Lue keskustelun säännöt.
Sappivaivoista/ylävatsakivuista kaivataan kokemusta!
30.12.2019 |
Viikonloppuna jouduin lähtemään päivystykseen vatsakipujen vuoksi. Onneksi olin jo aikaisessa vaiheessa sinne päätynyt, sillä sisällä jo ollessa alkoivat vasta todella pahat kivut. Itkin ja yritin haukkoa henkeä, kun kivut iskivät aaltoina sekä navan seudulla että navan yläpuolisella alueella. Osastolla olin yhteensä n. 6h, jonka aikana kipukohtauksia oli kaksi. Viimeisen kipupiikin vaikutuksen hälvetessä vastaavia kipuja ei ole enää tullut ja pääsin illalla kotiin.
Nyt kaksi päivää myöhemmin vatsa on yhä arka ja kipuillut ruokailujen jälkeen. Mitään selvää tai yksiselkoista vastausta ei lukuisista verikokeista ja viipalekuvista huolimatta löytynyt lauantain tutkimuksissa. Olen alle 30-v nainen (BMI 25), suvussani kummaltakin puolelta on kuulemma isovanhemmillani aikoinaan ollut sappivaivoja. Lääkäriaika jatkosuunnitelmille on saatu huomiseksi.
Lähinnä haluaisin kuulla muiden kokemuksia. Onko ollut kenelläkään vastaavaa ja löytyikö mitään syytä? Inhottaa syödä mitään, kun odottaa vain vatsakipujen nousua... Olen ollut ennemminkin ns. rautavatsa aiemmin, niin tällainen on todella epätyypillistä minulle. Oli tosi pelottavia tuollaiset kipukohtaukset, onneksi päivystyksessä ottivat tosissaan ja sain apua akuuttiin kipuun.
Kommentit (12)
Lopeta banaanin syöminen. Se auttoi vaimoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivotaan että jotain löytyy syyksi, olisi helpompi hoitaa ja asennoitua hoitoon. Oikean kylkikaaren alla on välillä tuntemuksia, mutta ne lauantain kipuaallot olivat nimenomaan keskellä navan yläpuolella.
Harmittaa, kun omia lempiruokia pitää näemmä vältellä (kaali, omena, paprika ja silloin tällöin herkkuina sipsit ja nimenomaan mausteinen ruoka yms. on mielestäni sitä maukkainta). Voi olla, että tuon kivun laukaisi perjantaina syödyt kouruperunat ja juotu olutlasillinen. Harvoin nautiskelen kumpaakaan ja vielä harvemmin yhtä aikaa.
Kiitos kommenteistanne!
Mulla tulee sappikipu navan yläpuolelle, ei oikealle tms.
Kohtauksen aikana kramppaa, paikallaan olo voi auttaa vähän. Liikkuminen pahentaa. Röyhtäyttää, kuvottaa, vatsa on vesiripulilla. Kohtauksen laukaisee joko pitkä syömättömyys (sappipotilaan tulee syödä usein ja pieniä määriä kerrallaan), tai rasvainen ruoka itselläni. Litalgin auttaa, reseptilääke.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee sappikipu navan yläpuolelle, ei oikealle tms.
Kohtauksen aikana kramppaa, paikallaan olo voi auttaa vähän. Liikkuminen pahentaa. Röyhtäyttää, kuvottaa, vatsa on vesiripulilla. Kohtauksen laukaisee joko pitkä syömättömyys (sappipotilaan tulee syödä usein ja pieniä määriä kerrallaan), tai rasvainen ruoka itselläni. Litalgin auttaa, reseptilääke.
Eilen kävin kaupassa, mutta koin juurikin lisääntynyttä kipuisuutta ja lepääminen selkeästi toimii liikkumista parempana hoitona tällä hetkellä. En pystynyt työntämään ostoskärryjä, kun huomasin senkin lisäävän tuntemuksia.
Minua on nimenomaan röyhtäyttänyt sunnuntaista alkaen selvästi, tätä oli myös lauantaina. Vatsassa on ollut pitkään sellaisia pieniä pikkuongelmia, joiden hoitoon lääkäri vinkkasi aiemmin Visibliniä. Jouluna tuli syötyä todella isoja annoksia ja juotua ruokaviinejä yms., mitä omassa arjessa ei tapahdu.
Täytyy vain näemmä opetella uusia ruokailutapoja ja reseptejä. Leikkaus ei kauhesti innosta, vaikka totta kai se on vaihtoehto mikäli kivut/kohtaukset jatkuvat. Tosi outoa, kun niin yhtäkkiä tuntuu muuttuneen vatsan tila. Minulla on kyllä ollut taipumusta nimenomaan pitkiin ruokailuväleihin ja isompiin annoskokoihin pienten annoksien ja useamman ruokailukerran sijasta...
