Kommentoikaa mieheni alkoholinkäyttöä:
viikossa - käytännössä pe/la - kuluu
n. ½ litraa väkeviä + viinipullo + olutta n. 3 litraa (about 6 isoa tölkkiä.
Näin paperille laitettuna se on minusta törkeän paljon, mutta missään änkyräkännissä ei ole koskaan, voitteko kuvitella. Tämä määrä hänellä siis menee joka viikko parin illan aikana tissutellessa.
Ja ihan ns. "normaali" hyvässä ammatissa pärjäävä mies on, eikä koskaan krapulassa (!!!) mutta...
Kommentit (21)
Paljonko tuo on annoksissa?
Paljonko mies juo arkisin?
Onko juomisesta miehelle tai perheelle haittaa?
Voiko olla jonkun viikonlopun juomatta?
Salailetko miehen juomisia?
Isäni joi koko lapsuuteni kaikki viikonloput, hoisi kuitenkin työnsä. On nykyään ihan täyspäinen alkoholisti, ei koskaan selvänä.
minusta miehen alkoholinkäyttö hipoo jo alkoholismia, ehkä juuri tuon väkevien kittaamisen takia,
ap
ku kumminkin jakaa ton määrän kahdelle päivälle.mut miks joka viikonloppu?
arkisin siis ei juo ollenkaan, mutta kyllä hänen on aivan pakko viikonlopuna saada vähintään olutta + viiniä, useimmiten terävääkin. Hoitelee kotihommia juomisen ohessa, ei ole änkyräkännissä, ei krapulassa KOSKAAN. Mutta minua tuo (terävien määrä varsinkin) tökkii, samaten se, että olen huomannut asian PAKONOMAISEKSI.
ap
ps. Oma isänikin oli alkoholisti mutta eri tavalla - pitkiä ryyppyputkia ja jos otti pisarankin, repsahti. Tämä ei ole sellaista, ei haittaa arkea eikä oikeastaan viikonloppuakaan (lapset eivät kaiketi edes huomaa) mutta silti...
Ja tuntuu kyllä, että tämä alkoholimäärä/ylipäänsä alkoholia viikonloppuna hänen on AIVAN PAKKO saada. Huomaa, että stressaa, jos ei saa (jos vaikka poikkeuksellisesti ei olla kotona tai muuten vain). 3 pientä lasta....
ap
Kyllä noilla tiedoilla vaikuttaa, että miehesi on vähintään alkoholin suurkuluttaja ellei jopa alkoholisti. Ainakin se, että ei pysty olemaan juomatta ja sinä kärsit juomisesta vaikuttaa jo sille, että on alkoholisti.
Kauanko miehesi on juonut alkoholia säännöllisesti?
jos joka jumalan viikonloppu pitää vetää puoli litraa väkeviä. Se se ehkä on, joka sen tekee - jos nyt esimerkiksi grillaillessa menisi se viinipullo viikonlopun aikana, niin se ei tuntuisi vielä hurjalta, eikä YKSI saunaolutkaan sen päälle. Toisaalta, jos joisi vaikkapa vain kerran kuussa tai harvemmin, niin ei kuulostaisi juopolta. Nyt, ainakin mun korvaan, kuulostaa, ja taatusti kertoisin tämän miehelle suoraan sen sijaan että kyselisin asiasta AV:llä. Eiväthän juopotkaan vaikuta olevan useinkaan humalassa - siis alkoholistit - joten se ei anna oikeutta juomiselle, "ettei vaikuta humalaiselta". Inhaa.
Sekä minä että mieheni olimme tosi kovia juomaan nuorempana, oikeita pahiksia. Lasten saamisen jälkeen olemme juoneet vain joskus (ehkä kerran puolessa vuodessa) oluen tai pari.
1. Ei koskaan vaikuta törkeän känniseltä, eikä koskaan ole krapulassakaan. Ei koskaan lähde ryyppyretkille, eikä juo päiviä putkeen. Joten mikä oikeus minulla on kutsua häntä alkoholistiksi? Lapsetkaan eivät tunnu mitenkään huomiovan asiaa, eivätkä ajattele isän käytöksen muuttuneen.
2. Perheessä yhden lapsen osalta ollut isoa kriisiä pari vuotta, joka vie kaikki voimat molemmilta - ei ole rohkeutta aloittaa kenties eroon johtavaa puimista. Alkoholistihan ei ikinä halua myöntää asiaa vaan MINÄ olisin väärässä ja pahis.
ap
ps. Lapsen tilanne tm ei ole vaikuttanut juomisen määrään - joi jo ennen tapaamistamme tuon verran kaiketi, varmaan juonut lähemmäs 20 vuotta noin paljon. Mutta rakastuin siitä huolimatta että oma isäni oli alkoholisti, koska en pitänyt tälläistä juomistaan mitenkään hatallisena tai vääränä. Nyt koen...
on aiheuttanut minulle elämäni suurimmat traumat. Siitäkin huolimatta, ettei kukaan koskaan lapsena asiaa tunnistanut. Ei voi olla ns. normaalia, tasapainoista elämää, jos isän/ miehen on oltava joka viikonloppu juovuksissa. Se syö hitaasti koko perhettä. Lopulta koko elämä pyörii sen miehen ja hänen alkoholinkäyttönsä ympärillä. Jos vaan voit, tee asialle jotain. Yritä edes, lastesikin takia!
5
Miehen kehittyminen alkoholistiksi kestää noin 15 v keskimäärin, joten ehkä on muuttunut suurkuluttajasta alkoholistiksi vasta hiljattain.
