Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku jutella mulle, yksinäinen olo
13.12.2019 |
Sain juuri vauvan nukkumaan, mies on nyt työmatkalla ja muutenkin aina työn takia poissa ja minä aika yksin vauvan kanssa. Tänäänkään ei ole ollut ketään kenen kanssa jutella, kaupan kassalle yritin jotain puhua säästä, mutta ei se ehtinyt juttelemaan. Joten olisiko täällä joku, joka haluaisi jutella mulle? Ihan mistä vain.
N36
Kommentit (41)
Mä olin kanssa yksin vauvan kanssa kotona. Tuohon aikaan aikaa meni Claudia Chifferin jumppavideoiden kanssa. Olivat muuten VHS:llä. Samaan aikaan luin yliopiston pääsykokeisiin. Pääsin muuten sisään.
Vauvan kanssa tein 5-10 km kävelylenkkejä.
Aikaa olisi saanut olla enemmänkin. Ei tullut mieleenkään hakea tylsistymiseen juttuseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap,
Muistan hyvin, kuinka olin samalla lailla yksinäinen, kun miehen7oli matkatöissä ja minä vauvan kanssa kotona. Kun mies sitten tuli kotiin, olisin halunnut jutella, mutta hänellä oli "sosiaalinen kiintiö" aivan täynnä ja hän kaipasi hiljaisuutta ja unta. "Tätäkö tämä on?", ajattelin. Kuljin kuin tunnelissa, jonka seinät ja katto olivat tehty väsymyksestä, vauvanvaipoista, syöttämisestä, vuotavista rinnoista, pyykistä..
Se aika, se menee ohi. Pian lapsesi on päiväkodissa, koulussa, kasvaa nuoreksi, aikuiseksi.
Voimia sinulle! Äitiys on raskasta ja rakasta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin kanssa yksin vauvan kanssa kotona. Tuohon aikaan aikaa meni Claudia Chifferin jumppavideoiden kanssa. Olivat muuten VHS:llä. Samaan aikaan luin yliopiston pääsykokeisiin. Pääsin muuten sisään.
Vauvan kanssa tein 5-10 km kävelylenkkejä.
Aikaa olisi saanut olla enemmänkin. Ei tullut mieleenkään hakea tylsistymiseen juttuseuraa.
No minä olen luonteeltani hyvin sosiaalinen ja puhelias, ja kaipaan aikuista seuraa enemmän kuin voin sitä nyt millään saada. Täällä on tällä säällä puistotkin tyhjinä. Ap
Minulla oli opinnot kesken vauvan saannin jälkeen. Vein vauvan mukaan yliopiston muutamille läsnäoloja vaativille kursseille ja tentteihin hankin vieraan hoitajan. Valmistuin samaan aikaan kuin muutkin kurssikaverit yliopistolta.
Muistan tuon! Esikoisen kanssa neuvolan mammaryhmä oli jotenkin väkinäinen.
Olin ollut sosiaalisessa työssä, vauva oli helppo joten luin paljon kirjoja ja blogeja. Jossain kohti niitä ei enää jaksanut. Teki mieli aikuisten pariin.
Muistan itkeneeni kerran kun käly perui tulonsa. Olin tehnyt pitsaa ja salaattia. Se jotenkin kertoo koko ajasta, koska en todella ole mikään itkijä.
Kuopuksen kanssa oli humoristinen mammaryhmä somessa, kerrottiin siellä paljon henkilökohtaisia juttuja ja nähtiinkin välillä. Se vuosi oli paljon ihanampi.
Tsemppiä!
Tsemppiä myös sinulle jonka mies kuoli 💗 Jotenkin niin kaunista että olitte parhaat ystävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Muistan hyvin, kuinka olin samalla lailla yksinäinen, kun miehen7oli matkatöissä ja minä vauvan kanssa kotona. Kun mies sitten tuli kotiin, olisin halunnut jutella, mutta hänellä oli "sosiaalinen kiintiö" aivan täynnä ja hän kaipasi hiljaisuutta ja unta. "Tätäkö tämä on?", ajattelin. Kuljin kuin tunnelissa, jonka seinät ja katto olivat tehty väsymyksestä, vauvanvaipoista, syöttämisestä, vuotavista rinnoista, pyykistä..Se aika, se menee ohi. Pian lapsesi on päiväkodissa, koulussa, kasvaa nuoreksi, aikuiseksi.
Voimia sinulle! Äitiys on raskasta ja rakasta aikaa.
Se on niin. Kiintiö tulee täyteen ja tarvitaan rauhaa. Se menee niin. Tiedän itsekin kokemuksesta.
N40
Netflix ja house of cards. Tai sitten hbo ja perus game of thrones. Niiden kanssa vietät mahdottoman hyvää aikaa! (ei ole sarkasmia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vietätte joulun? Kotona, sukulaisten luona vai miten?
Kotona kolmistaan vain, sukulaiset on kaukana ja matkoilla. Varmaan vain syödään jouluruokaa, lämmitetään sauna ja sellaista, jos sataa vettä niin ei ehkä ulkoilla. Ap
Eri
Kuulostaapa kivalta, aika idylliseltä yksinkertasuudessaan. Asutte varmaan omakotitalossa? Minkä ikänen vauva?Heh, asumme vuokrakaksiossa kerrostalon kolmannessa kerroksessa, tässä on pieni sauna ja pieni parveke. Vauva on 11 kk. Ap
Oho, saunan lämmitys tais hämätä mua 😀
Mekin asuttiin kaksiossa vielä yhden lapsen kanssa, sitten kun tuli toinen niin oli pakko muuttaa isompaan kun eivät lapset sopineet nukkumaan samaan tilaan keskenään.
