Onko 5-vuotias lapsi pilalle hemmoteltu jos

No on. Kotona saa aina mitä haluaa ja kun muualla ei, alkaa kiukuttelu.

Kuulostaa hemmotellulta, mutta voi olla ettei ole. Voi olla jotain neurologista ongelmaa tmv. 

Meillä nimittäin poika saa kauhean raivarin, jos vaihdetaan hammastahnaa kun vanha loppuu, jos on eri merkkiä. Saattaa myös riuhtaista itsensä irti kädestä ilman syytä ja juosta autotielle. Hänellä epäillään jotain neurologista ongelmaa tai autismia tmv. 

Miksi lapsi on nyt yksin mummolassa, kun yleensä ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat, ap, ihan mun lapsettomalta siskolta, jonka mielestä minun täytyy olla pahoinpidellyt kuusivuotiastani, koska kuusivuotias uhmaa minua pukemistilanteissa.

Huutista, ei hèlkkari! 😂 siis tottakai olet pahoinpidellyt, fiksu sisko! :D

Varmaan vanhemmat lässyttäneet ja luvanneet että "mummilassa sitte saat paljon karkkia!😁"

Lapsi ikävöi kotiin. Pitääkö mummo edes lapsesta? Kuulostaa siltä, että mummo ei edes tunne lasta kunnolla. Oletko kriittinen isänäiti?

Pistää oikein silmään: tässä ketjussa on alapeukutettu kaikki ne viestit, joissa pyritään ymmärtämään lapsen käytöstä. Ymmärtäminenhän ei  tarkoita sitä, että hyväksyisi käytöksen. Ymmärryksen kautta yleensä päästään nopeammin ja paremmin pois epätoivotusta käytöksestä. Ymmärtäminen ei myöskään tarkoita sitä, että ymmärtäjän oma lapsi olisi karkaillut, vaatinut tai edes möksöttänyt.

Onko niin, että aloittaja oikein toivoi, että lapsi olisi tuomittu pilalle hemmotelluksi? Vai onko täällä paljonkin kasvattajia, jotka haluavat kasvattaa halki, poikki ja pinoon -metodilla?

Alapeukkua odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat, ap, ihan mun lapsettomalta siskolta, jonka mielestä minun täytyy olla pahoinpidellyt kuusivuotiastani, koska kuusivuotias uhmaa minua pukemistilanteissa.

Voihan kaiken pistää uhman piikkiin. En ole ap mutta minulla on kaksi lasta, toinen jo 7 kuten aiemmin sanoin. Pientä uhmaa oli joskus, mutta ei mitään karkuretkiä siksi, ettei saanut karkkia. Tosin pistä uhman piikkiin jos siitä tulee parempi fiilis ;)

Aivan niin, ja kaikki sinun lapsistasi poikkeavat lapset ovat epänormaaleja. Tai ehkä sinä olet vain niin ylivertainen kasvattaja, että olet onnistunut meitä muita huomattavasti paremmin.

Tai sitten lapset ovat erilaisia. Jokaisella on oma luonteensa ja temperamenttinsa, käyttäytyvät eri tavoin tilanteissa ja vaativat eri asioita ja erilaista kasvatusta. Kasvatus ja kotiolot tietysti vaikuttavat kaikkeen, mutta ei lapsen huono käytös tai uhma tarkoita, että kasvatus on huono.

Ja tämän minä ymmärrän todella helpon ja kiltin viisivuotiaan äitinä. En koe olevani ylivertainen kasvattaja vaan minulla on sattunut todella hyvä tuuri, kun lapsesta on ilman vaivaa kasvanut mallikelpoinen yksilö. Sinunkin kuplasi saattaa puhjeta joskus. Ja jos ei, niin muista, että lapsi oppii vanhemmiltaan helposti myös ylimielisyyden ja erilaisuuden ymmärtämättömyyden.

Vierailija kirjoitti:

Pistää oikein silmään: tässä ketjussa on alapeukutettu kaikki ne viestit, joissa pyritään ymmärtämään lapsen käytöstä. Ymmärtäminenhän ei  tarkoita sitä, että hyväksyisi käytöksen. Ymmärryksen kautta yleensä päästään nopeammin ja paremmin pois epätoivotusta käytöksestä. Ymmärtäminen ei myöskään tarkoita sitä, että ymmärtäjän oma lapsi olisi karkaillut, vaatinut tai edes möksöttänyt.

