Miten voisin löytää arkielämässäni kumppanin?
Olen itse 35+ ulkoisesti feminiininen (mutta sisäisesti nörtähtävä) nainen ja haluaisin löytää puolison itselleni. Arjessa ei vain onnistu (ei tosin myöskään miesten löytäminen). Jostain syystä kadulla/kaupassa/kirjastossa ei ole kukaan tullut tekemään aloitteita vuosikausiin. ☹ Baareissa en käy, olen absolutisti, en halua myöskään nettideittailua. Millaiseksi minun täytyisi muuttua ulkoisessa mielessä, että saisin lähestymisiä ja flirttiä arjessani?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Naisillahan tuo on helppoa, mies voi löytyä mistä vaan. Miehillä se on taas eri asia:
-kadulla, kaupassa, kirjastossa lähestyminen = epäilyttävää, pelottavaa
-harrastuksissa naisen pitää antaa harrastaa rauhassa
-baarit, yökerhot = nainen haluaa viettää aikaa kavereiden kanssa
-netti = naiselle viestittelee kymmenet muutkin miehet
Amen brother, amen.
Olen 35 v ihan ookoon näköinen mies ja en todellakaan uskalla lähestyä naisia missään julkisissa paikoissa missä ihmiset touhuavat arjen menojaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisin tyytyväinen, jos tuntemattomat jättäisivät arjessa lähestymättä. Tulee vain kiusallisia tilanteita, kun lähestyvät miehet ovat aina epäkiinnostavia. Tähän sääntöön ei ole vielä tullut yhtäkään poikkeusta, vaikka lähestyjiä on melko paljon ollutkin.
Itse aktiivisesti etsimällä olen tehnyt parhaat löydöt.
Tuon takia en koskaan lähesty ketään naista missään tuolla arjessa, vaikka olen ulkoisestikin kuulemma ihan hyvän näköinen. Mistä ihmeestä minä voin tietää, kenen vieraan mielestä minä olen kiinnostava? No en mistään, ja siksi lähestymiset tapahtuu korkeintaan baarissa tai netissä.
Avokaulaisempi mekko päälle ja punaista huulipunaa, iloinen ilme...takuu varmasti lähestytään.
Vierailija kirjoitti:
Avokaulaisempi mekko päälle ja punaista huulipunaa, iloinen ilme...takuu varmasti lähestytään.
Todistetusti toimii myös meikittömyys, peittävät oversize-vaatteet ja vakava ilme.
Jos naiset kovin vilkuilevat arjessa, niin onko se jo jokin ujo pyyntö tulla tekemään aloite? Itse kohtaan näitä lähes päivittäin kaupoissa ja missä nyt liikunkin, mutta olen kuvitellut ne vain uteliaisuudeksi persoonallisen komeaa ilmestystäni kohtaan. Ujo runopoika kun olen, niin harvoin olen suutanikaan aukaissut näissä tilanteissa. Ehkä pitäisi?
Kyllä lähtökohta on juuri se, että katse kertoo positiivisesta kiinnostuksesta ja on siten kutsu tulla tekemään aloite.
Kaikki naiset on imarreltuja huomiosta, jos se on kohteliasta ja kunnioittavaa, silloinkin kun ovat varattuja. Siitä tulee hyvä mieli, kunhan mies ei ala töykeäksi kun sanoo ei kiitos.
Mitä menetettävää siinä on? Vähimmilläänkin on saanut jollekulle hyvän ja naisellisen mielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin tyytyväinen, jos tuntemattomat jättäisivät arjessa lähestymättä. Tulee vain kiusallisia tilanteita, kun lähestyvät miehet ovat aina epäkiinnostavia. Tähän sääntöön ei ole vielä tullut yhtäkään poikkeusta, vaikka lähestyjiä on melko paljon ollutkin.
Itse aktiivisesti etsimällä olen tehnyt parhaat löydöt.
Tuon takia en koskaan lähesty ketään naista missään tuolla arjessa, vaikka olen ulkoisestikin kuulemma ihan hyvän näköinen. Mistä ihmeestä minä voin tietää, kenen vieraan mielestä minä olen kiinnostava? No en mistään, ja siksi lähestymiset tapahtuu korkeintaan baarissa tai netissä.
No siis oikeastihan tuntemattoman lähestyjän täytyy olla jotain todella ihmeellistä, jos sellaisen lyhyen kohtaamisen aikana onnistuu herättämään mielenkiinnon. Noissa tilanteissa ulkonäön merkitys korostuu, sillä mies itsekin on sen perusteella päättnyt lähestyä, joten jos se ei ole just eikä melkein, ei kiitos. Itsellähän ei noissa arjen tilanteissa ole edes haku päällä enkä edes katsele ihmisiä sillä silmällä.
Menettääkö joku jotain, jos mies lähestyy naista, jolla ei ole haku päällä tai on varattu, ja saa pakit?
Lähesty miestä, josta olet jollain tapaa kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset kovin vilkuilevat arjessa, niin onko se jo jokin ujo pyyntö tulla tekemään aloite? Itse kohtaan näitä lähes päivittäin kaupoissa ja missä nyt liikunkin, mutta olen kuvitellut ne vain uteliaisuudeksi persoonallisen komeaa ilmestystäni kohtaan. Ujo runopoika kun olen, niin harvoin olen suutanikaan aukaissut näissä tilanteissa. Ehkä pitäisi?