Hanki jokin oma juttu tai projekti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sulla ole kavereita tai sukulaisia ap? Ihan uteliaisuudesta vaan kyselen
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla ole kavereita tai sukulaisia ap? Ihan uteliaisuudesta vaan kyselen
On molempia montakin. Mutta kukaan ei asu tässä lähellä vaan matkaan menee ainakin tunti ja ihmisillä on omat kiireensä, monella lapsia ja osalla kaksi työtä jne. Lähinnä chattailen heidän kanssa mutta nyt kukaan ei ollut vapaana siihen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Yksinäisyys yllätti. Minulla on ollut ennen vilkas sosiaalinen elämä, mutta se katosi vauvan myötä.
Luen vauvalle paljon kuvakirjoja, hän tykkää niistä paljon, lainaamme kirjastosta usein. Mikä sinua auttoi siinä yksinäisyydessä? Ap[/quote]
Hiukan auttoi se, että tutustuin kaupunginosani muihin äiteihin, vaikka tutustuminen olikin aika hajanaista ja pinnallista.
Mutta oli myös pitkiä aikoja, ettei yksinäisyyteen auttanut oikein mikään. Pidin itseni toimeliaana, jotta en olisi ehtinyt murehtia sitä niin paljon, mutta harmittihan se. Eniten ahdisti (ja ahdistaa yhä, vaikka siitä on jo vuosia), että kukaan vanha ystäväni (lapsettomia veloja) tullut katsomaan vauvaa tai osoittanut mitään myötätuntoa.
Yritin ulkoilla vauvan kanssa mahdollisimman usein ja hankin itsellenikin jokasään vaatteet. Päivä kerrallaan selviytymistä se oli. Oli vain jaksettava.
Vierailija kirjoitti:
Hanki jokin oma juttu tai projekti.
No se olisi kyllä kiva mutta olen koko ajan kiinni vauvassa. Vauva heräilee monta kertaa yössä ja päiväunet nukkuu vain lyhyissä pätkissä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisyys yllätti. Minulla on ollut ennen vilkas sosiaalinen elämä, mutta se katosi vauvan myötä.
Luen vauvalle paljon kuvakirjoja, hän tykkää niistä paljon, lainaamme kirjastosta usein. Mikä sinua auttoi siinä yksinäisyydessä? Ap
Hiukan auttoi se, että tutustuin kaupunginosani muihin äiteihin, vaikka tutustuminen olikin aika hajanaista ja pinnallista.
Mutta oli myös pitkiä aikoja, ettei yksinäisyyteen auttanut oikein mikään. Pidin itseni toimeliaana, jotta en olisi ehtinyt murehtia sitä niin paljon, mutta harmittihan se. Eniten ahdisti (ja ahdistaa yhä, vaikka siitä on jo vuosia), että kukaan vanha ystäväni (lapsettomia veloja) tullut katsomaan vauvaa tai osoittanut mitään myötätuntoa.
Yritin ulkoilla vauvan kanssa mahdollisimman usein ja hankin itsellenikin jokasään vaatteet. Päivä kerrallaan selviytymistä se oli. Oli vain jaksettava.
Ei minunkaan vela-ystävät enää koskaan käy eikä ota yhteyttä. Siitä olen surullinen. Ovat valmiita tapaamaan minua jos tulen yksin baariin tms mutta ei innosta nyt baarit.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki jokin oma juttu tai projekti.
No se olisi kyllä kiva mutta olen koko ajan kiinni vauvassa. Vauva heräilee monta kertaa yössä ja päiväunet nukkuu vain lyhyissä pätkissä. Ap
Jos vauva on yli 3kk, niin syötä se pullolla täyteen velliä, niin nukkuu koko yön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki jokin oma juttu tai projekti.
No se olisi kyllä kiva mutta olen koko ajan kiinni vauvassa. Vauva heräilee monta kertaa yössä ja päiväunet nukkuu vain lyhyissä pätkissä. Ap
Jos vauva on yli 3kk, niin syötä se pullolla täyteen velliä, niin nukkuu koko yön.
Vauva syö kiinteitä ja korviketta pullosta ja iltapuuroa mutta heräilee silti. Ap
Sulla on mies ja lapsikin, et sinä yksinäinen ole. On ihmisiä joilla ei oikeasti ole ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki jokin oma juttu tai projekti.
No se olisi kyllä kiva mutta olen koko ajan kiinni vauvassa. Vauva heräilee monta kertaa yössä ja päiväunet nukkuu vain lyhyissä pätkissä. Ap
Jos vauva on yli 3kk, niin syötä se pullolla täyteen velliä, niin nukkuu koko yön.
Mikä vika tuossa on? Noin minä tein lapsille ja nyt ne opiskelee yliopistossa.
Eikös teilläpäin ole mitään äiti-lapsikerhoja, esim seurak järjestämiä, mistä saisit puhekavereita .Tai liity Facebookiin siks aikaa ,että tutustut tai miten olisi whatsapp.
Öitä.
Heh, asumme vuokrakaksiossa kerrostalon kolmannessa kerroksessa, tässä on pieni sauna ja pieni parveke. Vauva on 11 kk. Ap