Onko niin, että aloittaja oikein toivoi, että lapsi olisi tuomittu pilalle hemmotelluksi? Vai onko täällä paljonkin kasvattajia, jotka haluavat kasvattaa halki, poikki ja pinoon -metodilla?

Alapeukkua odotellessa.

Täällä on paljon veloja.

Harvoin käy teillä, niin on aika selvää, että tilanne on lapselle stressaava tai ainakin jännittävä. Lapsi on lapsi, siksi saattaa toimia juuri noin tyhmästi. Vieraita asioita, ehkä mielessä on ollut kuvitelma karkilla lahjovasta mummista, ikävä kotiin, tylsää tms. Eikä ole tiennyt miten sen ilmaisisi. Lähdin itsekin kerran pienenä mummoani karkuun mökillä, vaikka oikeastaan tiesin koko ajan ettei se sen hetken tilannetta mitenkään ratkaissut. Enkä todellakaan ollut hemmoteltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistää oikein silmään: tässä ketjussa on alapeukutettu kaikki ne viestit, joissa pyritään ymmärtämään lapsen käytöstä. Ymmärtäminenhän ei  tarkoita sitä, että hyväksyisi käytöksen. Ymmärryksen kautta yleensä päästään nopeammin ja paremmin pois epätoivotusta käytöksestä. Ymmärtäminen ei myöskään tarkoita sitä, että ymmärtäjän oma lapsi olisi karkaillut, vaatinut tai edes möksöttänyt.

Onko niin, että aloittaja oikein toivoi, että lapsi olisi tuomittu pilalle hemmotelluksi? Vai onko täällä paljonkin kasvattajia, jotka haluavat kasvattaa halki, poikki ja pinoon -metodilla?

Alapeukkua odotellessa.

Täällä on paljon veloja.

Ja pahantahtoisia sukulaisia.

Ei ole hemmoteltu. Kyllä jos noin harvoin käy mummolassa niin kyllä jotain karkkia olisi voinut antaa, vaikka vähän vain. Ei mitään kuulostaa karulta. Hammastahnaepisodi nyt on ihan tavallista. Mummon kuuluu hieman hemmotella lasta. Kotona olla karkkipäivät erikseen. Jos tuollaista pidetään täällä hemmotteluna niin te ette ole hemmoteltuja lapsia nähneetkään.

Hyi helkkari! Tartutit sitten lapselle oman karieksesi. Lapsilla täytyy olla oma hammastahna, aikuisten tahnassa on liikaa fluoriakin. Ei se nyt yhtenä iltana saa myrkytystä, mutta onhan se hiton ärsyttävää käyttää väärän makuista hammastahnaa.

Lapsella on koti-ikävää ja yökylästressiä. Nyt olisi ollut aikuisilla hyvä olla pelisilmää. Vaikkei karkkia olisikaan antanut, tilanteessa olisi varmaan voinut kokeilla jotain muunlaisia hemmottelun muotoja. Sehän nyt voi olla yhteistä kirjan lukemista, elokuvaa, majan rakentamista, pelaamista, leipomista, hieromista, melkein mitä tahansa, josta lapselle tulisi tunne, että tämä aikuinen haluaa nyt tehdä jotain, jotta minulla olisi hyvä mieli. Siis toisin sanoen lempeä ja lämpöä, kun toinen on selvästi sitä vailla. Oma lapseni alkoi tutulla perhepäivähoitajalla reagoida vähän samalla tavalla, kun jouduin itse pariksi viikoksi sairaalaan. Sitä omaa hätäänsä ja huoltaan se lapsi purkaa, eikä se sillä ohi mene, että aikuinen yrittää jotain kuria pitää. Lapsi voi toki silläkin hiljentyä, mutta ei sen olo mihinkään parane.

