IS: Osa ikäihmisistä nipistää ruuasta, koska ei saa käteistä

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voisivat monet ikäihmiset katsoa peiliin. Kun tulee uutta tekniikkaa ja uusia asioita, niin koko ajan pitäisi yrittää opetella. Ei pienelle osalle väestöstä aleta tarjoamaan mitään käteisen nostamista pankkitiskillä, SE EI OLE TÄTÄ PÄIVÄÄ. Jos ei vaivaudu yhtään opettelemaan uutta, niin kerätköön metsästä marjoja ja eläköön niillä. Ei ne laitteet satuta, ja ne ovat helppokäyttöisiä, esim. Nordean tunnuslukusovellus. Se on oikeasti helppokäyttöinen, älkää yrittäkö jankata vastaan.

Ja vastaavasti: kun myyn tori.fi:lla jotain, niin minulle voi maksaa vain käteisellä. Kyllä, haluamasi tuote on edullinen ja hyväkuntoinen ja täydellinen, mutta maksu vain käteisellä. Hurjan moni milleniaali joutuu toteamaan, että ei tiedä, miten ja mistä siihen hätään saisi rahaa, mobilepay kun ei joka paikassa käykään. Ja silti sillä milleniaanilla on ollut parikymmentä vuotta aikaa opetella, miten pankkiautomaatti toimii.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voisivat monet ikäihmiset katsoa peiliin. Kun tulee uutta tekniikkaa ja uusia asioita, niin koko ajan pitäisi yrittää opetella. Ei pienelle osalle väestöstä aleta tarjoamaan mitään käteisen nostamista pankkitiskillä, SE EI OLE TÄTÄ PÄIVÄÄ. Jos ei vaivaudu yhtään opettelemaan uutta, niin kerätköön metsästä marjoja ja eläköön niillä. Ei ne laitteet satuta, ja ne ovat helppokäyttöisiä, esim. Nordean tunnuslukusovellus. Se on oikeasti helppokäyttöinen, älkää yrittäkö jankata vastaan.

Aika monella vanhuksella on muistisairaus tai huono näkö jonkun kaihin takia. Oletko koskaan tavannut muistisairasta - alkuvaiheessa ei vielä näy päälle päin kovin radikaalisti. On iso kerho. Siitä vaan näpräämään älypuhelinta ja muistelemaan koodeja. Ne muut kyllä osaavat, kohtuudella.

Mun 77v äiti ei halua opetella enää mitään uutta. On onneksi ehtinyt opetella tietoneen ja netin käytön, on pankkikortti.

Mutta nyt tuli stoppi kaikelle muutoksella ja eikä enää halua opetella. Ja kaikkihan muuttuu koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voisivat monet ikäihmiset katsoa peiliin. Kun tulee uutta tekniikkaa ja uusia asioita, niin koko ajan pitäisi yrittää opetella. Ei pienelle osalle väestöstä aleta tarjoamaan mitään käteisen nostamista pankkitiskillä, SE EI OLE TÄTÄ PÄIVÄÄ. Jos ei vaivaudu yhtään opettelemaan uutta, niin kerätköön metsästä marjoja ja eläköön niillä. Ei ne laitteet satuta, ja ne ovat helppokäyttöisiä, esim. Nordean tunnuslukusovellus. Se on oikeasti helppokäyttöinen, älkää yrittäkö jankata vastaan.

Puhutko nyt 80-90 vuotiaista? Kyllä me 70-80 vuotiaat vielä pärjätään sinne asti, mutta myöhemmin tekee ehkä tiukkaa. Et taida tuntea yhtään oikeasti vanhusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voisivat monet ikäihmiset katsoa peiliin. Kun tulee uutta tekniikkaa ja uusia asioita, niin koko ajan pitäisi yrittää opetella. Ei pienelle osalle väestöstä aleta tarjoamaan mitään käteisen nostamista pankkitiskillä, SE EI OLE TÄTÄ PÄIVÄÄ. Jos ei vaivaudu yhtään opettelemaan uutta, niin kerätköön metsästä marjoja ja eläköön niillä. Ei ne laitteet satuta, ja ne ovat helppokäyttöisiä, esim. Nordean tunnuslukusovellus. Se on oikeasti helppokäyttöinen, älkää yrittäkö jankata vastaan.

