***Ensikot Maanantaina***

Täälä yksi aamuvirkku enska jo istuu koneella kahvikupposen kanssa.. mies vielä nukkuu, niin en viitsi mitään kovin kovaäänistä toimintaa alkaa vielä harrastamaan=)



Aurinko paistaa tänäänkin pilvettömältä taivaalta, aivan mahtava päivä siis taas tiedossa! Pitäisi käydä aamusta kaupassa, kun anoppi tulossa kylään.. kunhan tuo miekkonen tuosta heräileepi.



LISA oli käynyt eilen meitäkin tervehtimässä! Olipa ihanan nimen tuo teidän pikkuherra saanut. En tiedä missä oli vika, mutten saanut laittamaasi linkkiä toimimaan, en päässyt kuvia katselemaan:(



Ja ainakin yksi uusi oli tiensä tänne enskoihin löytänyt!!! Tervetuloa vaan mitä mahtavimpaan porukkaan!



omassa navassa kaikki ennallaan. Ylihuomenna on neuvolalääkäri ja sitten heti torstaina se ultra.. ihana viikko tiedossa:) saa vihdoinkin varmistuksen tähän oloonsa ja sitten voi ihan kunnolla alkaa odottamaan, kun omin silmin ensin näkee, että siellä mahassa todellakin joku asustaa! Miehellekkin tämä raskaus varmaan vasta sitten konkretisoituu, kun pääsee sinne ultraan omin silmin ihmettelemään tiitiä;)



No niin.. jätämpä palstatilaa teille muillekkin ja menen kauppalappua rustaamaan:) Aurinkoista maanataita kaikille=)



Siru ja tiituli rv 9+6

ja viikon alkua minunkin puolestani! Ihanat fiilikset täällä, kun enää kolme yötä ja sitten pääsee koti-Suomeen lomalle! Täytyy myöntää, että nyt on jotenkin koti-ikäväkin jo - en tiedä onko nää hormonit herkistäneet vai mitä...



Toivottavasti illalla on iiiiso pino odottamassa!

SS

[color=3A5FCD]Olipas mahtava viikonloppu! Keuruun matka meni leppoisasti ja Wilma (mun auto) jatkoi koko matkan rutisematta =)

Eiliset ristiäisetkin menivät aika kivasti..Mä luin tekstini stablailematta, mutta Tino-poika oli vähän pahantuulinen kun mies yritti sitä pitää ja piti antaa äiskälle rauhoittumaan kahdesti..Sitten kun kaste oli annettu ja lähdettiin kahvipaikkaan niin poika nukkuikin koko ajan..Mäkin uskalsin ottaa kummipojan sitten myöhemmin ekaa kertaa syliin! Se tuijotteli mua kovin intensiivisesti ihan hiljaa =D Hui![/color]



[color=#2E8B57]Ylihuomenna on se eka neuvola! Siitä pitikin kysyä, että oletteko ottaneet miehenne mukaan sinne?! Mun mies sanoi, että pääsisi kyllä mukaan ja haluaisi tulla, mutta kantsiiko ja saako sen raahata mukana? =)[/color]



[color=3A5FCD]Tervetuloa uusille! Oli ainakin SillySausage, Sinipilvi ja tigger..Tänne joukkoon mahtuu =)[/color]



[color=#2E8B57]Helteet jatkuvat..Huh..Mä yritänki päästä suihkuun ja lähteä torille hakemaan melonia tahi jotain..



Ihanaa maanantaita kaikille!!!



t. poppis rv8+5

Onnea avioituneille ! tervetuloa meidän muiden rouvien joukkoon.



sinipilvelle onnittelut plussasta ja tervetuloa jengiin !



Sirulle jaksamista ja voimia kipujen kanssa.



Luin kyllä viikonloppupinon silleen silmäillen, mutta mun keskittymiskyky on nyt hieman hakusessa.



Viikonloppu alkoi meidän perheessä kaaoksella.

Mieheni sai perjantai aamuna sairaskohtauksen ja lyhistyi puoliksi lattialle ja puoliksi sängylle, kropasta meni vasemmalta puolelta tunto lähes kokonaan.

Ambulanssilla ajeltiin ensin Peijakseen ja kuvattiin pää, kun mies valitteli että sitä särkee, eliminoitiin aivoverenvuoto.

Minä pyörryin päivystyspolin lattialle ja löin pääni kivilattiaan, aamulla jäi nääs syömiset vähiin ja jännitystä oli vähän liikaa.

sain sitten ilmaisen aamiaisen puuroineen ja mehukeittoineen.

Myöhemmin aamulla mies vietiin sitten ambulanssilla Meilahteen 8 aikaan illalla lääkäri sitten totesi että aivoinfarkti oli syynä......siis 13 tuntia kohtauksen jälkeen, mä oisin voinu antaa saman diagnoosin jo 8 tuntia aikaisemmin!