Vatsahaava ja närästys sekä sappivaivaa. Ootko samaa mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa, ettei ne siellä lekurissa antaneet ruokaohjeita?
Vierailija kirjoitti:
Vatsahaava ja närästys sekä sappivaivaa. Ootko samaa mieltä?
En osaa sanoa, toivotaan että lääkärin luona nuo taustasyyt pikku hiljaa selviäisivät.
Närästystä mulla on ollut vuosia ja jonkinlaisena epätyypillisenä versiona. En siis varsinaisesti koe/huomaa närästystä kuin vain harvoin rinnan polttona tms., mutta sappinesteet nousevat yllättäen kurkkuun joskus. Vaarillani tämä on vuosien saatossa madaltanut ääntä, näin lääkäri hänelle oli kertonut. Samaa olen omalla kohdallani epäillyt keskustelujemme pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sappivaivat alkoi kuplan tuntuna ja röyhtäilynä. Oli lähinnä epämukava olo. Tuolloin en vielä tiennyt mistä johtui. Raskauden aikana pari kohtausta, mutta lääkärissä kuitattiin olevan vain närästystä, syö rennietä. Synnytyksen jälkeen söin joulun alla paljon suklaata ja kohtaukset iski todella pahana päälle. Lähdin päivystykseen, jossa epäilivät nopeasti sappea mutta eivät imetyksen takia määränneet litalginiä (myöhemmin tarkistin teratologisesta tietopalvelusta ja olisin litalginiä imetyksestä huolimatta saanut syödä) vaan odoteltiin kipukohtauksen loppua. Ultrassa löydettiin sitten sappikiviä ja laitettiin kiirellisenä leikkausjonoon. Jostain syystä putosin jonosta ja odottelin sitten melkein vuoden.
Tuona aikana ihan kaikki syöty tuntui joko laukaisevan kouristuskohtauksen tai aiheuttavan polttavan ripulikohtauksen. Myös syömättä oleminen pahensi tilannetta. Ei puhettakaan, että olisin lähtenyt kovin kauas vessasta. Lopulta soitin kolmannen kerran jonohoitajalle, joka havaitsi lähetteen olleen kiireellinen ja jonosta putoamisen. Soitti takaisin parin tunnin päästä ja tarjosi leikkausaikaa 3vrk päähän. Se leikkaus palautti mun elämän. Vatsa on edelleen herkkä, mutta lähinnä aamupalan määrän suhteen. Kipulääkkeistä en saa syödä panacodia, mutta se on vain pieni haitta verrattuna siihen miten paljon sappikivet elämään vaikutti.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, ettei ne siellä lekurissa antaneet ruokaohjeita?
Ei siis yhtään mitään muuta kuin että takaisin hoitoon, jos kivut jatkuu. Itse siis varasin oma-aloitteisesti ajan lääkärille, en kehotuksesta. Oli siellä päivystyksessä myös vähän hässäkkääkin ja lääkärillä oli kiire muiden potilaiden luokse siinä kohtaa, kun minut todettiin kaikkien yllätykseksi kivuttomaksi viimeisen kipulääkkeen vaimentuessa pois. Veikkaan että kaikki olimme jotenkin häkeltyneitä ja kun mitään erityistä diagnoosia ei saatu otetuista verikokeista ja pissatesteistä, niin ei ollut myöskään mitään kummempaa ohjetta annettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla sappivaivat alkoi kuplan tuntuna ja röyhtäilynä. Oli lähinnä epämukava olo. Tuolloin en vielä tiennyt mistä johtui. Raskauden aikana pari kohtausta, mutta lääkärissä kuitattiin olevan vain närästystä, syö rennietä. Synnytyksen jälkeen söin joulun alla paljon suklaata ja kohtaukset iski todella pahana päälle. Lähdin päivystykseen, jossa epäilivät nopeasti sappea mutta eivät imetyksen takia määränneet litalginiä (myöhemmin tarkistin teratologisesta tietopalvelusta ja olisin litalginiä imetyksestä huolimatta saanut syödä) vaan odoteltiin kipukohtauksen loppua. Ultrassa löydettiin sitten sappikiviä ja laitettiin kiirellisenä leikkausjonoon. Jostain syystä putosin jonosta ja odottelin sitten melkein vuoden.