Jos mielestäsi lapsi on pilalle hemmoteltu ja saa aina kaiken, et kyllä pysty asiaan ainakaan noin puuttumaan. Jos lapsi käy luonasi harvoin, mikään ei siellä ole riittävän tuttua. On turha kuvitella, että voisit näillä harvoilla vierailuilla jotenkin kasvattaa lapsen pois siitä hemmottelusta, varsinkaan jos lapsi aistii että halveksut hänen vanhempiensa valintoja. Pikemminkin saat vain aikaan pelkoa lapsessa, tai vähintäänkin epämukavia muistoja yhteisestä ajastanne.

Näette harvoin mutta tiedät kuitenkin kaikki kodin tapahtumat 24/7?

Olet päättänyt, että lapsi on pilalle hemmoteltu, ja nyt yrität korjata asian olemalla erityisen tiukka? Sujuuko hyvin?

Mitä tulee hammastahnaan, en edes aikuisena pysty käyttämään pepsodent:ä. Minulla on aina ollut herkkä ja kuivuuteen taipuvainen suu.

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on koti-ikävää ja yökylästressiä. Nyt olisi ollut aikuisilla hyvä olla pelisilmää. Vaikkei karkkia olisikaan antanut, tilanteessa olisi varmaan voinut kokeilla jotain muunlaisia hemmottelun muotoja. Sehän nyt voi olla yhteistä kirjan lukemista, elokuvaa, majan rakentamista, pelaamista, leipomista, hieromista, melkein mitä tahansa, josta lapselle tulisi tunne, että tämä aikuinen haluaa nyt tehdä jotain, jotta minulla olisi hyvä mieli. Siis toisin sanoen lempeä ja lämpöä, kun toinen on selvästi sitä vailla. Oma lapseni alkoi tutulla perhepäivähoitajalla reagoida vähän samalla tavalla, kun jouduin itse pariksi viikoksi sairaalaan. Sitä omaa hätäänsä ja huoltaan se lapsi purkaa, eikä se sillä ohi mene, että aikuinen yrittää jotain kuria pitää. Lapsi voi toki silläkin hiljentyä, mutta ei sen olo mihinkään parane.

Jos mielestäsi lapsi on pilalle hemmoteltu ja saa aina kaiken, et kyllä pysty asiaan ainakaan noin puuttumaan. Jos lapsi käy luonasi harvoin, mikään ei siellä ole riittävän tuttua. On turha kuvitella, että voisit näillä harvoilla vierailuilla jotenkin kasvattaa lapsen pois siitä hemmottelusta, varsinkaan jos lapsi aistii että halveksut hänen vanhempiensa valintoja. Pikemminkin saat vain aikaan pelkoa lapsessa, tai vähintäänkin epämukavia muistoja yhteisestä ajastanne.

Ensinnäkin, lapsen äiti oli kieltänyt karkit ensin, koska oli saanut karkkia äidin mukaan ”koko viikon”. Kun mummi soitti kiukuttelusta lapsen äidille, sanoi, että voi sitten ostaa sitä karkkia ”tämän kerran”, mutta oltiin jo käyty siinä vaiheessa kaupassa, eikä täällä ole lähikauppoja. Ei haluttu lähteä ajamaan 2x 15 km karkin takia. Ja toisekseen, muuta puuhaa kehiteltiin kyllä, yhteistä tekemistä, mutta ei suostunut tuossa vaiheessa enää mihinkään paitsi mökötykseen. Niin lempeitä ja ymmärtäväisiä oltiin kuin vain voi olla. Keksejäkin oli ja sipsejä, eivät kelvanneet, olisi pitänyt olla karkkia. Ap

Kyllä on karua porukkaa jotka tuollaisen hemmotteluna näkevät. Karkkipäivistä voi pitää kotona kiinni, jos lapsi mummollaan harvoin käy niin kyllä mummon kuuluu hieman karkkia antaa. Älytöntä nähdä tuommonen hemmotteluna. Järjetöntä tehdä numero jostain hammastahnasta. Ei ihme vaikka tässä maassa juroja, karuja ja katkeria ihmisiä onkin jos noin vaatimatonta asiaa hemmotteluna pidetään. Tylyä on meininki.

Lapsi vaikuttaa epävarmalta. Kaipaisi lisää turvaa, sitä että hänelle ei suututa vaikka ei osaa vielä kaikkea, sitä että voi luottaa aikuisiin ja aikuiset johtavat tilanteita ja elämää eivätkä jätä lasta päättämään asioista tai selviämään yksin.