Nyt odottelemme tuloksia lääkäriltä ja selvitystä siitä mistä tämä olisi voinut johtua, 36-vuotias kun on kuitenkin aika nuori saamaan infarktia.



anteeksi nyt omanapisuuteni, mutta en oikein osaa nyt muuta kirjoittaa.

Kiitos että sain kertoa tämän, helpottaa kun saa jakaa asian jonkun kanssa, vaikka onhan tätä jauhettu sukulaisten ja ystävien kanssa, mutta kuitenkin.



Voimia kaikille !



AinoAurora ja möhis 14+3

Täällä taas pitkästä aikaa=D

en jaksanu hirveästi selailla tota edellistä pinoa, on tässä pikkasen hoppu kuitenkin..jos sitten illalla ehtis!



LISAlla oli ollu ristiäiset,onnea veijarille nimen saamisesta=) kuvia en minäkään päässy katsoo..??!!



POPPIUPAU eikös lisa sanonu et jos hiljaa niin köyhä vaimo joten jos kummipoikasi ollu lujaääninen niin eikös tarkoita toisin päin;) Mä en ole ottanu miestä millekään neuvolakäynnille,mut mikäs siinä jos on innokas lähtemään niin saahan sinne mennä,samassa veneessähän tässä ollaan..=) ensimmäinen käynti on aika pitkä,ainakin mulla kesti melkein 2 tuntia joten jos mies on heikkohermoinen(niinku mun..) niin en suosittele ottaan mukaan!



ONNEA KAIKILLE UUSILLE PLUSSANNEILLE JA TIETYSTI AVIOITUNEILLE=)

AinoAurora, onpas kamalaa kuulla mitä teille on käynyt! Työskentelen itse neurologisten asiakkaiden parissa ja kuullostaa tosi hassulta että diagnoosi tehtiin niinkin myöhään! Tietysti on kyse nuoresta miehestä, mutta silti, kaikki oireet viittasivat (ainakin tekstin mukaan) siihen että aivoverenvuodosta olisi kyse!!! Toivottavasti saatte testit pian ja miehesi parantuu, kantsii vähän kovistella niitä hoitajia ja lääkäreitä, eihän tollasta voi sallia! Älä turhaan pyytele anteeksi omanapaisuuttasi, totta kai sitä kirjottaa mitä mielessä on... Jaksamista teille!



ON: Minä täällä ihmettelen kun ei vieläkään ole mitään oireita! Tai siis mitään radikaaleja oireita. Mulla on edelleen rinnat arat ja alavatsa turvonnut, mutta siinäpä nuo oireet sitten olivatkin. Lueskelin eilen netissä tuulimunaraskauksista ja kauhistuin, nyt pelkään tosissaan että sellainen on minun kohdalleni sattunut! Mulla on neuvola vasta 10.7. ja lääkäri ties milloin... ahdistaa vaan niin kovin ja pelottaa! Rv 6+5 on nyt menossa eli tosi alussa ollaan. Mitenhän saisin oloni rauhallisemmaksi!?

painoin vahingossa pois...!!!



AINOAURORA, voimia sulle,inhottavaa tollainen,toivottavasti miehesi tulee kuntoon ja oli viimeinen kerta kun tollaista sattuu..mulla setä kuoli 2v sitten juhannuksena,pullistuma 2pääverisuonessa,myös 2:lla muulla sedällä on sama " sairaus" mutta ehdittiin huomata ajoissa(jo paljon aikaisemmin) ja sitten vasta kun 1 kuoli otettiin muut tutkimukseen,hänen tytöltä löydettiin pullistuma myös..itsekin kävin viime kesänä mut onneksi " puhdas" pää oli..



Omaa Napaa sen verran että neuvola oli torstaina hb 127 rr113/62(huima mulle..) turvotus++(alkaa tuntua..) painoa reilu700g/vk HUI!!

Raivotarjonnassa oli..yritti saada likkumaan että tietäis kunnolla miten on tuolla mut ei liikkunu ja tietenki sit ku alettiin kuunteleen alkoi älytön ralli ja sykekin huiteli siellä 180,piti sit odottaa et kaveri rauhottui vähän ja syke laski 150..!sain muuten nauhoitettua puhelimeen sykkeen=D ei ollu kukaan muu huomannu tollaista aikaisemmin..vaik senhän kuulee joka toinen viikko mut on kuite tallessa jos haluaa itse joskus kuunnella!alkaa jo inhottavasti potkia kylkiluihin vaikka kyllä enemmän tulee vielä kylkiin ja ne on vielä inhottavampia..nooh,vielä vajaa 2kk!! mutta nyt tämä tyttö jatkaa päivähommia..tulen käymään taas illalla=)



jmi82&vaavi33+5 Äkkiä nuo viikot vain menee!!

