Oxfordin Immanuel Collegessa. Perustivat sitten sillä mallilla Harvardin.
Samalla mallilla alettiin sitten perustaa yliopistoja muuallekin Uuteen Englantiin. Mutta joskus aloitettiin siitä, että perustettiin vain aluksi pienempi organisaatio, yliopiston yksi osa, jota kutsuttiin collegeksi. Ajateltiin, että kun organisaatio kasvaa koossa, niin muutetaan sitten sen ison organisaation nimi universityksi.
Mutta vaikka monissa paikoissa, kuten Dartmouthissa, perustettiin myöhemmin samaan organisaatioon monia lisäosia, esimerkiksi lääketieteellinen tiedekunta, niin kun samaa college-nimeä oltiin käytetty vuosisata, niin ei haluttukaan muuttaa enää sitä. Siitä tuo sekava nimirakenne.
Siinä olet oikeassa, että kun uusia yliopistoja perustettiin sitten noiden alkuaikojen jälkeen ympäri laajenevaa liittovaltiota, niin niissä on monenlaista.
Yleensä yliopistot, jotka ovat pienempiä ja erillisiä collegeja, keskittyvät Bachelor's -tason tutkintoon ja opetuksen laatuun, vaikka usein niissä on myös graduate-tutkintoja, eli maisterin- ja tohtorintutkintoja.
Mutta Bachelor's on osa yliopisto-opintoja. Se on ensimmäiset neljä vuotta ja vasta sen jälkeen voi tehdä päälle joko lisää kaksi vuotta maisteriin tai neljä vuotta tohtoriin. Eli maisteriksi tai tohtoriksi ei pääse tekemättä ensin niitä ensimmäistä neljää yliopistovuotta.
Nythän Suomessa on paljolti samanlaista yliopistoissa. Ensin tehdään kandintutkinto, sen päälle maisteri ja/tai tohtori. Mutta tuo on kaikki sitä samaa yliopistoputkea kummassakin maassa.
Eli:
lukio/high school
kandi yliopistossa/Bachelor's undergraduate-tasolla collegessa
maisteri yliopistossa/Master's graduate-tasolla collegessa/universityssa/school of ....
tohtori yliopistossa/Ph.D. graduate-tasollaMee sinne sitten kun on parempi.
Eihän tässä vertailusta ollut kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mikä on ammattikoulu?
Mikä sitte on university jos college on yliopisto?
Ammattikoulu on vocational school.
AMK on community college.
Yliopisto on college/university.
Community college ei ole kuin AMK. Ei edes lähellä.
"Community college, sometimes called a junior college, is a two-year school that offers reasonably priced higher education as a pathway to a four-year degree.
Completing a 2-year degree at a community college is called an associate’s degree.
The advantages to attending a community college is that students can save money by attending a community college for two years and then transfer to a 4-year university where they will complete their degree."
Niinpä, USA:ssa ei ole yhtenäistä valtiollista koulutusjärjestelmää kuten meillä Suomessa. Joka tasolla pikkulapsesta tohtoriopintoihin on sekä julkisia että yksityisiä kouluja, joiden opetusohjelma vaihtelee.
Siksi high-schooleissakin on ainakin kolmea erilaista ratkaisua siinä missä Suomessa on vain yksi ja sama systeemi.
Jos haluaa yleistää, niin USA:laista high-schoolia ei voi verrata meidän lukioomme. USA:ssa onkin tapana että (ei vaativimmasta) high schoolista valmistuttuaan, opiskelija hakee yliopistoon ja siellä ensimmäiset kaksi vuotta voi olla Suomen lukiota vastavaa yleissivistävää opetusta. Koulutusasteeltaan tämä taso vastaa community collegeja, junior collegeja ja tiettyjä meidän ammattikouluja muistuttavia oppilaitoksia.
Jos opiskelet siis yliopistossa tämän alkuvaiheen, jatkat useimmiten suoraan aineopinoihin sen jälkeen ja valmistut bachelor-tutkinnolla (Suomen kandi). Jos olet opiskellut tämän vaiheen junior tai community collagessa, joudut hakemaan sen jälkeen yliopistoon suorittaaksesi bachelorin. Tämän vaiheen opintojen nimi USA:ssa on undergraduate studies.
