Paukkuarat koirat ja tuoksuyliherkät ihmiset

Vierailija kirjoitti:

Niin, ihmiset ovat nykyään todella epävarmoja ja stressaantuneita ja se näkyy vähän kaikkialla. Toiset tuntuvat pitävän stressin sisällään ja reagoivat yliherkkyyksillä ja hermoromahduksilla, toiset ulkoistavat tunteensa: jaottelevat maailman mustavalkoisiin luokkiin ja syyttelevät ja tuomitsevat muita.

Huono teoria. Mä olen rento ja reipas Hulda Huoleton - vähän liiaksikin. Myös epäsiisti. Silti mulle on iskenyt allergioita. Yhtään niistä en olisi halunnut, vaikeuttavat elämää. Eli ensin tuli allergia, ja stressi siitä vasta jäljestäpäin.

Ja mikäs sitten on selitys, jos on ollut useampi koira ja yksi niistä on ollut todella ääniarka, muut ei. Kaikkia kasvatettu ja käsitelty samalla tavalla. Olisiko esim. ihan genetiikka mukana? Ja mainittakoon, että kukaan perheestä ei ole tuoksuyliherkkä, sähköallerginen eikä muuten hysteerinen. Että ei ehkä ihan osu nyt tuo AP:n mukahauska yleistys. Mainittakoon, että esim. colliesukuisilla koirilla on ihan yleisesti ääniherkkyyttä ja on varmasti geneettinen tausta tässä.

Vierailija kirjoitti:

Paukkuarat koirat on vain yksi osanen jota rakettien pauke häiritsee, en tajua miksi ihmiset ottaa nimenomaan tämän asian aina esiin? Monet muutkin eläimet pelkää sitä pauketta, monet ihmiset pelkää, vuorotyöläistä v*tuttaa kun pitäs viideltä aamulla olla töissä vaan etpä saa siltä paukkeelta nukuttua, roska ja saasteet, lapsityövoima, rakettien tuottamat vammat ja niiden hoitokulujen maksaminen jne.

On se kamalaa jos yhden kerran menee väsyneenä töihin. Luin juuri amerikkalaisen tutkimuksen jossa ilmeni että Paukku arat koirat käy ihmisiin useammin kiinni ja haukkuvat muutenkin helpommin. Luonne vikasia

Kyllä meillä oli paukkuarka koira jo 90-luvulla, joku perheestämme meni sen kanssa kellariin jonne pauke ei kuulunut niin hyvin kun naapuripihoilta ammuttiin. Iltalenkki oli tehtävä  hyvissä ajoin mutta siinäkin oli riskinsä, sillä kaikki eivät noudattaneet sallittuja aikoja . Äiti mursi kerran ranteensa kun puskan takaa räjähti ilotulitus ja koira sekosi kiskoen paniikissa äidin kumoon,  jos olisi päässyt karkuun en tiedä mihin olisi paniikissa juossut.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä oli paukkuarka koira jo 90-luvulla, joku perheestämme meni sen kanssa kellariin jonne pauke ei kuulunut niin hyvin kun naapuripihoilta ammuttiin. Iltalenkki oli tehtävä  hyvissä ajoin mutta siinäkin oli riskinsä, sillä kaikki eivät noudattaneet sallittuja aikoja . Äiti mursi kerran ranteensa kun puskan takaa räjähti ilotulitus ja koira sekosi kiskoen paniikissa äidin kumoon,  jos olisi päässyt karkuun en tiedä mihin olisi paniikissa juossut.

Tää on valetta jos olisit elänyt 90luvulla tietäisit että sillon sai viikon ampua rakettei.

Up

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on netti. Mietipäs miten se voisi vaikuttaa tiedon leviämiseen verrattuna ysäriin.

Ei ollut uutisissikaan tuolloin

Vierailija kirjoitti:

Olen yli nelikymppinen mies ja olen saanut voimakkaista tuoksuista päänsäryn jo ennen vuosituhannen vaihdetta.

Hajuvesiosastolla käyminen tai siivoustarvikkeiden kanssa puljaaminen on yhtä helvettiä. Parturissa en ole käynyt vuosikausiin.

Koskaan en ole tätä halunnut tai pyytänyt.

Mä taas sain yläasteella yliherkkyyden hajusteille kun käytin sellaista(toivottavast joku muistaa merkin!!) vahvaa vanilijalta tuoksuvaa hajuvettä. Eräänä aamuna vain tuli yhtäkkiä oireita siitä, enkä sen jälkeen pystynyt käyttää mitään hajusteita vuosikymmeniin. Nyttemmin viimeisten vuosien aikana olen taas alkanut sietää hajusteita jostain syystä. Oen myös 40v

* Sekä tuoksuyliherkkyys että paukkuarkuus ovat lähinnä somen lietsomaa massahysteriaa. Vai kuinka moni muistaa tavanneensa laumoittain paukkuarkoja koiria tai tuoksuyliherkkiä ihmisiä 80- tai 90-luvuilla? *

En tavannut silloin laumoittain noita mainitsemiasi, en tosin edelleenkään ole tavannut laumoittain näitä.