Tuona aikana ihan kaikki syöty tuntui joko laukaisevan kouristuskohtauksen tai aiheuttavan polttavan ripulikohtauksen. Myös syömättä oleminen pahensi tilannetta. Ei puhettakaan, että olisin lähtenyt kovin kauas vessasta. Lopulta soitin kolmannen kerran jonohoitajalle, joka havaitsi lähetteen olleen kiireellinen ja jonosta putoamisen. Soitti takaisin parin tunnin päästä ja tarjosi leikkausaikaa 3vrk päähän. Se leikkaus palautti mun elämän. Vatsa on edelleen herkkä, mutta lähinnä aamupalan määrän suhteen. Kipulääkkeistä en saa syödä panacodia, mutta se on vain pieni haitta verrattuna siihen miten paljon sappikivet elämään vaikutti.
Ai niin, sain päivystyksessä ennen ensimmäistä isoa kipukohtausta jotain sappivaivoihin tehoavaa lääkettä. Lääkkeen ottamisen jälkeen meni alle 20min kun nuo erityisen pahat kivut nousivat ja sain vahvaa kipulääkettä kipujen taittamiseksi. En sitten tiedä, että voiko tuollainen sappilääke aiheuttaa kipua toimintamekaniikkansa kautta? Pitää muistaa selvittää tätäkin huomenna. Tuota lääkettä ennen kivut olivat jäytävät ja en kyennyt makaamaan tai istumaan, mutta sen jälkeen oli pakko olla seisaaltaan sänkyyn käsillä nojaten. Oli hankala käydä edes makuulle tutkittavaksi, kun makaaminen tuntui pahemmalta kuin seisominen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sappivaivat alkoi kuplan tuntuna ja röyhtäilynä. Oli lähinnä epämukava olo. Tuolloin en vielä tiennyt mistä johtui. Raskauden aikana pari kohtausta, mutta lääkärissä kuitattiin olevan vain närästystä, syö rennietä. Synnytyksen jälkeen söin joulun alla paljon suklaata ja kohtaukset iski todella pahana päälle. Lähdin päivystykseen, jossa epäilivät nopeasti sappea mutta eivät imetyksen takia määränneet litalginiä (myöhemmin tarkistin teratologisesta tietopalvelusta ja olisin litalginiä imetyksestä huolimatta saanut syödä) vaan odoteltiin kipukohtauksen loppua. Ultrassa löydettiin sitten sappikiviä ja laitettiin kiirellisenä leikkausjonoon. Jostain syystä putosin jonosta ja odottelin sitten melkein vuoden.
Tuona aikana ihan kaikki syöty tuntui joko laukaisevan kouristuskohtauksen tai aiheuttavan polttavan ripulikohtauksen. Myös syömättä oleminen pahensi tilannetta. Ei puhettakaan, että olisin lähtenyt kovin kauas vessasta. Lopulta soitin kolmannen kerran jonohoitajalle, joka havaitsi lähetteen olleen kiireellinen ja jonosta putoamisen. Soitti takaisin parin tunnin päästä ja tarjosi leikkausaikaa 3vrk päähän. Se leikkaus palautti mun elämän. Vatsa on edelleen herkkä, mutta lähinnä aamupalan määrän suhteen. Kipulääkkeistä en saa syödä panacodia, mutta se on vain pieni haitta verrattuna siihen miten paljon sappikivet elämään vaikutti.
Ai niin, sain päivystyksessä ennen ensimmäistä isoa kipukohtausta jotain sappivaivoihin tehoavaa lääkettä. Lääkkeen ottamisen jälkeen meni alle 20min kun nuo erityisen pahat kivut nousivat ja sain vahvaa kipulääkettä kipujen taittamiseksi. En sitten tiedä, että voiko tuollainen sappilääke aiheuttaa kipua toimintamekaniikkansa kautta? Pitää muistaa selvittää tätäkin huomenna. Tuota lääkettä ennen kivut olivat jäytävät ja en kyennyt makaamaan tai istumaan, mutta sen jälkeen oli pakko olla seisaaltaan sänkyyn käsillä nojaten. Oli hankala käydä edes makuulle tutkittavaksi, kun makaaminen tuntui pahemmalta kuin seisominen.
Litalgin ymmärtäkseni rentouttaa sitä sappitiehyttä, jotta sappikivi pääsee nopeammin jatkamaan matkaa. Jos kivi on ollut vasta alkutaipaleella, voi todennäköisesti kipu hetkellisesti pahentua. Mun kivet oli kuulemma pieniä vain 2cm halkaisijaltaan olevia kiviä.
9
Sappikivut ovat ylempänä kuin napa. Rinnan alla. Mutta jos sulla on lääkäriaika niin nopeasti diagnoosi selviää ultrassa onko kiviä vai ei. Siihen asti et syö Rasvaista, mausteista, savustettua ruokaa. Ei myöskään kaalia, omenaa. Silloin ei kohtauksiakaan tule. Tsemppiä! Jos kohtauksia ja kivet, sappirakko leikataan pois, viikon saikku ja kaikki taas kunnossa.