Kandin saatuaan opiskelija on graduate student, ja USA:ssa on tavallista että vaihdetaan oppilaitosta kun siirrytään kanditutkinnnon jälkeen maisteri-opintoihin (ja sen jälkeen mahdollisiin tohtoriopintoihin), mutta siirtyily eri oppilaitoksista toiseen on yleistä siis alemmallakin kouluasteilla kuten kerrottu yllä. Yksi syy vaihteluun on juuri oppilaitosten opetusohjelmien moniniasuus.
Oppilaitosten nimet ja nimitykset ovat eri asia kuin se, minkä tasoista koulutusta ne tarjoavat. College voi siis viitata oppilaitokseen tasoon, mutta se voi myös olla vain opinahjon tai sen osan nimi. College voi nimittäin tarkoittaa amerikkalaisessa yliopistossa erillistä oppilaitosta (myös yliopistotasoista kuten jonkun mainitsema Darthmouth College) tai sitten yliopiston sisällä olevaa erillistä laitosta, joka usein vastaa tuota undergraduate studies -opintojen tasoa ja on tavallaan hieman Suomen tiedekuntaa vastaava termi silloin. College voi myös olla tiettyyn aineeseen erikoistuneen yliopiston organisaation ja rakennuskompleksin nimi (tämä lienee collegen alkuperäinen keskiaikainen käyttötapa joka edelleen on yleinen UK:ssa).
Lisäksi pitää muistaa että käsitettä school käytetään USA:ssa laajemmin kuin Suomessa, mm. graduate school, jne. Lisäksi yliopistotaisoinen oppilaitos voi olla institute kuten Massachusetts Instutute of Technology. Lisäksi school of tyypillinen nimitys sellaisissa kuin Medical School tai Law School, esim. Harvard Law School, jossa sana school vastaa viimeksi mainitsemaani college-sanan käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, USA:ssa ei ole yhtenäistä valtiollista koulutusjärjestelmää kuten meillä Suomessa. Joka tasolla pikkulapsesta tohtoriopintoihin on sekä julkisia että yksityisiä kouluja, joiden opetusohjelma vaihtelee.
Siksi high-schooleissakin on ainakin kolmea erilaista ratkaisua siinä missä Suomessa on vain yksi ja sama systeemi.
Jos haluaa yleistää, niin USA:laista high-schoolia ei voi verrata meidän lukioomme. USA:ssa onkin tapana että (ei vaativimmasta) high schoolista valmistuttuaan, opiskelija hakee yliopistoon ja siellä ensimmäiset kaksi vuotta voi olla Suomen lukiota vastavaa yleissivistävää opetusta. Koulutusasteeltaan tämä taso vastaa community collegeja, junior collegeja ja tiettyjä meidän ammattikouluja muistuttavia oppilaitoksia.
Jos opiskelet siis yliopistossa tämän alkuvaiheen, jatkat useimmiten suoraan aineopinoihin sen jälkeen ja valmistut bachelor-tutkinnolla (Suomen kandi). Jos olet opiskellut tämän vaiheen junior tai community collagessa, joudut hakemaan sen jälkeen yliopistoon suorittaaksesi bachelorin. Tämän vaiheen opintojen nimi USA:ssa on undergraduate studies.
Kandin saatuaan opiskelija on graduate student, ja USA:ssa on tavallista että vaihdetaan oppilaitosta kun siirrytään kanditutkinnnon jälkeen maisteri-opintoihin (ja sen jälkeen mahdollisiin tohtoriopintoihin), mutta siirtyily eri oppilaitoksista toiseen on yleistä siis alemmallakin kouluasteilla kuten kerrottu yllä. Yksi syy vaihteluun on juuri oppilaitosten opetusohjelmien moniniasuus.
Oppilaitosten nimet ja nimitykset ovat eri asia kuin se, minkä tasoista koulutusta ne tarjoavat. College voi siis viitata oppilaitokseen tasoon, mutta se voi myös olla vain opinahjon tai sen osan nimi. College voi nimittäin tarkoittaa amerikkalaisessa yliopistossa erillistä oppilaitosta (myös yliopistotasoista kuten jonkun mainitsema Darthmouth College) tai sitten yliopiston sisällä olevaa erillistä laitosta, joka usein vastaa tuota undergraduate studies -opintojen tasoa ja on tavallaan hieman Suomen tiedekuntaa vastaava termi silloin. College voi myös olla tiettyyn aineeseen erikoistuneen yliopiston organisaation ja rakennuskompleksin nimi (tämä lienee collegen alkuperäinen keskiaikainen käyttötapa joka edelleen on yleinen UK:ssa).
