Lue keskustelun säännöt.
Mitä on ns. "herkut"?
14.12.2019 |
Mitä tämä lapsenomainen ilmaus pitää sisällään?
Itse en koskaan ajattele, että jaha, ostetaanpa "herkkuja".
Herkullista on milloin mikäkin mitä tekee mieli, vaikka kalasoppa, marjat tai voileipä!
Mun mielestä taas vaikka kaupan keksit ja niksut ja naksut on kaukana herkusta, lähinnä ällöjä.
Kommentit (45)
Herkkuja napostellaan ja herkullista ruokaa syödään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makeiset ja tupakat pois kioskeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkut on niitä mitä ostetaan kaupan herkkuhyllyltä. Tottakai monet ruuat on herkullisia, mutta se on eri asia kuin ne herkut joita vedetään makeannälkään.
Ja niitä "herkkuhyllyjä" voi olla erilaisia.
Mulle herkkuhylly on juustotiski.
Myös se hylly, jossa on oliiveja, säilöttyä parsaa, viininlehtikääryleitä, artisokanpohjia öljyssä...
Minulle herkut ovat sellaisia ruokia jotka maistuvat hyvältä ja joita ilmankin pärjäisi. Herkkua voi olla vaikka tuore rapea leipä, luksuskahvi, homejuusto mutta myös sipsit, leivokset ja suklaa. Viikottaisella ostosreissulla ostan yleensä yhden herkun, viime aikoina nämä ovat olleet mm. kinder bueno, tuorepaistettu leivos, perjantaipakastepizza.
Vierailija kirjoitti:
Herkkuja napostellaan ja herkullista ruokaa syödään
Ai jaa? Eikös esim. suklaapatukkaa tavata pitää herkkuna? Minä kyllä syön sen, en napostele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkkujäätelö nimitys on markkinointiosastojen keksimä nimi, jotta kuluttajaa voidaan rahastaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen lisäksi ihmetellyt, kun joku sanoo, että nyt keitetään oikein hyvät kahvit. Keittääkö joku sitten muuten huonoja kahveja tarkoituksellisesti?
Mulla on erikseen herkkukahvi. Normaalisti juon jotain hyvää peruskahvia, mutta joskus tekee mieli esim. sitä Pauligin suklaakahvia. Voisin tietty keittää sitä joka kerta, mutta aika kalliiksi se tulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeesti haluat tietää, mitä sillä monet tarkoittaa niin:
A) sitä ei ns. kunnon ruokaa. Eli esim. jälkiruokaa tai naposteltavaa, joka ei ole ravitsemuksellisesti tärkeää
B) jotain, joka vähän kallista jokapäivän ostokseksi, mutta jolla haluaa hemmotella itseään.
Ja juu, kunnon ruokakin on hyvää. Ja juu, herkut ei aina ole hyviä, mutta me jotkut nyt vaan ollaan vähän heikkoja ihmisiä ja sorrutaan niinhin herkkuihin välillä, vaikka sitten jälkeenpäin tuntuukin joskus, että oliko se nyt edes hyvää... :)
Joitakin ihmisiä tuntuu tuo herkku sanana häiritsevän ihan todella paljon. Olisiko joku murrejuttu syynä siihen.
Itselleni se on melko neutraali sana ja ymmärrän sen yleiskäsitteenä jollekin sinänsä tarpeettomalle, ylimääräiselle syömiselle tai juomiselle, joita ihmiset ostavat enemmän hemmotteluun kuin ravinnon tarpeeseen ja joka yleensä ei ole kovin terveellistä enemmän syötynä. Kun puhutaan herkuista, ei tarvitse jumittua väittelemään siitä, onko nyt vaikka suklaa jonkun mielestä herkullista vai ei. Syöjälleen se kuitenkin edustaa tällaista hemmotteluasiaa.
Käyttökelpoinen käsite esim. painonhallintajutuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta herkku ja herkullinen eivät ole synonyymejä.
Esim. suklaa on herkku huolimatta siitä onko kyseinen tuote minusta hyvää vai ei. Herkullisuus on makuasia kuten hyvänmakuisuus, herkku taas on pikemminkin yleinen kategoria, johon kuuluu esim. (niin hyvät kuin pahat) makeiset, sipsit, jäätelö...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkuja napostellaan ja herkullista ruokaa syödään
Ai jaa? Eikös esim. suklaapatukkaa tavata pitää herkkuna? Minä kyllä syön sen, en napostele.
Suklaapatukka ei ole mulle herkkua. Se on karkkia.
Joskus sellainen tulee syötyä pikaenergiana, mutta voihan sellaisenkin napostella.