SININPILVI kyllä mulla oli aika alussa jo oireet,varmaan noiden viikkojen tienoilla millä menet ja mulla oli just tota rintojen arkuutta,oli todella kipeät,mahan turvotuksesta en muista kun muutenkaan en ole mikään mallinmitta..tämä varmaan yksilöllistä,joillekin tulee oireet aikaisemmin ja joillekin myöhemmin jos sitten ollenkaan!

AinoAurora: Kovasti voimia teille! ikävää, että elämä heittelee. Toivottavasti miehesi kuntoutuu pian.



*



Minä en voi olla hymyilemättä! Tulin juuri yksityiseltä ekasta ultrasta. (yyh, en tiennytkään, että se tehdään alakautta... no pitänee tottua roplaukseen) Pieni oli paikoillaan ja sydän löi!!!! :) Mittaa ruhtinaalliset kuusi millimetriä.



Gynegologi sanoi, että keskenmenoa ei kannata murehtia - mahdollisuus on kuulemma pieni, kun pieni löytyi elävänä ja oikeasta paikasta.



Ihan pistää itkuksi (yritä tässä sitten tehdä töitä)!! Kyllä iso- ja isoisovanhemmille pitää juhannuksena kertoa.



Meille sitten tulee OIKEASTI vauva!!!!



Helmikuu ja toukka 7+4



Ps. Kyselin myös tuosta oireiden vähäisyydestä ja ainakaan tämän gynegologin mukaan oireettomuus ei kerro siitä että sikiöllä (tai alkiolla) olisi jotain hassusti. Äidillä on vain tällöin yksinkertaisesti hyvä olla. Siitä kannatanee nauttia.

ohhoh, olipas AinoAuroralla ikäviä uutisia! Tuohon aivoinfarktiinhan ei välttämättä löydy mitään syytä. Mun tuttuni sai aikoinaan aivoinfarktin 25-vuotiaana. Missä kunnossa miehesi on nyt? Toivotaan, että hän alkaa toipua pian.



Onnea avioituneille Niameylle ja ykkösopelle!



Onneksi Sirun kivut loppuivat, kuten kirjoitinkin sulle aiemmin, ne on yleisiä ja liittyy kohdun kasvuun, mutta kyllähän se säikäyttää.



Queenilla oli jalkakipuja. Kuulostaa tosiaan siltä, että ylimääräisestä painosta johtuvia ovat, ihan samanlaisia kuin mitä mulla on ollut useesti. Niihin mulla ainakin auttoi liikunta, vaikka sen harrastaminen tuntuukin vaikeelta. Tosin mulla ei oo ollut turvoksissa kantapää, mutta kipeänä kyllä. Joskus siihen pistettiin kortisonipiikkikin, mutta eipä siitä sen kummemmin ollut apua.



Viiperolle lepäilyä, ota nyt iisisti, että jaksat loppuun asti!



sinipilvelle ja tiggerille tervetuloa! Sinipilvi, älä huolehdi oireettomuudesta, mullakaan ei ollut juuri mitään, rinnat arat ja menkkamaista jomotusta muutaman viikon. Oksentanut en ole kertaakaan. Olo rauhottuu sitten vähitellen ajan myötä, valitettavasti alkuun olo on tuollainen hermostunut.



SS, aika jännää, miten monelle iskee tuo flunssa raskauden alussa, mullakin oli aika raju influenssa. Tai sitten se on vaan sattumaa, tai sitä, että kiinnitän enemmän huomiota. musta vaan tuntuu, et tosi monella on plussauksen jälkeen heti flunssa. No, siitä toipuu, kun muistaa levätä ja juoda. Neuvolasta vaan sanottiin, että raskauden aikana toipuminen voi kestää normaalia pidempään, joten kannattaa vaan rauhassa ottaa rennosti.



Toi Amyn mainostama Stowford Press on musta aivan ihanaa, vaikken ole nyt pitkään aikaan sitäkään viitsinyt maistella, kun sitä ei kovin monesta kaupasta saa vaan pitäis alkoon asti mennä. Itse oon juonut enemmän niitä Kopperin alkoholittomia, vaikka ne onkin niin makeita, ettei niitä yhtä useampaa viitsi juoda. No, en toisaalta Stowfordiakaan.



mörötin manaili auringon tarttumattomuutta. Mulla tuntuu olevan toisin päin, ainakin tänä kesänä. En tiedä, oonko parina viime kesänä onnistunut totuttamaan ihon aurinkoon, ja sen takia rusketun helpommin, vai onko perää siinä väitteessä, että raskauden aikana ruskettuu helpommin? Joka tapauksessa mä olen mun miestä ruskeempi, ja se on todellinen ihme! Eikä palamisesta ole ollut pelkoakaan, vaikka lauantaina kaikki muut tuntuivat polttavan itsensä.