Lisäksi pitää muistaa että käsitettä school käytetään USA:ssa laajemmin kuin Suomessa, mm. graduate school, jne. Lisäksi yliopistotaisoinen oppilaitos voi olla institute kuten Massachusetts Instutute of Technology. Lisäksi school of tyypillinen nimitys sellaisissa kuin Medical School tai Law School, esim. Harvard Law School, jossa sana school vastaa viimeksi mainitsemaani college-sanan käyttöä.
Ja Dertroit Medical College + Los Angeles High Shool for Actors?
Nyt on kaikki selvillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, USA:ssa ei ole yhtenäistä valtiollista koulutusjärjestelmää kuten meillä Suomessa. Joka tasolla pikkulapsesta tohtoriopintoihin on sekä julkisia että yksityisiä kouluja, joiden opetusohjelma vaihtelee.
Siksi high-schooleissakin on ainakin kolmea erilaista ratkaisua siinä missä Suomessa on vain yksi ja sama systeemi.
Jos haluaa yleistää, niin USA:laista high-schoolia ei voi verrata meidän lukioomme. USA:ssa onkin tapana että (ei vaativimmasta) high schoolista valmistuttuaan, opiskelija hakee yliopistoon ja siellä ensimmäiset kaksi vuotta voi olla Suomen lukiota vastavaa yleissivistävää opetusta. Koulutusasteeltaan tämä taso vastaa community collegeja, junior collegeja ja tiettyjä meidän ammattikouluja muistuttavia oppilaitoksia.
Jos opiskelet siis yliopistossa tämän alkuvaiheen, jatkat useimmiten suoraan aineopinoihin sen jälkeen ja valmistut bachelor-tutkinnolla (Suomen kandi). Jos olet opiskellut tämän vaiheen junior tai community collagessa, joudut hakemaan sen jälkeen yliopistoon suorittaaksesi bachelorin. Tämän vaiheen opintojen nimi USA:ssa on undergraduate studies.
Kandin saatuaan opiskelija on graduate student, ja USA:ssa on tavallista että vaihdetaan oppilaitosta kun siirrytään kanditutkinnnon jälkeen maisteri-opintoihin (ja sen jälkeen mahdollisiin tohtoriopintoihin), mutta siirtyily eri oppilaitoksista toiseen on yleistä siis alemmallakin kouluasteilla kuten kerrottu yllä. Yksi syy vaihteluun on juuri oppilaitosten opetusohjelmien moniniasuus.
Oppilaitosten nimet ja nimitykset ovat eri asia kuin se, minkä tasoista koulutusta ne tarjoavat. College voi siis viitata oppilaitokseen tasoon, mutta se voi myös olla vain opinahjon tai sen osan nimi. College voi nimittäin tarkoittaa amerikkalaisessa yliopistossa erillistä oppilaitosta (myös yliopistotasoista kuten jonkun mainitsema Darthmouth College) tai sitten yliopiston sisällä olevaa erillistä laitosta, joka usein vastaa tuota undergraduate studies -opintojen tasoa ja on tavallaan hieman Suomen tiedekuntaa vastaava termi silloin. College voi myös olla tiettyyn aineeseen erikoistuneen yliopiston organisaation ja rakennuskompleksin nimi (tämä lienee collegen alkuperäinen keskiaikainen käyttötapa joka edelleen on yleinen UK:ssa).
Lisäksi pitää muistaa että käsitettä school käytetään USA:ssa laajemmin kuin Suomessa, mm. graduate school, jne. Lisäksi yliopistotaisoinen oppilaitos voi olla institute kuten Massachusetts Instutute of Technology. Lisäksi school of tyypillinen nimitys sellaisissa kuin Medical School tai Law School, esim. Harvard Law School, jossa sana school vastaa viimeksi mainitsemaani college-sanan käyttöä.
Ja Dertroit Medical College + Los Angeles High Shool for Actors?
Nyt on kaikki selvillä
Ja charm school 😄
Vierailija kirjoitti:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_state_and_territorial_universitie…
Ja tuossa nyt vielä listaa universities. Näihin kun mennään opiskelemaan, niin niihin lähdetään ”college”. Vaikka siis ovat university.