Ja tuo kakkoskohtasihan on oikein hyvä testi sille, että onko miehesi alkoholisti. Mikäli huomauttamisesi hänen juomisestaan - että olet huolissasi hänen terveydestään esim. - aiheuttaa syytöksiä sinua kohtaan, niin asiahan on selvä. Jos taas mies asiaan suhtautuu, että asiassa voisi olla jotain perää, niin ehkä ei olekaan alkoholisoitunut niin pahoin etteikö voisi vähentää juomistaan. Epäilen kyllä minäkin (kuten selvästi sinäkin) että on jo alkoholisti, sinä et vaan haluaisi sitä asiaa ottaa esiin.
kertoisitko hiukan vielä, millaisena sitten lapsena koit sen, ts miten isäsi juominen viikonloppusin pyöritti teitä? Siis uskon sinua ihan kympillä, koska en itsekään tilanteesta pidä, toistaiseksi vaan lapset eivät mitenkään noteeraa, ja kun mies ole nk. jurrissakaan...
Tosi kaksijakoista..mieheni hoitaa työnsä, ei koskaan viinan takia poissa, urheilee joaka viikko jne jne...mutta JOKA perjantai kuuluu viimeistään klo 17 oluttölkin pihahdus ja siitä se lähtee. Juo ja juo pe ja la-illan, vaikkei tunnu juopuvan millään...
Oma isäni oli siis myös alkoholisti, ja viinaan kuolikin. Mutta joi oikein kunnolla niin että oli sammuneena päivälläkin joskus ovella kun tulin koulusta. Aika erilaista kuin tämä.
ap
Ja kellonajalla ei väliä, kalja aukaistaan jo "janoon" päivällä. Avioero lienee joskus edessä.
haluaisin todellakin puuttua asiaan, mutta suhteemme on tällä hetkellä ilmankin jo todella kiikun kaakun ja koska yhden lapsemme tilanne vaatii meitä pysymään yhdessä, en tästä syystä uskalla hajoittaa tässä vaiheessa koko pakkaa ja niin siinä kävisi aivan varmasti.
Ja kuten joku tuolla aavistelikin, 100% varmasti syttäisi minua perusteettomaksi haukkujaksi, ei varmasti olisi itse asiasta tätä mieltä - juuri siistä syystä, että "miten se ketään muuta haittaa"? Vaikea minun olisi muuta vastausta siihen keksiäkään, kun että HAITTAAPA VAAN ja tosi paljon vielä.
ap
eikö ole jotenkin erikoista alkoholismia (ainakin omaan isääni nähden) että pystyy kuitenkin kellontarkasti juomaan aina saman tietyn määrän, aina samoina tiettyinä päivinä? Se, minkä alkoholismin lapsena koin, ei tuntenut mitään sääntöjä, isä ryyppäsi päivät ja yöt kun 2-viikkoiset juomaputket tulivat ja menivät! Tämä on niin erilaista, niin kontrolloitua tavallaan (ja kuitenkin pakonomaista) että en aluksi ollenkaan tunnistanut sitä alkoholismiksi ja nytkin välillä epäröin. Mies korkkaa tosiaan pe-iltana joa aikasin sen oluen, sitten tekee kotihommia, leikkii lasten kanssa, katsoo tv:tä, osallistuu ruoanlaittoon (_aina välillä napsien teräviä ja olutta), ruoan kanssa viiniä, sen jälkeen ehkä vielä jotain - ja n. klo 23 tekee pari voileipää ja alkaa juoda mehua. Aamulla ihan kunnossa, sama vaan toistuu la ja sitten taas seuraavaksi kellontarkasti seuraavalla viikolla.
ap
mutta voihan se siitä vielä vuosien myötä pahentuakin. Te ette sitten ilmeisesti voi viettää viikonloppuja muualla kuin kotona? Ainakaan ajokunnossa ei tuollaisen alkoholimäärän jälkeen olla heti aamullakaan.
Minusta kuulostaa pahalta, mutta jos ei se tuosta pahene, niin mikäs siinä (paitsi terveydellisesti).
Oma isäni juo myös useamman oluen päivässä, etenkin nyt eläkkeellä. Mutta vain todella harvoin on humalassa. Mutta olen huomannut juuri tuota pakonomaista juomista, ei lääkekuurin takia pystynyt juoda viikkoon ja oli kyllä aika tiukkaa...
[Sanot ettei lapset huomioi asiaa mutta jos yhdellä lapsista on iso kriisi niin huomioivat ehkä kuitenkin. Käytöksen muuttumisesta he eivät varmaan huomauttele, jos isi kerran on aina ollut juoppo, niin eihän se ole muuttunut, mutta he voivat silti reagoida siihen.
[
i]1. Ei koskaan vaikuta törkeän känniseltä, eikä koskaan ole krapulassakaan. Ei koskaan lähde ryyppyretkille, eikä juo päiviä putkeen. Joten mikä oikeus minulla on kutsua häntä alkoholistiksi? Lapsetkaan eivät tunnu mitenkään huomiovan asiaa, eivätkä ajattele isän käytöksen muuttuneen.
2. Perheessä yhden lapsen osalta ollut isoa kriisiä pari vuotta, joka vie kaikki voimat molemmilta - ei ole rohkeutta aloittaa kenties eroon johtavaa puimista. Alkoholistihan ei ikinä halua myöntää asiaa vaan MINÄ olisin väärässä ja pahis.
ap
ps. Lapsen tilanne tm ei ole vaikuttanut juomisen määrään - joi jo ennen tapaamistamme tuon verran kaiketi, varmaan juonut lähemmäs 20 vuotta noin paljon. Mutta rakastuin siitä huolimatta että oma isäni oli alkoholisti, koska en pitänyt tälläistä juomistaan mitenkään hatallisena tai vääränä. Nyt koen...
[/quote]
lapsella (4v) on sairaus, joka ei mitenkään liity tähän juomiseen.
ap
arkena ei juo mitään