Lisan poika oli saanut reippaan nimen!



burde, mulla oli kans eilen surkeat fiilikset. Eiköhän se vaan kuulu tähän raskauteen. Itkeä tirautin miehen kainalossa ihan vaan noin muuten pikku itkut, oikeesti mitään syytä ei ollut. Ainoastaan se, että olin ollut yhden yön poissa kotoa ja mies ei ollut ihan heti vastaanottamassa mua reissusta. Sit piti tirauttaa ja olla suruissaan... :) Enpä usko, että meillä silti olisi suurempi riski masentua, mutta kyllähän se mietityttää muakin. Toisaalta mulla ainakin on sitten myös niitä parempia hetkiä, jolloin tuntuu, et halkeen onnesta. :)



poppipau, mä kysyin ekaa neuvolaa varatessa, et pyydänkö miehen mukaan, ja sanoivat että mielellään. Kahtena kertana on ollut, viime ja ensi kerralla ei päässyt/pääse työmatkan takia. Onhan se ihan hyvä miehenkin nähdä, mitä siellä tehdään. Toisaalta mun mies on rampannut mukana kaikki meidän lapsettomuushoitojen lääkärikäynnitkin, joten on tottunut näihin juttuihin.



Oliskohan siinä suurinpiirtein kaikki, mitä halusin kommentoida... sit omaa napaa:

Liikkeet on vihdoin alkaneet olla säännöllisempiä, tai pikemminkin varmaan tunnistan ne helpommin nyt. Lauantaina olin polttareissa ja illalla oli pakko livistää diskosta nukkumaan, kun musiikin jumputus tuntui tosi ikävältä mahassa. En oo koko raskausaikana tainnutkaan olla diskoissa, eikä kyllä tuon kokemuksen jälkeen tee mielikään. Yöllä sitten kun muut kömpi nukkumaan Santeri aloitti hirmuisen jumpan, ekaa kertaa tunsin liikkeet oikeallakin puolella. Pääsääntöisesti ne nyt edelleenkin tuntuu vasemmalla puolella samassa kohtaa, ilmeisesti Santtu tykkää olla just siinä asennossa jumpatessaan. Äskenkin hipsutteli. Ihanaa... :)

Loman alkuun on enää neljä työpäivää, ja tääkin taitaa kohta olla jo puolessa välissä. Enää olis parin esityksen valmistelu ja yhden pito, sit pääsis lomailemaan. Erinomaista, vaikka kelit taitaakin heikentyä heti, kun mun loma alkaa. Mutta ei sillä niin väliä.

Ylihuomenna on puolen välin kunniaksi rakenneultra, sen jälkeen varmaan sit lisää kertomusta. Nyt taidan häippästä lounaalle.



Muistakaa jälleen nauttia auringosta!!!



-Osse ja Santeri 19+5

AinoAuroralle paljon jaksamista!Toivottavasti kaikki menee hyvin!



Onnea avioituneille, säät ainakin suosivat viikonloppuna!



Omaa napaa sen varran, että eka ultra (yksityisellä) on tänään, mies haluaa tulla mukaan.Varoitin kyllä, että se tehdään alakautta ja se sitä vähän nikotteli, mutta päätti tulla silti. Kovasti ollut oireita, rinnat arat, mahaa vihlonut, oksennellut olen ja etoo lähes koko ajan.Nyt vielä iski flunssakin päälle:(



sjt 7+1

on ollut huono mieli, kun en muka ole kerinnyt kirjoittelemaan, lukemassa olen käynyt, mutta sitten on menty taas..nyt kuitenkin otin sen ajan ja päätin kirjoittaa..



kaikille uusille tervetuloa! itse olen täällä kanssa aika tuoretapaus ja totuttelen vasta tähän odotteluun!! on kiva saada mukaan myös alkuviivoilla olevia ja kuulla millaiset tuntemukset teillä on...



uusille rouville hurjat onnittelut!! hienoa kun elämän yksi tärkeimmistä päivistä on ollut onnistunut ja ikimuistoinen!!!



burde; vaikka olenkin näin alussa huomaan kyllä, että tunteet vaihtelevat laidasta laitaan..mies oli kolmen viikon kertausharjoituksissa ja kun tuli sieltä lauantaina kotiin sai tiedon, että on töiden takia pois seuraavat kaksi viikkoa.. siinä vaiheessa tuntui niin pahalle ja muutenkin tuntuu, että pienemmätkin asiat pistää mielen maahan..teillä nuo asiat eivät kuitenkaan olleet ihan pienimmästä päästä, jaksamista niihin!!!



