Ihmissuhteet kun olet ns. lahjakas

Olen lahjakas työssäni ja siellä olen saanutkin erittäin hyvää palautetta monelta taholta. Mutta ei minua kyllä ihmissuhteissani tämän takia mitenkään ihmeellisesti kohdella. Parin tyypin tiedän kunnioittavan minua ns ihan liikaa huippuälykkäänä ihmisenä, mutta olen omasta mielestäni melko hajamielinen tunari loppujen lopuksi joten en ota kovin vakavasti, en siis pidä itseäni poikkeuksellisen älykkäänä tai muuten toisten yläpuolella olevana.

Minulla lahjakkuus ilmenee mm. siten, että montaa asiaa elämän eri osa-alueilta on sanottu mahdottomaksi tai ettei niin voi tehdä. Olen kuitenkin onnistunut niissä. Olen tottunut siihen, että muut aliarvioivat sen mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Minulla on puutteeni, mutta olen niidenkin kanssa ennemmin tai myöhemmin onnistunut toimimaan niin että asiat sujuvat.

Mitkä ihmissuhteet? Ammattimaiset helpottuu kummasti sitä mukaa, mitä enemmän on miesten kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla lahjakkuus ilmenee mm. siten, että montaa asiaa elämän eri osa-alueilta on sanottu mahdottomaksi tai ettei niin voi tehdä. Olen kuitenkin onnistunut niissä. Olen tottunut siihen, että muut aliarvioivat sen mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Minulla on puutteeni, mutta olen niidenkin kanssa ennemmin tai myöhemmin onnistunut toimimaan niin että asiat sujuvat.

...Ja isoimmat ongelmat ja hankaluudet ovat tosiaankin tulleet ihmissuhdepuolella ja niissä asioissa, joissa sosiaalisuus vaikuttaa.

Tuota lahjakkuuskommenttia on tullut myös kirjaviisailta ja testiälykkäiltä ihmisiltä. Testit on itsekin tullut tehtyä ja selvästi lahjakkaan puolella ollaan, vaikkei ihan Mensa-tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Olen lahjakas työssäni ja siellä olen saanutkin erittäin hyvää palautetta monelta taholta. Mutta ei minua kyllä ihmissuhteissani tämän takia mitenkään ihmeellisesti kohdella. Parin tyypin tiedän kunnioittavan minua ns ihan liikaa huippuälykkäänä ihmisenä, mutta olen omasta mielestäni melko hajamielinen tunari loppujen lopuksi joten en ota kovin vakavasti, en siis pidä itseäni poikkeuksellisen älykkäänä tai muuten toisten yläpuolella olevana.

Tällä lailla voit olla hyväksytty, että olet yhdessä hommassa huippulahjakas ja teet sen hyvin. Homma mieluiten sellainen, jonka merkityksen ÄO 100 henkilökin tajuaa. Muistat kuitenkin korostaa että olet muuten vähän tampio muissa asioissa. Jos et kuitenkaan oikeasti ole, läheisesi tulevat vähintään huomaamaan sen. Etkä ole oikeasti nöyrä vaan pelkästään esität.

Jos on liian hyvä kaikessa, kannattaa kehittää laiskuuttaan, että yltää toisten tasolle ja tulee hyväksytyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lahjakas työssäni ja siellä olen saanutkin erittäin hyvää palautetta monelta taholta. Mutta ei minua kyllä ihmissuhteissani tämän takia mitenkään ihmeellisesti kohdella. Parin tyypin tiedän kunnioittavan minua ns ihan liikaa huippuälykkäänä ihmisenä, mutta olen omasta mielestäni melko hajamielinen tunari loppujen lopuksi joten en ota kovin vakavasti, en siis pidä itseäni poikkeuksellisen älykkäänä tai muuten toisten yläpuolella olevana.

Tällä lailla voit olla hyväksytty, että olet yhdessä hommassa huippulahjakas ja teet sen hyvin. Homma mieluiten sellainen, jonka merkityksen ÄO 100 henkilökin tajuaa. Muistat kuitenkin korostaa että olet muuten vähän tampio muissa asioissa. Jos et kuitenkaan oikeasti ole, läheisesi tulevat vähintään huomaamaan sen. Etkä ole oikeasti nöyrä vaan pelkästään esität.