Omenat voi olla herkkua tai ruokaa, yleensä leikkelen nätiksi paloiksi lautaselle ja napostelen ja nautiskelen television ääressä herkkuna. Voisihan se olla karkkipussikin. Joskus syön omenan nälkääni, jolloin vaan järsin sen menemään, enkä silloin ajattele herkuttelevani vaan täyttäväni ravinnon tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joitakin ihmisiä tuntuu tuo herkku sanana häiritsevän ihan todella paljon. Olisiko joku murrejuttu syynä siihen.
Itselleni se on melko neutraali sana ja ymmärrän sen yleiskäsitteenä jollekin sinänsä tarpeettomalle, ylimääräiselle syömiselle tai juomiselle, joita ihmiset ostavat enemmän hemmotteluun kuin ravinnon tarpeeseen ja joka yleensä ei ole kovin terveellistä enemmän syötynä. Kun puhutaan herkuista, ei tarvitse jumittua väittelemään siitä, onko nyt vaikka suklaa jonkun mielestä herkullista vai ei. Syöjälleen se kuitenkin edustaa tällaista hemmotteluasiaa.
Käyttökelpoinen käsite esim. painonhallintajutuissa.
Ehkä osasyy siihen, että tuo sana häiritsee minua, on se, että se ei ole ollut painonhallintajutuissani millään tavoin käyttökelpoinen.
Harva taitaa tehdä ruokaa ravinnontarvetta ajatellen (no ehkä joku fitnessurheilija, mutta meistä taviksista). Eiköhän sitä tehdä kun on tullut tavaksi tehdä, ja tietää että ilman ruokaa tulee nälkä, ja koska ruoka on hyvää? Tuon takia minä ainakin kokkaan, en ravinnontarpeen. Ja ruoka on hyvää ja syön sitä yli ravinnontarpeeni, ihan hemmottelumielessä. "Jätät vaan kaikki herkut pois" tarkoittaisi, että en ota keittoa enää toista lautasellista (joka on hemmottelua). Sanoja ei kuitenkaan varmaan ihan sitä tarkoittanut.
Herkut = sipsit, keksit, karkit, suklaa, jätski, limu
Joillain pitsa, hampurilaiset jne. Suolainen ja rasvainen
Mun herkut on sipsit, karkit ja jätski
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle herkkuja on juustot, viikunahillo ja suolakeksit sekä porkkana ja kurkku dippikastikkeella. En mä noita syö kuin herkutteluun, karkista en tykkää kun tulee huono olo. Kyllä herkullisia ruokiakin syön ihan joka päivä mutta ei ne niitä herkkuja ole.
Niin pitäisi tajuta että makuaisti ei ole vakio vaan muuttuu syömisten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joitakin ihmisiä tuntuu tuo herkku sanana häiritsevän ihan todella paljon. Olisiko joku murrejuttu syynä siihen.
Itselleni se on melko neutraali sana ja ymmärrän sen yleiskäsitteenä jollekin sinänsä tarpeettomalle, ylimääräiselle syömiselle tai juomiselle, joita ihmiset ostavat enemmän hemmotteluun kuin ravinnon tarpeeseen ja joka yleensä ei ole kovin terveellistä enemmän syötynä. Kun puhutaan herkuista, ei tarvitse jumittua väittelemään siitä, onko nyt vaikka suklaa jonkun mielestä herkullista vai ei. Syöjälleen se kuitenkin edustaa tällaista hemmotteluasiaa.
Käyttökelpoinen käsite esim. painonhallintajutuissa.
Ehkä osasyy siihen, että tuo sana häiritsee minua, on se, että se ei ole ollut painonhallintajutuissani millään tavoin käyttökelpoinen.
Harva taitaa tehdä ruokaa ravinnontarvetta ajatellen (no ehkä joku fitnessurheilija, mutta meistä taviksista). Eiköhän sitä tehdä kun on tullut tavaksi tehdä, ja tietää että ilman ruokaa tulee nälkä, ja koska ruoka on hyvää? Tuon takia minä ainakin kokkaan, en ravinnontarpeen. Ja ruoka on hyvää ja syön sitä yli ravinnontarpeeni, ihan hemmottelumielessä. "Jätät vaan kaikki herkut pois" tarkoittaisi, että en ota keittoa enää toista lautasellista (joka on hemmottelua). Sanoja ei kuitenkaan varmaan ihan sitä tarkoittanut.