Ja vastaavasti: kun myyn tori.fi:lla jotain, niin minulle voi maksaa vain käteisellä. Kyllä, haluamasi tuote on edullinen ja hyväkuntoinen ja täydellinen, mutta maksu vain käteisellä. Hurjan moni milleniaali joutuu toteamaan, että ei tiedä, miten ja mistä siihen hätään saisi rahaa, mobilepay kun ei joka paikassa käykään. Ja silti sillä milleniaanilla on ollut parikymmentä vuotta aikaa opetella, miten pankkiautomaatti toimii.

Kaikki millenniaalit ovat kyllä ihan varmasti oppineet käyttämään myös käteistä. Mutta näköjään aina löytyy ihmisiä, joiden pitää valittaa "milleniaaleista", vaikkeivat edes tiedä mitä sana tarkoittaa tai miten se kirjoitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Suurimmalla osalla ikäihmisistä on ollut 20 vuotta aikaa opetella käyttämään nykyaikaisia palveluita. Hengissä on enää aivan pieni joukko niitä, jotka olivat ns. Vanhoja kun uudet palvelut tulivat.

Nykyinen seitsemänkymppinen on ollut 50, kun netti alkoi tulemaan. Olisi tässä ollut hyvin aikaa opetella.

90v on ollut 70v, katsotaan millaisia asioita sinä opettelet 70v.

Olen pian kuusikymppinen taloushallinnon ammattilainen (päällikkötasoa) korteissa löytyy- mutta käytän käteistä melkein aina. Ihan periaatteesta, ensinnäkin pysyy oma talous paremmin kurissa, toiseksi; en halua että laillinen maksuväline katoaa mihinkään ja sitten se anonyymiys, eivät kaikki asiat kuulu Googlelle tai  muille urkkijoille. Mutta sitä käteistä ei kannata kanniskella mukanaan tolkuttomia määriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voisivat monet ikäihmiset katsoa peiliin. Kun tulee uutta tekniikkaa ja uusia asioita, niin koko ajan pitäisi yrittää opetella. Ei pienelle osalle väestöstä aleta tarjoamaan mitään käteisen nostamista pankkitiskillä, SE EI OLE TÄTÄ PÄIVÄÄ. Jos ei vaivaudu yhtään opettelemaan uutta, niin kerätköön metsästä marjoja ja eläköön niillä. Ei ne laitteet satuta, ja ne ovat helppokäyttöisiä, esim. Nordean tunnuslukusovellus. Se on oikeasti helppokäyttöinen, älkää yrittäkö jankata vastaan.

Ja vastaavasti: kun myyn tori.fi:lla jotain, niin minulle voi maksaa vain käteisellä. Kyllä, haluamasi tuote on edullinen ja hyväkuntoinen ja täydellinen, mutta maksu vain käteisellä. Hurjan moni milleniaali joutuu toteamaan, että ei tiedä, miten ja mistä siihen hätään saisi rahaa, mobilepay kun ei joka paikassa käykään. Ja silti sillä milleniaanilla on ollut parikymmentä vuotta aikaa opetella, miten pankkiautomaatti toimii.

Kaikki millenniaalit ovat kyllä ihan varmasti oppineet käyttämään myös käteistä. Mutta näköjään aina löytyy ihmisiä, joiden pitää valittaa "milleniaaleista", vaikkeivat edes tiedä mitä sana tarkoittaa tai miten se kirjoitetaan.

No miksi se milleniaali ei sitten varaa mukaan käteistä saati tiedä, missä on lähin pankkiautomaatti?

Lisäksi olisi nyt todella tarpeen saada tietoa siitä, miten milleniaali sinun mielestäsi kirjoitetaan. Ainakin toistaiseksi molemmat kirjoitustavat milleniaali/millenniaali ovat hyväksyttyjä ja suositusten mukaisia.