Mulla oli nuorempana tuota vikaa että olin liian avoimesti niin skarppi kuin oikeasti olen. Minusta ei oikein pidetty enkä ollenkaan ymmärtänyt miksi ei. Kunnes lopulta joku sanoi ihan suoraan sen että muut tuntevat itsensä seurassani tyhmäksi ja avuttomaksi eikä kukaan pidä sellaisesta tunteesta. Työkuvioissa helposti myös muut jäivät varjoon ja vahingossa palavereista tuli yhden naisen showta - koska minä keksin ratkaisut niin nopeasti ettei toiset olleet vielä oikein päässeet edes mietinnän alkuun.

Sittemmin olen opetellut ihan tietoisesti hillitymmän ja toisille enemmän tilaa antavan esiintymistavan. Eikä minua enää pelätä tai vieroksuta kuten ennen.

Vierailija kirjoitti:

Jos on liian hyvä kaikessa, kannattaa kehittää laiskuuttaan, että yltää toisten tasolle ja tulee hyväksytyksi.

Ei onnistu, koska paikallaan ollessa lahjakas ihminen kuitenkin ajattelee. Suhteessa yhteiskuntaan tämä voi vielä toimia, mutta läheisille et voi piilottaa sitä että päässä on ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on liian hyvä kaikessa, kannattaa kehittää laiskuuttaan, että yltää toisten tasolle ja tulee hyväksytyksi.

Ei onnistu, koska paikallaan ollessa lahjakas ihminen kuitenkin ajattelee. Suhteessa yhteiskuntaan tämä voi vielä toimia, mutta läheisille et voi piilottaa sitä että päässä on ajatuksia.

Ja mitenköhän tämä ajattelutyö sitten näkyy ulkopuolelle jos ei avaa suutaan?

Tässä avaintekijänä on varmaan tunneäly. Jos sitä ei muuten lahjakkaalla ihmisellä oikein ole, syntyy aika hankalia tilanteita jotka eivät suoraan liity lahjakkuuteen tai älyyn tai muiden kateuteen niihin liittyen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on liian hyvä kaikessa, kannattaa kehittää laiskuuttaan, että yltää toisten tasolle ja tulee hyväksytyksi.

Ei onnistu, koska paikallaan ollessa lahjakas ihminen kuitenkin ajattelee. Suhteessa yhteiskuntaan tämä voi vielä toimia, mutta läheisille et voi piilottaa sitä että päässä on ajatuksia.

Kyllä läheisiltäkin voi paljon piilottaa. Tai voi tasapainottaa tilannetta olemalla huono joissakin asioissa, missä he ovat hyviä. Minulla tulee tämä helposti, koska olen aika huono keskittymään ja hahmottamaan. Esimerkiksi vieraissa kaupungeissa ihailen, kuinka toinen pysyy kartalla kun itse jo sekosin, että missä mennään. Myöskin kehun ihmisten käsityötaitoja, kun itseä ei yhtään ole kiinnostanut opetella kutomaan ja neulomaan. Kun olen vähän kohelo, niin se tasapainottaa vaikutelmaa, jonka annan, kun monesti leikkaa nopeasti ja keksin nopeita ratkaisuja, hyviä verbaalisia ilmauksia ja vitsejä. Joskus olen tahallaan vähän matalammalla profiililla, että en herätä liikaa huomiota.

Tällaista piiloutumista tekee erityisesti naiset. Miehelle on hyväksytympää tilanteessa kuin tilanteessa olla supliikki, äänekäs, johtaja,esillä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä avaintekijänä on varmaan tunneäly. Jos sitä ei muuten lahjakkaalla ihmisellä oikein ole, syntyy aika hankalia tilanteita jotka eivät suoraan liity lahjakkuuteen tai älyyn tai muiden kateuteen niihin liittyen.

Tiedän, mitä negatiivisia tunteita herätän ihmisissä. Tiedän myös, miten noita tunteita voi herättää vähemmän. Läheisissä ihmissuhteissa pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus avoimuuteen ja rehellisyyteen.

Noh, viidenkympin villitystä odotellessa, olen kehitellyt pirullisen testin mikä jopa toimii.

Päästän ulos suustani silkkaa tajunnanvirtaa, ja ne jotka huomaa että 50% on leikkiä, saattaa jäädä kanssani leikkimään.

Ne loput sitten vetää herneet ja pultit ja menee leikkimään hiekkalaatikolle keskenään.

Ehkä ei tule paha kakku?

Itsekin tiputan pois rasittavimmat tapaukset.