Eräällä lomamatkalla bussissa jouduin kuuntelen parisen tuntia kun äiti koko matkan ajan lässytti lapselleen "eihän se paita kutita, kutittaako,tarkistetaan että onko kutittanut, onhan paita hyvin, eihän sauma tunnu,tuntuuko sauma "....

Lapsi oli ihan tuskastunut ja vastaili vain jotaki "joojoo on on" .

En istunut samassa kohdassa takas tullessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä olemassa niinkin paukkuarkoja koiria, paukkuarkuuteen taipuvaisia koiria, että vaikka olisi mikä omistaja, ja taloudessa muita koiria jotka ei pelkää paukkuja, niin ne on arkoja silti.

Mutta on totta kyllä sekin että osa ihmisistä aiheuttaa tai pahentaa paukkuarkuutta omalla käytöksellään. Esim. eräs sukulais-täti on aika hössöttäjä yleensäkin, ja otti sitten pienen cairnterrierin. Täti stressasi uudenvuoden paukutteluja jo kuukausia ennen, mietti hotellin varaamista äänitlä suojautuakseen jne. Itselläni kun on länsiylämaanterrierejä jotka sukulaisrotu, sanoin hänelle että terrierit ei yleensä ole kovin taipuvaisia paukkuarkuuteen, että en usko että on tarpeen asiaa kauheasti stressata. Olin koirineni heidän luona uutenavuotena, ja alkuun sitä hänen koiraa ei kiinnostanut ulkoa kuuluvat paukut pätkääkään. Se oli kiinnostunut vain minun koirieni kanssa touhuamisesta. Mutta: koiran emäntä joka kerta kun kuului pamahdus, kauhisteli ja meni silittelemään ja sössöttämään sille koiralle. Joten joo, kyllähän se siinä illan mittaan oppi, että jotain hälyttävää ilotulituksen äänissä on, kun emäntäkin noin säikkyy, ja on siitä vuosien mittaan hieman paukkuarka tosiaan tullut.

Tämäkin on totta. Mulla taas on käynyt päinvastoin, ennen paukkuja hirveästi pelkäävät koirat eivät enää niitä niin pelkää, koska olen tehnyt työtä sen eteen, että ne on rentoutuneet. Toki kyllä niitä silti pelottaa, mutta ei niin paljon etteivätkö pystyisi tarpeitaan tekemään ulos ja esim. syömään. Lässyttäminen on pahinta mitä voi tehdä ja juuri se että yritetään silittämällä rauhoittaa koiraa. Eieieiei, koira ei ole ihminen ja silittely ja ihmisten epänormaali toiminta vain pahentaa koiran oloa.

Annapa nyt oikeasti perustelu tuolle että SILITTELY pahentaisi koiran oloa ja pelkoa? Pahentaako se sitä myös silloin kun koira on esim. toipumassa leikkauksesta ja on kipeä? Omistajan jätettävä koira omiin oloihinsa parantelemaan kipu itsekseen ettei nyt vaan ihmisen läheisyydellä ja sillä -hui! niin kamalalla silittelyllä koiran oloa vaan pahenneta?

Jos koira on kotikoira ja sillä on hyvä suhde perheenjäseniin, koiraa rapsutellaan muutenkin niin pelkäävän koiran TAVALLINEN huomiointi ja silittely ei todellakaan pahenna koiran pelkoa, päinvastoin se että jos koira pelkää ja hakeutuu omistajan luokse "turvaan" eikä tätä turvaa nyt poikkeuksellisessa tilanteessa saakaan, se vahingoittaa koiran luottamusta omistajaan ja pahimmillaan vaan pahentaa pelkoa.

Missään nimessä ei toki pidä tehdä pelosta numeroa, hössöttää tai lässyttää ja vetää hommaa isolleen mutta jos se pelkäävä koira hakeutuu itse ihmisen läheisyyteen tai muuten tuntuu saavan ihmisen läheisyydestä turvaa niin kyllä se koira pitää huomioida eikä jättää yksin pelon kanssa!!!! Olkaa ihan vaan keskenänne sadisteja ja jättäkää pelkäävät koiranne yksin mutta lopettakaa tällainen "hyvien neuvojen" jakelu!

T. Yli neljäkymmentä ääniarkaa koiraa siedättänyt

Jaa, mun toinen koiran isä on käyttölinjainen metsästyskoira ja sitä ei paukut voisi vähempää kiinnostaa, mutta toinen koira (palveluskoira) taas on säikky. Tai kyllä se sisällä on ihan rauhallisesti kun itsekin olen kotona mutta ulkona ei mielellään käy pahimman paukuttelun aikana.