onneksi siru sinulla on nyt kaikki hyvin, onnelista odotusaikaa!!!



ainoauroralle oli ollut ikävät ajat..jaksamista teille ja toivottavasti miehesi toipuu pian!



sinipilvi: täällä myös yksi joka on hieman huolissaan oirettomuudesta..olin kuvitellut, että oksentaminen ja paha olo ilmaantuvat heti ja kestävät kesän yli, mutta mitään oireita ei vielä ole tullut...rinnat ovat kyllä arat ja menkkamaisia tuntemuksia on tääläkin, mutta mitään oksentamiseen liittyvää paha oloa ei ole...kai täytyy olla vaan iloinen, että on voinut nauttia kesästä hyvävointisena, mutta kyllä se vähän huolettaakin...olen tietysti vielä myös todella alussa, että kai se pahaolokin vielä kerkeää tulemaan :)



oma napaa vielä sen verran, että eka ultra olis keskiviikkoaamuna...jännittää ja odotan sitä jo kovasti..hieman mietityttää kun silloin on vasta rv 6+6, että toivottavasti sydän äänet jo kuuluu... ensi viikolla onkin sitten eka neuvola..jos näiden kahden käynnin jälkeen sitten jo uskois, että vauvaa odotetaan..toivottavasti vaan kaikki on hyvin...mies ei sitten päse kumpaankaan mukaan kun kerran on nyt kaksi viikkoa työreissussa, vain v.loput välissä kotona..sitten elätty jo viisi viikkoa pelkkinä v.loppuina yhdessä...raskasta!!!



toivottavasti muistin kaikki sanoa mitä pitikin ja yritän ottaa tavaksi kirjoitella useammin!! elän kuitenkin ajatuksin taatusti mukana!! nyt hoitamaan asioita ja sitten pesemään loput matot!!!

Poppis, meidän isukki on ollut jokaisella neuvolakäynnillä mukana, ja ollut yhtä lailla innoissaan niistä kuin minäkin. Mies saa aiva hyvin ja mielelläänkin tulla mukaan neuvolaan! Voithan kysyä kun neuvolaan menette, että sopiiko jos tulette molemmat. Uskon ettei estettä ole. Lääkärineuvolassa olen käynyt yksin, siinä kun lähinnä vain tehdään gynekologinen tutkimus.



AinoAurora, olipas teillä rankka viikonloppu. Toivottavasti miehesi toipuu täysin, ja syy infarktiin saataisiin selville. Nyt jatkossa ainakin hän saa hyvän hoidon ja lääkitykset jotta voitte jatkaa normaalia elämää. Paljon voimia ja jaksamista teille molemmille (kaikille kolmelle!)



Veetille onnea uuden nimen johdosta!



Tervetuloa tigger mukaan ensikoihin!



Sinipilvi, hyvin oireeton olin minäkin tuossa vaiheessa. Vasta 8.viikolla alkoi pahoinvointi, mutta sekin meni parissa viikossa ohi. Monilla alkuraskaus on täysin oireeton, ilman mitään pahoinvointeja ym. Huoli pois, nyt vain nautit siitä että olet onnekas etkä voi huonosti! Ainahan tietysti voi varata ajan yksityiselle alkuraskauden ultraan, josta tosin joutuu jonkin verran maksamaan. Sillä omat tuulimunaepäilyni lähtivät kerralla pois. Mutta todennäköisesti siellä pikkuinen kasvaa ihan oikeassa paikassa!



Helmikuu oli käynyt ultrassa, hienoa että kaikki on hyvin!



(.) Kävin äsken neuvolassa, vein pissanäytteen ja otettiin Strepto-B -näyte. Kohdunsuu vaikutti kiinteältä. Eilen illalla tuli 5 kertaa (laskin oikein) menkkamaista kipua alamahalle. Supistuksia? Nyt täytyy vain lepäillä ja katsoa päivän kerrallaan. On se hienoa että täällä suomessa on niin hyvissä käsissä neuvolassa, asiantuntijoiden hoidossa ja seurannassa tässä ollaan.



Viipero ja Kaapo rv 20+0 !!!

