Miesystävän "lahja", enkä tiedä miten jatkaa

Jotain erikoistahan tuossa on, koska naimisiin meno sinänsä ei mitään erityistä jaksamista vaadi. Vai onko teillä ollut suunnitelmissa massiiviset häät ja niiden omatoiminen suunnittelu ja toteutus jokaista itseväkerrettyä koristetta myöten? Sellaiseen ei välttämättä energia riitäkään, mutta ei se ole mikään syy siirtää naimisiin menoa vaan muuttaa suunnitelmia.

Vierailija kirjoitti:

Joo, ei kannata. Itse tuhlasin viimeiset hedelmälliset vuoteni tollaseen paskaan tuuliviiriin. On vaikea olla katkeroitumatta edes itselleen tästä. Tilanne ei tule muuttumaan, kuin hetkellisesti. Sitten alkaa taas epäröinti. Lopulta sain tarpeekseni kun tunteeni hävisivät, mutta minun on jo myöhäistä saada toivomaani perhettä. Mies kehtaa vielä vinkua perään vaikka sarjadeittaa ja panee tinderissä ympäriinsä.

Hyi tällaisia tuuliviiri ukkoja on paljon :( sen takia vaikka suhteelle ei oikein mitään aikarajoja voikkaan asettaa niin älkää jääkö näihin suhteisiin ainakaan vuotta pidemmäksi ajaksi...ei sen miehen mieli tule muuttumaan :( ja se jatkuva epävarmuus siitä toisesta tuntuu välillä kuin kidutukselta :s

Mistä näitä miehiä oikein tulee? Toisellakin foorumilla jossa keskustellaan lapsettomuudesta on mies vetänyt hihnat kiinni juuri nyt kun pitäisi olla menossa hoitoihin. Ei kuulemma haluakaan -.-

Ja sitten vielä ihmetellään syntyvyyden laskua. Mitä näillä ukoilla oikeen tekee? Mieluiten menee suoraan klinikalle ja tilaa Cryosin kautta spermaa. Mies jää saamatta, mutta saapahan ainakin lapsen.

Taitaa valitettavasti olla niin, ettei tilanne tuosta toivomaasi suuntaan muutu ellei miehesi jaksamattomuuteen ole jotain erityistä syytä. Parempi sen on kääntää kelkka nyt eikä vasta kun hääkutsut lähetetty ja lapsi tuloillaan. Kahdeksan vuotta ihme jahkailijan kanssa tuhlasin aikaani, oli milloin mitäkin syitä miksei suhde edennyt, kunnes loppuvaiheessa kun kysyin haluaako lapsia koskaan, sanoi jos löytää tarpeeksi hyvän naisen. Hyvä niin, koska musta ei olis ollut yksinhuoltajaksi epävarman ja itsekkään sitoutumiskammoisen lapselle, ja nyt on oikea mies ja kaks ihanaa lasta. Että vaadi selkoa asiaan ja jos näyttää että miehen oma jaksaminen (tai mikä nyt syy onkaan) estää avioliiton ja lapsen, älä tuhlaa aikaasi, jos perheen haluat.

Miksi naiset jäävät tällaisiin suhteisiin? Yleensähän naiset ovat kovia katkomaan suhteita paljon pienemmistäkin ärsytyksistä. Luuleeko naiset oikeasti, että jos mies jahkailee vuosia, niin yhtäkkiä joku päivä se muuttaa täysin mielensä ja haluaakin juuri samoja asioita kuin nainen? Ne teidän miehet ei vaan osaa sanoa totuutta siinä hetkessä, kun tietävät että sitten jäisi pilllu saamatta illalla.

M/39