Heippa vaan siis kaikille🤭

Moni on tässä ketjussa antanut käytännön vinkkejä töissä ja läheisten kanssa selviämiseen. Olen tajunnut jo näitä asioita, vaikka nuorempana en tajunnut. Jatkuva esittäminen kuitenkin tekee katkeraksi ja ei siitä oikeastaan mitään iloa saa, pelkkää pinnallista hyötyä. Teeskentelevät ja ylimiellyttävät ihmiset ovat myös ärsyttäviä, en luota sellaisiin ollenkaan. Tunneälykäs ihminen ymmärtää, ettei ole hyvä olla teeskentelevä tunnevammainen narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä avaintekijänä on varmaan tunneäly. Jos sitä ei muuten lahjakkaalla ihmisellä oikein ole, syntyy aika hankalia tilanteita jotka eivät suoraan liity lahjakkuuteen tai älyyn tai muiden kateuteen niihin liittyen.

Tiedän, mitä negatiivisia tunteita herätän ihmisissä. Tiedän myös, miten noita tunteita voi herättää vähemmän. Läheisissä ihmissuhteissa pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus avoimuuteen ja rehellisyyteen.

Ja mitenköhän avoimuus ja rehellisyys on läheisissä suhteissa esteellistä?

Hankit vertaisiasi kumppaneita. Easy. Ei tarvi päteä, nokitella, kilvoitella, paitsi ehkä kivalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Moni on tässä ketjussa antanut käytännön vinkkejä töissä ja läheisten kanssa selviämiseen. Olen tajunnut jo näitä asioita, vaikka nuorempana en tajunnut. Jatkuva esittäminen kuitenkin tekee katkeraksi ja ei siitä oikeastaan mitään iloa saa, pelkkää pinnallista hyötyä. Teeskentelevät ja ylimiellyttävät ihmiset ovat myös ärsyttäviä, en luota sellaisiin ollenkaan. Tunneälykäs ihminen ymmärtää, ettei ole hyvä olla teeskentelevä tunnevammainen narsisti.

Tunneälykäs ihminen ei halua olla teeskentelevien ja ylimiellyttävien ihmisten kanssa tekemisissä, eikä varsinkaan teeskentelevien narsistien kanssa. Ja uskaltaa kävellä näiden luota pois, välittämättä mitä hänestä ajatellaan. Vahva ihminen joka osaa vetää rajat on karismaattinen, siksi sellaisia yleensä kadehditaankin.

Minä olen opetellut lähestymään asioita huumorin kautta. Kun heittää jonkun ”läpän” terävän huomion kanssa, se huomiokin kuulostaa lähinnä vahingolta ja ihmisten on helpompi tarttua siihen.

Aikaisemmin (=nuorena) minua pidettiin analyyttisenä ja kylmänä taktikoijana, joka on naisena lähinnä pelottava. Nykyään minusta saa kuulemma ihan toisenlaisen vaikutelman helposti lähestyttävänä ja iloisena tyyppinä. Olen työkavereitten mielestä loistavaa seuraa ja he sanovat aina minun tuovan hyvän tunnelman mukanani.

Todellisuudessa näen maailman aina vain synkemmissä väreissä mutta verhoilen näkemäni faktat huumorin kautta.

kirjoitti:

Minä olen opetellut lähestymään asioita huumorin kautta. Kun heittää jonkun ”läpän” terävän huomion kanssa, se huomiokin kuulostaa lähinnä vahingolta ja ihmisten on helpompi tarttua siihen.

Aikaisemmin (=nuorena) minua pidettiin analyyttisenä ja kylmänä taktikoijana, joka on naisena lähinnä pelottava. Nykyään minusta saa kuulemma ihan toisenlaisen vaikutelman helposti lähestyttävänä ja iloisena tyyppinä. Olen työkavereitten mielestä loistavaa seuraa ja he sanovat aina minun tuovan hyvän tunnelman mukanani.

Todellisuudessa näen maailman aina vain synkemmissä väreissä mutta verhoilen näkemäni faktat huumorin kautta.

Olet nerokas!

Sopiva puheen aihe🎁 näin joulun aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä avaintekijänä on varmaan tunneäly. Jos sitä ei muuten lahjakkaalla ihmisellä oikein ole, syntyy aika hankalia tilanteita jotka eivät suoraan liity lahjakkuuteen tai älyyn tai muiden kateuteen niihin liittyen.

Tiedän, mitä negatiivisia tunteita herätän ihmisissä. Tiedän myös, miten noita tunteita voi herättää vähemmän. Läheisissä ihmissuhteissa pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus avoimuuteen ja rehellisyyteen.

Minkälaisissa tilanteissa koet herättäväsi negatiivisia tunteita?