(työnimikin näyttää nyt vakiintuneen, isovanhemmat ovat jo pitkään käyttäneet pikkuisesta nimeä kaapo, ja tarttuuhan se.. :)

Makkara (bongasin sun " kutsumanimen tuolta esittelypinosta), kyselit oliko jollain ollut ongelmia sivujen kanssa. Mulla ainakin toiminut ihan moitteettomasti, joten oisko vikaa teidän operaattorissa tms. *vankalla " tiedolla" epäilee* ;o) Ja sitten vielä oikeesti parempi tieto: kun palaat Suomeen, ostapa Odotus-lehti: siinä uusimmassa on holittomien juomien vertailua. Löytyi monta oluttakin. Ja sitten vielä noista neuvolajutuista: eiköhän kaikki testit ehdi tehdä, kun palaatte, mutta kannattaa varmaan tilata aika neuvolaan jo etukäteen. Np-ultraa ei kai enää noilla viikoilla voi tehdä, mutta eipä sitä joka kaupungissa tehdä muutenkaan - ja käyttehän te siellä alkuraskauden ultrassa nyt tullessanne. Ja Kelan sivuilla sanotaan äitiysavustuksista seuraavasti:

Äitiysavustukseen on oikeus Suomessa asuvalla odottavalla äidillä, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa ennen neljännen raskauskuukautensa päättymistä.[/] Joten eiköhän kaikki järjesty sitten syksyllä hyvin!

Viiperollakin on jo parempi olo - hyvä juttu! nautihan nyt vapaista päivistä ja ihanista keleistä!(jos kohta saattavat lämpöiset ilmat oloasi pahentaakin...) Ja onnea sekä puolenvälin etapista kuin työnimen keksimisestäkin!

Ja Siru on taas ihan " uusi ihminen" . Toivotaan hyvän olon ja mielen jatkuvan!

Lisalle terkkuja! Kivan nimen olette pojulle antaneet!

Burde, voimia teille koko perheelle! Voin vain kuvitella, miten tuollaiset työttömyysuutiset masentavat tässä odotusaikana, kun ne muutoinkin vetävät mielen matalaksi. Toivottavasti miehesi löytää pian uusia töitä! Kyselit noista masennuspäivistä. Kyllä mullakin mielialat vetävät aika vuoristorataa ja aika helposti alkaa asiat painaa mieltä, mutta vielä ne on onneks menneet päivässä/illassa ohi nuo pahat hetket. Kun sä nyt jo osaat aihetta miettiä ja käsitellä, niin ehkä sä myös tunnistaisit synnytyksenjälkeisen masennuksen itsessäsi, jos sellaista olisi tullakseen. Kai siinä auttaa myös, että on tukiverkko ympärillä ja kuuntelevia orvia sekä auttavia käsiä - ja tietysti me enskat... ;o)

Tiggerille tervetuloa ja onnea odotukseen!

Poppis: meillä oli mies mukana ekassa neuvolassa. Aika vähän jutut tietysti suoraan häntä koskettivat, mutta musta oli mukavaa, että mieskin tietää millainen terkka meitä tarkkailee ja jotenkin se teki myös odotuksen alusta edes hiukan enemmän " yhteistä" .

AinoAurora: ((((Halaus)))) ja voimia teille kaikille! Toivotaan, että kaikki kääntyy parhain päin! Muista pitää huoli myös itsestäsi ja vauvasta samalla, kun huolehdit miehestäsi.

Sinipilvi: jos kovasti pelotta, kannattaa käydä yksityisellä alkuraskauden ultrassa, sillä neuvolassa ei noin alkuun vielä saa mitään varmuutta, että masussa olis kaikki hyvin. Sydänääniä siis kuunnellaan vasta jokunen viikko myöhemmin neuvolassa. Mutta kuten jo monesti ollaan täällä pohdittu, niin ei ne oireet tai niiden puuttuminen ole merkki suuntaan eikä toiseen. Minäkin olen ollut hyvin oireeton koko ajan ja niin vaan puoliväli on jo ylitettynä.

Jmi: hauska keksintä tuo sykkeen nauhoitus! Saatanpa lainata vinkkiäsi...

Helmikuulle onnea ekan ultran hyvistä kuulumisista!

Ultria oli tällä viikolla enemmänkin, ainakin ossella ja sjt:llä ja pajuskalla - raportteja odotetaan... Pajuska: tuossa vaiheessa taitaa sykkeet vaan näkyä ultramonitorista, ei kuulu. (Ellei teillä ole kovin paljon uudemmat laitteet kuin meidän kaupungissa) Meilläkin muuten rakenneultra torstaina. En jaksais millään odottaa...

Ja sitten vielä lopuksi omaa napaa, jossa ei mitään kummempaa: EkaVekara jumppailee iltaisin aika lailla. Nyt jo saatan silloin tällöin saada potkun käteeni, jos oikein osaan aavistella mihin seuraava tulee. Olo on aika mukava, vaikka täällä kotona alkaa lämpötila hipoa ihan sietokyvyn rajoja. Alkaa ainakin sormia turvottaa niin, että kihlasormus lienee syytä pelastaa sormesta vielä kun se onnistuu... Onneks torstaina pääsee viimeistään taas mökille ja juhannuksen viettoon. Tänään mulla on kasvohoito, sillä on siitä alkuraskauden aknesta jäänyt iho aika kauheaan kuntoon. Ja huomenna ois kampaaja ja sen jälkeen menen moikkaamaan kummipojan perhettä. Ja sitten torstaina vihdoin ja viimein rakenneultra. Eli kiirettä pitää lomallakin.