Tästä herää nyt kysymys, että miksi te ette mene auttamaan isäänne/äitiänne/läheistänne näissä pankkiasioissa?   Minä olen viimeisen 10 vuotta auttanut anoppiani maksuasioissa. Ja tunnen monta ihmistä, jotka käyvät auttamassa vanhuksia, joilla ei ole omaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se tunnuslukusovellus ole helppokäyttöinen sairaille, vammaisille tai muuten toimintarajoitteisille.

Siinä pitää osata 1) avata sovellus ja 2) näppäillä aina se yksi ja sama tunnusluku. Miten paljon helpommaksi tämän asian voi enää tehdä? Onko pankin tiskillä jonottaminen nopeampaa ja kätevämpää?

Jos ei ole laitetta, mihin asentaa sovellus ja näppäillä tunnusluku? Tutuissani on vanhuksia ja sairaseläkeläisiä. Osalta nykytekniikka menee heittämällä, osalta mielenterveysongelmaisilta ja muistisairailta ei. He osaavat kyllä asioida tiskillä ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.

Pankkiautomaatteja ei löydy välttämättä enää edes suuremmista lähiöistä, puhumattakaan pienistä kirkonkylistä. Äläkä edes ehdota pankissa käyntiä. Nykyisin lainakin pitää hakea verkkopankista tai sopia neuvottelusta netissä.

Harva on tuonut esille sitä faktaa, että monet kansaneläkeläiset ovat köyhiä. Ei heillä ole varaa hankkia nettiyhteyttä, tietokonetta ja virustentorjuntaohjelmia, puhumattakaan niiden käytön opettelusta.

Näitä on muuten Suomessa yli miljoona. Nykyinen systeemi sotii sitä käsitystä vastaan, että kaikille pitäisi olla peruspalvelut tarjolla, mitä käteinen on ehdottomasti. Arhinmäki oli aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsisi "kansanpankin". Ne muut voivat sitten keskittyä kauppaamaan sijoitusrahastojaan ja asuntolainojaan rahvaalle.

No ei pankki palvelut ole yhdessä yössä hävinnyt. Ajat ja systeemit muuttuu, pitää pysyä mukana eikä narista. Eikai pankkikortti ja sen käyttö mitään niin mystistä voi olla? 

Ikäihminen ei välttämättä selviydy muutoksista. Kun kunto alkaa heiketä, niin tutut toiminnotkin muuttuvat hankaliksi. Vaikka olisi 60 vuotta keittänyt kahvia, niin tulee se päivä, ettei sitä enää osaakaan tehdä. Tässä vaiheessa raha-asioidenkaan hoito ei enää onnistu, mutta jo paljon ennen tätä vaihetta pankkikortin käyttö alkaa olla mystistä, vaikka sitä olisi aiemmin osannut käyttää vaivatta. Lisäksi jos tulee muutoksia, uutta tekniikkaa tms, niin se tekee asiat vielä monin verroin hankalammaksi, koska uuden oppiminen ei enää onnistu vaivattomasti.

Juuri näin. Mun äidillä on muistisairaus, joka rajoittaa toimintakykyä, mutta hän vielä kykenisi itse hoitamaan asioita, jos voisi toimia käteisellä. Pankkikortin tunnusluku unohtuu samantien, jos se on jossain muistikirjassa, hän ei muista että mikä se on. Hän osaa kuitenkin tehdä ostokset ja maksaa käteisellä. Sama juttu kuin ruuanlaitossa, hän osaa keittää perunoita ja tehdä jauhelihakastiketta, mutta ei osaa enää tehdä pizzaa. Ne vanhat asiat tulevat selkäytimestä, ne, joita on tehnyt vuosikymmeniä, uudemmat asiat ei enää onnistu. Toimintakyvyn kannalta olisi kuitenkin tärkeää saada itse hoitaa mahdollisiman paljon asioita. 