Minulla ei ole tuoksuyliherkkyyttä. Luulen että koiria on erilaisia ja rodut yms ominaisuudet vaikuttavat.

Vierailija kirjoitti:

tuo koirajuttu ihan totta. Ennen ei tasan kenenkään koira pelännyt paukkuja, nyt joka mamman wt -puudeli säikkyy kaikkea, emäntä tosin ensin .

Tai sitten ennen ei joka torpan pihassa paukuteltu ilotulitteita. Voi myös olla että esim 30v sitten ei missään kirjoiteltu paukkuaroista kotieläimistä.

Appivanhempieni ulkokoira jäi pihalle koppiinsa kytketyksi 40v sitten kun appivanhemmat lähtivät uudenvuoden juhliin. Yöllä ilotulituksen alkaessa koira oli paniikissa repinyt kiinnitys ketjun poikki ja jyrsinyt ulko-oveen reiän ja löytyi eteisestä tärisemästä kun appivanhemmat palasivat kotiin. Eikä ollut mikään "pilallejalostettu fifi" kyseessä

Meillä muuten oli puudeli joka ei ollut paukkuarka. Joten älkääpä aina käyttäkö villakoiraa esimerkkinä, kun ette selvästikään tunne rotua lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tuo koirajuttu ihan totta. Ennen ei tasan kenenkään koira pelännyt paukkuja, nyt joka mamman wt -puudeli säikkyy kaikkea, emäntä tosin ensin .

Tai sitten ennen ei joka torpan pihassa paukuteltu ilotulitteita. Voi myös olla että esim 30v sitten ei missään kirjoiteltu paukkuaroista kotieläimistä.

Appivanhempieni ulkokoira jäi pihalle koppiinsa kytketyksi 40v sitten kun appivanhemmat lähtivät uudenvuoden juhliin. Yöllä ilotulituksen alkaessa koira oli paniikissa repinyt kiinnitys ketjun poikki ja jyrsinyt ulko-oveen reiän ja löytyi eteisestä tärisemästä kun appivanhemmat palasivat kotiin. Eikä ollut mikään "pilallejalostettu fifi" kyseessä

Vai oikeen reijän oveen järsinyt. Kieltäjien selitykset muuttuu entistä naurettavimmiksi

Up

Mä olen valitettavasti tuoksuyliherkkä. On myös IBS suolistosairaus eli olen myös hankala ruokanirso. Ei ole kyllä yhtään kivaa tämä. Moni luulee että tuoksuyliherkkyys on lähinnä jotain närkästystä, mutta mulla tulee silmät punaiseksi ja alkaa vuotaa, nenä alkaa vuotaa, voi tulla migreenikohtaus. Esim. töissä aika epämiellyttävää olla itkuisen näköinen ja pää tukalan kipeä. 

Olen usein miettinyt että onko tosiaan jotkut nykyajan lisäaineet tms herkistäviä, kun niin valtavasti on allergisia, yliherkkiä ja myös kaikenlaisia näitä suolisto- ja autoimmuunivaivoja.

Uskon, että on olemassa ihan oikeita tuoksuherkkiä, mutta samalla uskon, että se on tällä hetkellä trendisairaus. Onneksi nyt on tullut tuo ferritiini-juttu, niin monet tuoksuherkät voivat vaihtaa siihen. Onhan näitä trendisairauksia ollut, hiivasyndrooma oli jossain vaiheessa, väsymysoireyhtymä, nyt on ollut tuoksuherkkyys ja vaihtumassa tuohon ferritiiniin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen valitettavasti tuoksuyliherkkä. On myös IBS suolistosairaus eli olen myös hankala ruokanirso. Ei ole kyllä yhtään kivaa tämä. Moni luulee että tuoksuyliherkkyys on lähinnä jotain närkästystä, mutta mulla tulee silmät punaiseksi ja alkaa vuotaa, nenä alkaa vuotaa, voi tulla migreenikohtaus. Esim. töissä aika epämiellyttävää olla itkuisen näköinen ja pää tukalan kipeä. 

Olen usein miettinyt että onko tosiaan jotkut nykyajan lisäaineet tms herkistäviä, kun niin valtavasti on allergisia, yliherkkiä ja myös kaikenlaisia näitä suolisto- ja autoimmuunivaivoja.

on paljon on hermomyrkky lisä aineessa niitä kun googlettelee ni käytetään kaikissa muissakin kuin Ruuissa . Voittojen maximoimisen takia.

Et kai vaan ole pessyt pusakkaasi tavallisella omolla sinä kurja ketale, ja viitsit vielä istua viereeni bussissa! Paha sinut periköön ja tiedäkkin että minä menen kotiini oksentamaan migreenissä sinun itsekkyytesi takia, sinä saastainen sika!!