Näkymiisiin taas rakkaat enskat ja voikaahan hyvin!

-Amy ja EkaVekara rv 21+4

Nyt Veeti lisätty kastetut.fi-sivulle, eli löytyy hetken päästä sieltä uusimaa/vantaa/Veeti Timo Jeremias :)

Olipas urheilua käydä läpi viikonlopun pino ja tänäänkin olette kirjoitelleet jo aika ahkerasti! :-) Hyvä vaan. Kommenteista saattaa nyt unohtua jotain, mut yritän muistaa mahdollisimman paljon.



Siru: Onpa mukava kuulla, että olosi on nyt parempi! Onneksi teillä on tällä viikolla se ultra, niin saat siellä vielä varmistuksen. Ja kerro ihmeessä neuvolassa noista kivuista, niin saat vielä sieltä toivottavasti apua.



Poppis: Meillä mies oli mukana ekalla neuvolakäynnillä, ja se olikin hyvä, koska siellä kyseltiin tarkkaan kaikki sukujen sairaudet ja enhän minä olisi muistanut hänen sukunsa juttuja ainakaan 100% varmuudella. Muillekin kerroille olisi ollut mielellään tulossa, mut päätettiin sitten, että ei tarvitse sen takia olla töistä pois kun kesätyöläiselle se tietää aina tulojen menetystä. Ultrassa oli ja on tulossa rakenneultraankin, saatiin se onneksi työajan ulkopuolella olevaan aikaan joten pääsee mukaan ilman vapaan ottamista! Joten minä kyllä suosittelen, että jos miestä vaan yhtään itseään huvittaa, niin sitten ilman muuta mukaan! Pääseepähän konkreettisesti kokemaan raskausajan hänkin.



SS: kyselit jossain vaiheessa, että onko ollut ongelmia viestien läpimenon kanssa. Mulla ei ainakaan tällä sivustolla ole koskaan ollut, joten onpa harmi, että sulla on mennyt hukkaan jo monta viestiä! Se liittyy ehkä siihen, että selaimesi ei pidä sivua " aktiivisena" kirjoittaessasi ja sitte kun yrität lähettää, sivu on jo muka vanhentunut. Helppo tapa estää tämä on kirjoittaa tekstinkäsittelyllä ja sitten vaan copy/pasteta viesti tänne.



Lisa: Kivan poikamaisen nimen sai pikku-prinssinne! Paljon onnea vielä teille! :-)



Noista alkoholittomista juomista, että minäkin olen niitä metsästänyt ja oli uusi tieto tuo, että Stowford Pressin siideristä on olemassa low-alcohol-versio. Onkohan se kovin makeaa? Tykkään kyllä hyvästä, kuivemmasta omenasiideristä, mut nää upciderit nousevat kurkusta samaa tietä ulos. :-/ Joku kyseli vinkkejä alkoholittomasta oluesta; mä olen tykännyt enemmän Bucklerista kuin Nikolaista (ei niin makea, Nikolaissa kuten aika monissa muissakin maistamissani täysin alkoholittomissa oluissa ongelma on ällö makeus). Lisäksi olen joskus juonut pullon tai pari Olvin ykkösolutta; siinä on alkoholia 2,7 % ja olen ajatellut, että yksi ei haittaa ja toisen voi ottaa jonkun ajan kuluttua tai jos syö samaan aikaan jotain tai juo välissä vettä tms. Se on hyvää, join sitä ennen raskausaikaakin ja pärjää vertailussa mainiosti keppanalle!



Tulipas taas alkkis-tekstiä... musta saa kyllä hyvän kuvan kun tartun aina näihin aiheisiin. :-/ On mun elämässä oikeasti tärkeämpiäkin asioita kuin alkoholijuomien alkoholittomien vastineiden etsiminen.



Saatiin muuten miehen kanssa yhdeltä meidän ystävältä ihana onnittelukortti, hän oli vasta kuullut, että odotamme ja halusi muistaa kortilla. Se oli söpö siilikortti, jossa oli tämmöinen runo: " Illalla saapuu latkimaan / siili maitoannostaan. / Matkalla se näkee monta / metsän keijua, peikkoa surutonta." <3 Ihquu. ;-)



Mnjää. Mun nuorempi veli, se joka pääsi just ripille, on tulossa meille juhannusviikon viettoon. Lähtee torstaina takaisin. Pitää yrittää etsiä jotain tietoa, mitä täällä Jyväskylän seudulla voisi nyt tehdä jos haluaa kehittää jotain ohjelmaa. Saa nähdä, miten käy gradun tällä viikolla, voi mennä seuranpidoksi kun velipoika on niin nuori ettei osaa " mitään" yksin tehdä ja mies on päivät töissä. No, mukava toisaalta kun tulee!



