Lue keskustelun säännöt.
Vaimosta on sammunut kipinä
28.12.2019 |
Mulla on tapana naljailla omasta mielestäni hyvässä hengessä. Vaimo ei tästä pitänyt, tämä oli tyyliin et tee ruokaa, lämmität vaan, kun esim. uunimakkaraa teki. Sitten tämä pyykinpesu on napinpainamista jne. Kunhan aikani kuluksi näitä haastelin. Vaimo on tai ainakin oli kaunis, hänen saamansa huomio harmitti. Vaimo meni terapiaan kun ei kuulemma kestä. Nyt ei enää jaksa tai viitsi laittaa itseään, hymyilee kyllä, mutta kipinä on kadonnut. Ei käy enää oikein missään. On vaan ja elää aamusta iltaan. Voiko tollasesta nyt oikeasti suuttua noin ? Ihan lähinnä läpällä noita puhuin. Mitä mä nyt sitten teen? Vaimo kertoo haluavansa erota, mä en näe siihen mitään syytä.
Kommentit (27)
Provohan tämä aloitus toki on. Silti oikeastikin elämässä ikävä kyllä riittää vastaavia pölvästejä, ja sitten ihmetellään kun vaimo/mies lopulta lähtee.
On läppää ja "läppää". Hyväntuulinen ja sellaiseksi tunnistettava naljailu on ihan hauskaa - mutta molempien pitää se sellaiseksi tunnistaa ja sille on omat hetkensä. Ellei niin ole, se on vain vähättelyä ja piikittelyä, eikä se toden totta kauas avioliittoa kannattele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miltä itsestäs tuntuis, jos olisit just kovalla vaivalla vaikka rakentanut pihalle vajan ja vaimo tulis sulle sanomaan: ”no eihän tossa ny mitään kummosempaa, pari lautaa naulasit. Tuonhan nyt pystyy tekemään kuka vaan!”
Ei varmaan tuntuis kovin arvostavalta, etenkin jos tuollaista saa kuulla jatkuvasti eikä toinen missään vaiheessa sano ”vastapainoksi”, että ei oikeasti tarkoita niitä asioita ja että kylläpä olen sinusta ylpeä kun jaksat ja viitsit.
Ei näitä voi verrata keskenään. Musta vaimo vaan tekee liian vähän, siksi koitin vähän vitsillä saada sen tekemään enemmän. Onhan sillä aikaa kun ei harrasta mitään. Ja en ymmärrä miksi läpästä pitää suuttua. Mä olen sanonut, että mä vaan olen tällainen.
Mitä sen pitäis mielestäsi tehdä? Siasta makkara ja paistaa nuotiolla? Pyykit hinkata pyykkilaudalla avannossa? Miksi et itse tee niin, jos muilta odotat?
Siivota enemmän ja leipoa esimerkiksi. Äiti kysyi eikö vaimo osaa leipoa johon vaimo vastasi ettei leipominen mitään erityistaitoa vaadi, senkun seuraa ohjeita. Musta vaimo oli liian laiska, jotenkin se suututti kun itse puuhailen mielelläni kaikenlaista. Vaikkei vaimo sitä arvostanut, väitti turhaksi puuhasteluksi.
Voisit sen turhan puuhastelun sijaan vaikka leipoa.
Meinaan, että jos vaimosi ei tykkää leipoa, mutta sinä tykkäät puuhastella kaikenlaista, niin tilanteita ei voi verrata.
Jotta olisitte tasaveroisia, teidän molempien pitäisi tehdä juttuja, joista ette pidä.
Tai vastaavasti juttuja, joista pidätte.
Jep, jep. Vaimosi pitäisi olla kuten äitisi? No, ei kyllä pidä. Valitsit väärin jos äitisi kloonia vaimoksi halusit, onneksi vaimosi sen on nyt tajunnut.
Onneksi pakenin vastaavasta jo ennen alttaria. Asenne tuli esiin heti yhteenmuuton myötä.
Muistan kun eksän jälkeen olin ihan ihmeissäni ja hämillään kun uusi mies sanoi "kiitos", kehui jotain ja pillahdin itkuun kun kysyttiin "keitänkö sulle kahvia". Oli ihan käsittämätöntä että tekoni noteerattiin ja joku jopa kysyi mitä minä haluaisin. En osannut suhtautua enää kun en yksin tehnyt kaikkea itsestään selvästi
Oot tappanut vaimostas sen säikeen ja kipinän, katso peiliin ja häviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin on nyt eron jälkeen aivan ihana huomaavainen miesystävä. Kyllä voi olla elämä erilaista.
No, vaimo pääsee etsimään itselleen uuden miehen. Toivottavasti löytää komean ja älykkään herrasmiehen.