No itse kyllä taas mietin aika paljon ruokien terveellisyyttä ja monipuolisuutta yms vaikka olen ihan tarvis enkä missään tiukassa tikissä ollenkaan. Olen kuitenkin jo yli 50 ja ruokavaliolla on vaikutuksensa ainakin riskitasoon. Syön sellaista, mistä pidän, mutta epäterveellisinä pitämiä ruokia vain harvoin, vaikka maun puolesta ne kelpaisivatkin.
Sitten jos ostan niitä herkkuja (anteeksi!) niin silloin valitsen maun ja mieliteon mukaan. Ja kun tätä puolta menee liikaa, niin siinä ne riskit tulee omalla kohdallani.
Sinulla taas ei vaikuttaisi olevan mahdollisena ongelmana nämä ns. herkut, joten hassua olisi niistä kenenkään sanoa. Ehkä liian iso annoskoko ja kenties ruoan sisältö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joitakin ihmisiä tuntuu tuo herkku sanana häiritsevän ihan todella paljon. Olisiko joku murrejuttu syynä siihen.
Itselleni se on melko neutraali sana ja ymmärrän sen yleiskäsitteenä jollekin sinänsä tarpeettomalle, ylimääräiselle syömiselle tai juomiselle, joita ihmiset ostavat enemmän hemmotteluun kuin ravinnon tarpeeseen ja joka yleensä ei ole kovin terveellistä enemmän syötynä. Kun puhutaan herkuista, ei tarvitse jumittua väittelemään siitä, onko nyt vaikka suklaa jonkun mielestä herkullista vai ei. Syöjälleen se kuitenkin edustaa tällaista hemmotteluasiaa.
Käyttökelpoinen käsite esim. painonhallintajutuissa.
Ehkä osasyy siihen, että tuo sana häiritsee minua, on se, että se ei ole ollut painonhallintajutuissani millään tavoin käyttökelpoinen.
Harva taitaa tehdä ruokaa ravinnontarvetta ajatellen (no ehkä joku fitnessurheilija, mutta meistä taviksista). Eiköhän sitä tehdä kun on tullut tavaksi tehdä, ja tietää että ilman ruokaa tulee nälkä, ja koska ruoka on hyvää? Tuon takia minä ainakin kokkaan, en ravinnontarpeen. Ja ruoka on hyvää ja syön sitä yli ravinnontarpeeni, ihan hemmottelumielessä. "Jätät vaan kaikki herkut pois" tarkoittaisi, että en ota keittoa enää toista lautasellista (joka on hemmottelua). Sanoja ei kuitenkaan varmaan ihan sitä tarkoittanut.
Mä kyllä teen ruokaa lähinnä ravinnontarpeen takia. Jos söisin vain nautinnon vuoksi, niin en söisi ruokaa saati näkisi vaivaa sen valmistamiseen vaan söisin melkein pelkästään herkkuja (= jätskiä ym. epäterveellistä, mitä ei ole tarkoitettu ruoaksi). Toki jotkin ruoat voi olla melko herkullisiakin, mutta en syö niitä pelkän maun takia. Hyvä maku ruoassa on vain jotain mihin pyrkiä, jotta sitä pystyisi syömään, vaikka herkut todennäköisemmin paremmin maistuisivatkin. Joskus voi kyllä käydä niinkin, että tulee ylensyötyä liian hyvänmakuista ruokaa (en silti nimitä sitä herkuksi). Olisipa ruoka aina niin hyvää, että erillisille herkuille ei olisi tarvetta.
Ravintoarvoltaan köyhiä, ravitsemuksellisesti turhia syötäviä. Yleensä rasvaisia, sokerisia tai lisäaineita runsaasti sisältäviä syötäviä. Esim. sipsi, karkit, suklaa, jäätelö, pizza, ranskalaiset, hampurilaiset, leivonnaiset jne.
Olen myös samaa mieltä aloittajan kanssa, herkkua on se mistä tulee nautintoa juuri ko hetkellä. Mulle se voi hyvin olla joku ruoka jota syön vaikka parin viikon välein tai kustannussyistä kerran vuodessa.
Toki tytärteni tekemät fantasiakakut, lusikkaleivät ja jäätelökin on herkkua. Tai pähkinät.
Mutta sipsit ? Toki niihin tulee himo kun ottaa muutaman mutta ei ne herkkua ole. Samoin irtokarkit (tai oik vain 4 sieltä valikoimasta). Pizza, sama juttu. Miehen tekemä münster flammkuchen on nautinto, Dennis ta Grandiosa ei.
No ehkä tämä on osasyy myös siihen että ollaan hoikkia/normaalipainoisia
Mutta mitä hemmettiä on nuo poksut?