Voivat olla myös ihan normaaleja katseita, joissa ei ole minkäänlaisia taka-ajatuksia taustalla. Itse kaupassa käydessäni saatan katsoa ihan vauvasta vaariin ihmisiä silmiin ja jopa hymyilläkin, mutta lienee selvää ettei tässä mitään suurempaa kiinnostusta ole taustalla eikä mitään lähestymisiä ole takoitus saada aikaiseksi.
Pidätkö nuoremmista miehistä? M30
Vierailija kirjoitti:
Menettääkö joku jotain, jos mies lähestyy naista, jolla ei ole haku päällä tai on varattu, ja saa pakit?
Ei ehkä menetä mutta noi tilanteet voivat olla naiselle tosi ahdistavia. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Aloita harrastus.
Ensimmäisen mieheni löysin tanssikurssilta parikymppisenä. Niillä kursseilla pyöri aina samaa porukkaa, ja käytiin myös tansseissa kimppakyydillä. Siinä tuli puolitutuksi sakkia, ja sitten kerran pyysin yhtä miestä ihan kahden kesken tansseihin.
Parikymmentä vuotta myöhemmin löysin toisen miehen uimahallista. Olin siis jo eronnut ja elelin sinkkuna. Kävin aina tiettynä päivänä tiettyyn aikaan uimassa. Nähtävästi ihmiset ovat melko urautuneita nelikymppisenä tapoihinsa, koska aina siellä oli ne samat naamat. En ole mikään missimittainen vaan pikemminkin helpon elämän punkeroittama roikkutis*inen keski-ikäinen laama, enkä edes ui kovin hyvin. Hädin tuskin pinnalla pysyn sillä sammakolla, jonka mukulana koulussa opin. Mies sen sijaan kauhoi kuin viimeistä päivää tehokasta kroolia. Uinnin jälkeen porealtaassa huilatessa mies alkoi jutella, ja muutaman viikon samanlaisen uimareissun jälkeen ehdotti kahville lähtöä.
Tämä oli ihana kirjoitus <3 Olet onnesi ansainnut! Harmi kun itselle ei ole käynyt näin, vaikka salilla aikaisemmin tapasikin kiinnostavia miehiä ja osa jopa tuli juttelemaan. Viime vuodet on ollut hiljaista :( En ole aloittaja, vaan toinen samoissa ongelmissa rypevä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset kovin vilkuilevat arjessa, niin onko se jo jokin ujo pyyntö tulla tekemään aloite? Itse kohtaan näitä lähes päivittäin kaupoissa ja missä nyt liikunkin, mutta olen kuvitellut ne vain uteliaisuudeksi persoonallisen komeaa ilmestystäni kohtaan. Ujo runopoika kun olen, niin harvoin olen suutanikaan aukaissut näissä tilanteissa. Ehkä pitäisi?
Voivat olla myös ihan normaaleja katseita, joissa ei ole minkäänlaisia taka-ajatuksia taustalla. Itse kaupassa käydessäni saatan katsoa ihan vauvasta vaariin ihmisiä silmiin ja jopa hymyilläkin, mutta lienee selvää ettei tässä mitään suurempaa kiinnostusta ole taustalla eikä mitään lähestymisiä ole takoitus saada aikaiseksi.
Voivat toki olla mitä vain, mutta en ole sentään mikään autisti. Eli mainitsemani katseet ovat jotain aivan normaalia vilkaisua pidempiä, merkityksellisempiä ja paikoin toistuvimpia. Riippuen tilanteesta ja kohtaamisesta. Vaikea näitä vain on tulkita kun en ole opiskellut astrologiaa enkä sen suuremmin naistieteitäkään. Siksi kyselin oman elämän kokemusasiantuntijoilta asiasta vauvapalstalta.
Yöelämässä saan melko usein sitten suoranaisia aloitteita, mutta olen romanttisena runopoikana unelmoinut naisten tapaan elokuvamaisesta viattomasta arkikohtaamisesta jonkin ihanan hempukan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki naiset on imarreltuja huomiosta, jos se on kohteliasta ja kunnioittavaa, silloinkin kun ovat varattuja. Siitä tulee hyvä mieli, kunhan mies ei ala töykeäksi kun sanoo ei kiitos.
Mitä menetettävää siinä on? Vähimmilläänkin on saanut jollekulle hyvän ja naisellisen mielen.
Etkö lukenut lankaa sitten ollenkaan? Naisille tulee epämielyttävä olo jos mies ei mielytä ulkoisesti, vaikka käyttäytyisi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Menettääkö joku jotain, jos mies lähestyy naista, jolla ei ole haku päällä tai on varattu, ja saa pakit?
Mitä nainen menettää jos lähestyy miestä ja saa pakit? Miksi tämän pitäisi ainoastaan olla miesten hommaa?
Naisten lähestyminen olisi toki erittäin suotavaa, mutta sen tapahtumista odotellessa voidaan keskittyä niihin keisseihin, joita edes harvoin tapahtuu.
Tilanteessa käyttäydyn tietysti asiallisesti. Silloinkin, jos lähestynyt mies alkaa kummallisesti piilopiruilemaan.