Ottakaahan maltilla sitä aurinkoa. Palaan taas jossain vaiheessa!

Tsemppiä itse kullekin!



Terkuin Ladie ja möttönen, rv. 15+4

Monta kuukautta kun täällä on roikuttu niin nyt vasta sai aikaiseksi rekisteröityä :D Laiska kun on.. Eli täällä aletaan olemaan jo loppusuoralla, viikkoja on 35+3 tänään ja meno on jo aika raskasta.



Ehkä voin vähän esitellä itseäni eli itse 27-v. ja mies täytti justiinsa 30. Asumme Ruotsissa (pitikin mennä ruåttalainen löytämään, hehe) Jönköpingissä ja tosiaan se LA on 20.7. Ei vaan millään malttais odottaa siihen asti.



Mutta hikiset kesäterkut kaikille enskoille, toivottavasti saan tulla joukkoon mukaan, monet täällä ovat tulleet tutuiksi ihan taustailemalla.



Mysan keran yngven 35+3

...tosi paljon kun lievensitte oloani! Tiedän että panikoin ehkä vähän liikaakin, mutta pessimistinä sitä tuppaa aina miettimään ne negatiiviset jutut tästäkin asiasta!

Varmuuden vuoksi tilaan varmaankin sen ultran tolle viikolle 8 niin selviääpähän ainakin että onko kaikki kohdallaan. En tiiä mitä se maksaa, mutta se on kyllä pieni raha mielenrauhasta!

Oli kiva kuulla että muillakin on ollut oireetonta menoa, se ei siis ole merkki mistään! Täytyy tosiaan vaan nauttia nyt tästä hetkestä jos se yrjöily vaikka sattuu jossain vaiheessa alkamaan.



Mä jatkan nyt töitä, mutta yritän päivän mittaan lueskella missä mennään! Kiitti nyt vielä kerran.



Pilvi ja toukka rv 6+5

Ei saisi valittaa, mutta kyllä on tukala olla. Välillä on välähtäny jopa mielessä että jos ei olis raskaana, niin sitä istuis olusella patiolla :D En tietenkään vaihtaisi tätä odotusta mihinkään, mutta kyllä iso masu välillä väsyttää.



Pesänrakennusvietti on tainnu iskeä minuunki. Yleensä en siivoa mistään hinnasta. Nyt iski kamala tarve pestä sauna sekää talvivaatteet. En oikein tiedä mistä siivoamisen aloittaisin... tehtävää on paljon.



Ä-pakkaus tuli perjantaina. Mies sekosi täysin. Hössötti ja hypisteli vaatteita. Minä olin niin poikki että makasin vaan sohvalle, ihana mieheni kävi yksitellen esittelemässä pikkuiset vaatteet minulle. Olenkin monta päivää miettinyt miten sitä voikaan toista rakastaa niin paljon.



Huomenna on taas ä-poli saas nähdä mitä siellä tuumaavat.



T: Ull-Maij & Piiku-Pupu rv 28+0

Ainoaurora: Kyllä elämä välillä koettelee niin, ettei voi edes ymmärtää!! (((((((((((voimahali)))))))))))) sinulle!! Toivottavasti miehesi saa parhaan mahdollisen hoidon ja kaikki menee hyvin! Yritä nyt vaan jaksaa, vaikka vaikeaa varmasti on!!



Poppis: Minä olisin kyllä mielelläni ottanut miehen mukaan neuvolaan, mutta hän ei töitten takia pääse viikolla ollenkaan.. onneksi nyt meillä molemmilla on loma ja hän pääsee mukaani ultraan! Meillä ainakin terveydenhoitaja toivotti molemmat vanhemmat tervetulleiksi, silloin kun soitin ensimmäistä aikaa neuvolaan.



Helmikuu07:Onnea ultrasta, on se vaan ihana kuula, että sielä masussa todellakin joku asustelee ja kaikki on hyvin!



Sinipilvi: Olitkin jo laittanut, että varasit ultran(??) Juu, meilläkin terveydenhoitaja sanoi, että se on vaan luotettava siihen raskaustestiin ja toivottava että kaikki on hyvin. Meillä neuvolalääkäri koittaa kuunnella sydänääniä ekalla kerralla, eli minulla siis rv 10+1, mutta varoitti kyllä, että niitä ei välttämättä kyllä kuulu. Onhan tämä ihan tuskaa, tämä epätietoisuus, mutta ehkäpä se tästä.



Noniin..nyt kesäkukkii istuttamaan, ennenkuin ne ihan nuupahtaa tuonne helteeseen:)