Voi kun olisi mahdollista mennä pankkiin, maksaa laskut ja nostaa käteistä. Kaikki on mennyt niin monimutkaiseksi, että tästä on tullut pelkästään nuorten yhteiskunta, vanhat eivät kiinnosta ketään. Miksipä kiinnostaisi, eiväthän he tuota mitään. Itse olen vasta viisikymppinen ja minuakin ärsyttää nämä jatkuvat muutokset ja uudistukset. Juuri kun opit jotain, niin se uudistuu ja taas pitää opetella uusi juttu. Ei ihme, että jo minua parikymmentä vuotta vanhemmat ovat pulassa. Viimeksi kun hain äidilleni käteistä, sain sitä vasta kolmannesta automaatista, muut olivat poissa käytöstä. Miten se ikäihminen kulkee kipeillä jaloillaan paikasta toiseen, ei ne automaatit vieri vieressä ole täällä maaseutupaikkakunnalla. 

Jos se älylaite hajoaa niin miten sitten toimitaan kunnes se on korjattu tai ostettu uusi?

On kyllä mielenkiintoista, miten erilaiset kyvyt ihmisillä on omaksua uusia asioita. Kaupassa hämmästyin, kun nuorekkaan oloinen, noin kuusikymppinen nainen maksoi ruokansa älykellolla. Itse olen 37 v. ja juuri maksoin ensimmäisen kerran ostokseni mobilepaylla.

Vanhukset ovat erinomaisia valittamisessa ja räyhäämisessä. Aina vaatimassa itselleen enemmän. Mitään vastuuta eivät itsestään ota. Valivalivali.

Vierailija kirjoitti:

Tästä herää nyt kysymys, että miksi te ette mene auttamaan isäänne/äitiänne/läheistänne näissä pankkiasioissa?   Minä olen viimeisen 10 vuotta auttanut anoppiani maksuasioissa. Ja tunnen monta ihmistä, jotka käyvät auttamassa vanhuksia, joilla ei ole omaisia.

Avuntarvitsija on riippuvainen auttajasta ja auttajan aikatauluista. Lisäksi raha-asiat ovat aika henkilökohtaisia. En ensisijaisesti haluaisi levitellä rahankäyttöäni ystävän tai random-auttajan tietoon.

Avuntarve luo myös avuttomuudentunnetta.

Vierailija kirjoitti:

Tästä herää nyt kysymys, että miksi te ette mene auttamaan isäänne/äitiänne/läheistänne näissä pankkiasioissa?   Minä olen viimeisen 10 vuotta auttanut anoppiani maksuasioissa. Ja tunnen monta ihmistä, jotka käyvät auttamassa vanhuksia, joilla ei ole omaisia.

Autetaan, autetaan, siinä ja monessa muussa asiassa, se käykin jo osapäivätyöstä. Meilläkin on kaksi vanhusta, joita autetaan, toinen asuu onneksi samassa kunnassa, toinen lähes 100 km::n päässä. On hankittu kotihoito, ateriapalvelu, siivooja, jalkojenhoitaja, haettu hoitotuki, tehty suoraveloitussopimukset, käytetään lääkärissä, hommataan silmälasit, autetaan isommissa kauppa-asioissa. Laitetaan joulut, synttärit ja äitienpäivät. Hoidetaan lahja-, surunvalittelu,- yms muistamiset. On hommattu lonkka- ja kaihileikkaukset. Toisen luona käydään päivittäin, toisen luona kerran viikossa. Yhteensä sellainen 12-15 tuntia viikossa autetaan. Ei tarvi miettiä harrastuksia itselleen.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä mielenkiintoista, miten erilaiset kyvyt ihmisillä on omaksua uusia asioita. Kaupassa hämmästyin, kun nuorekkaan oloinen, noin kuusikymppinen nainen maksoi ruokansa älykellolla. Itse olen 37 v. ja juuri maksoin ensimmäisen kerran ostokseni mobilepaylla.

Mies on pian 70, minä viisikymppinen. Hän on nopeammin ottamassa käyttöön uudet asiat kuin minä. Hän jaksaa vielä innostua kehityksestä, minä en. Käytän niitä vain, koska on käytettävä, mutta ei se tunnu samalta kuin ensimmäinen kännykkä tai kannettava tietokone tai nettiyhteys kotiin muulla kuin rätinämodeemilla.

