Tiukkapipoinen lapsen mummo

Aina saa lukea näitä että
- mummo on liian lepsu, ei pidä säännöistä kiini
- mummo hemmottelee liikaa, tarjoaa makeaa ja kaikkea turhaa

Meillä taas menee niin, että mummo on oikeasti aika tiukkapipoinen, aina kieltämässä kaiken mikä minun ja mieheni mielestä on ok. Koskaan ei tarjoa mitään hyvää, ei herkkuja tai muutakaan ekstraa, ja jos jotain herkkua pöydässä on niin haluaa rajata lapsen syömistä max. yhteen maistiaiseen. Myös meillä kotona valittaa että lapsi saa liikaa sokeria/suolaa/lisäaineita jos yhtenä päivänä saa kahvipöydässä jotain ekstraa. 99% päivistä syödään kuitenkin hyvin. Syömisistä syyllistää meitä vanhempia, katsoo nenänvartta pitkin ja pitää meitä ihan huonoina ja lepsuina vanhempina jos joskus annetaan maistaa jotain epätrveellistä. Hän on itse hyvin nipo syömisistään, omasta ja muiden, mutta kurjaa miten hän siirtää tiukkapipoisen asenteen kohta lapsiin. Esim. Herkut on meille herkkua, niitä syödään ”joskus ja jouluna” (ei päivittäin!) HYVÄLLÄ omallatunnolla se mikä syödään, eikä se silloin ole mikään paha asia. Ja herkuista saa nauttia, tietenkin!

Mummo on myös tosi ääri-varovainen, mitään hauskaa ei saisi tehdä. Meillä kotona saa juosta, temppuilla puolapuissa ja renkaissa, sohvatyynyistä saa tehdä majaa ja muuta. Mummo ei ymmärrä että meillä on meidän säännöt, ja aina tulee ankeuttamaan lapsen normaalia toimintaa. Ja taas on meitä vanhempia kohtaan ihmeissään, että miten me _voidaan_ antaa lapsen touhuta ja mekastaa niiin paljon. Että kyllä pitäisi vaan istua pöydän ääressä ja katsoa hiljaa kirjoja. Kaiken huipuksi vetoaa aina siihen, että hän on opettaja, kyllä hän tietää kun on kaksi lasta kasvattanut. Ja että me ollaan aivan liian lepsuja, ja pilataan lapsi suurinpiirtein.

Onko teillä kokemusta tiukoista isovanhemmista?