S-Marketin ja Alepan kassalta saa nostettua rahaa, samaten K-kauppojen kassoilta. Kyllä täytyy olla pieni kyllä jos ei jomman kumman ketjun kauppaa löydy!

Vierailija kirjoitti:

Äitini pärjää vielä pankkikortteineen ja suorastaan rakastaa lähimaksuominaisuutta, joka vapauttaa hänet muistamasta tunnuslukuja. Valitettavasti samalla se tunnus on helppo unohtaa, joten kun sitä tarvitaan, täytyy kaivella kassinpohjalta muistikirja ja valita sieltä se numerosarja, joka tähän korttiin liittyy. Muistikirjassa se on tietty naamioitu Ville-serkun osoitteeksi.

Mä oon käyttäny samoja niksejä, mutta puhelimessa. Kun aikanaan otettiin S-Visa käyttöön enkä vielä ollut oppinut pin-koodia varmuudella, niin tallensin sen puhelinnumeroksi naamioituna Saku Koivun nimellä. Siinä oli tuo S ja visakoivu -mielleyhtymä joka auttoi löytämään oikean numeron. 

Hiljattain kun katselin puhelimeni yhteystietoja, sieltä pisti silmään joku Paavo Tanskanen ja aloin miettiä, kuka tämä nyt mahtaa olla, tunnenko minä tällaista? Numerossa oli kuitenkin jotain tuttua ja hetken aikaa kun aivot raksutti, hoksasin että sehän on harvoin käyttämäni Danske Bankin käyttäjätunnus :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.

Pankkiautomaatteja ei löydy välttämättä enää edes suuremmista lähiöistä, puhumattakaan pienistä kirkonkylistä. Äläkä edes ehdota pankissa käyntiä. Nykyisin lainakin pitää hakea verkkopankista tai sopia neuvottelusta netissä.

Harva on tuonut esille sitä faktaa, että monet kansaneläkeläiset ovat köyhiä. Ei heillä ole varaa hankkia nettiyhteyttä, tietokonetta ja virustentorjuntaohjelmia, puhumattakaan niiden käytön opettelusta.

Näitä on muuten Suomessa yli miljoona. Nykyinen systeemi sotii sitä käsitystä vastaan, että kaikille pitäisi olla peruspalvelut tarjolla, mitä käteinen on ehdottomasti. Arhinmäki oli aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsisi "kansanpankin". Ne muut voivat sitten keskittyä kauppaamaan sijoitusrahastojaan ja asuntolainojaan rahvaalle.

No ei pankki palvelut ole yhdessä yössä hävinnyt. Ajat ja systeemit muuttuu, pitää pysyä mukana eikä narista. Eikai pankkikortti ja sen käyttö mitään niin mystistä voi olla? 

Ikäihminen ei välttämättä selviydy muutoksista. Kun kunto alkaa heiketä, niin tutut toiminnotkin muuttuvat hankaliksi. Vaikka olisi 60 vuotta keittänyt kahvia, niin tulee se päivä, ettei sitä enää osaakaan tehdä. Tässä vaiheessa raha-asioidenkaan hoito ei enää onnistu, mutta jo paljon ennen tätä vaihetta pankkikortin käyttö alkaa olla mystistä, vaikka sitä olisi aiemmin osannut käyttää vaivatta. Lisäksi jos tulee muutoksia, uutta tekniikkaa tms, niin se tekee asiat vielä monin verroin hankalammaksi, koska uuden oppiminen ei enää onnistu vaivattomasti.

Mutta jotenkin se pankissa käynti ja rahan nostaminen automaatista on helpompaa kuin kortin näyttäminen lukulaitteelle?

Usko tai älä, mutta edelleen on ihmisiä jotka käyttävät mieluummin käteistä kuin näkymättömiä ykkösiä ja nollia. Minäkin olen tuollainen fossiili, vaikka olen vasta 37-vuotias. Käteinen on yleisessä käytössä hyvin suuressa osassa maailmaa edelleen, Suomessa vain epätoivoisesti yritetään olla jotain edelläkävijöitä kun hävitetään vanhoja toimivia tapoja. Käteinen on toimivaa myös ilman sähköä.