Lue keskustelun säännöt.
IS: Osa ikäihmisistä nipistää ruuasta, koska ei saa käteistä
12.12.2019 |
Sama Suomi, mutta arjen sujuvuuden kannalta ihmisille niin kovin erilainen.
Häpeällistä miten huonosti ikä-ihmisten tarpeet otetaan huomioon tässä yhteiskunnassa.
Kommentit (82)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.
Vierailija kirjoitti:
Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.
Pankkiautomaatteja ei löydy välttämättä enää edes suuremmista lähiöistä, puhumattakaan pienistä kirkonkylistä. Äläkä edes ehdota pankissa käyntiä. Nykyisin lainakin pitää hakea verkkopankista tai sopia neuvottelusta netissä.
Harva on tuonut esille sitä faktaa, että monet kansaneläkeläiset ovat köyhiä. Ei heillä ole varaa hankkia nettiyhteyttä, tietokonetta ja virustentorjuntaohjelmia, puhumattakaan niiden käytön opettelusta.
Näitä on muuten Suomessa yli miljoona. Nykyinen systeemi sotii sitä käsitystä vastaan, että kaikille pitäisi olla peruspalvelut tarjolla, mitä käteinen on ehdottomasti. Arhinmäki oli aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsisi "kansanpankin". Ne muut voivat sitten keskittyä kauppaamaan sijoitusrahastojaan ja asuntolainojaan rahvaalle.
Onko vika silloin ikäihmisessä (typerä nimitys) vai pankkipalveluissa? Miksi vanhukset pitävät niin usein suuriakin käteissummia kotonaan? Omaiset hoi, olisiko sieltä suunnalta nyt jotain briiffausta lupa toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.
Pankkiautomaatteja ei löydy välttämättä enää edes suuremmista lähiöistä, puhumattakaan pienistä kirkonkylistä. Äläkä edes ehdota pankissa käyntiä. Nykyisin lainakin pitää hakea verkkopankista tai sopia neuvottelusta netissä.
Harva on tuonut esille sitä faktaa, että monet kansaneläkeläiset ovat köyhiä. Ei heillä ole varaa hankkia nettiyhteyttä, tietokonetta ja virustentorjuntaohjelmia, puhumattakaan niiden käytön opettelusta.
Näitä on muuten Suomessa yli miljoona. Nykyinen systeemi sotii sitä käsitystä vastaan, että kaikille pitäisi olla peruspalvelut tarjolla, mitä käteinen on ehdottomasti. Arhinmäki oli aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsisi "kansanpankin". Ne muut voivat sitten keskittyä kauppaamaan sijoitusrahastojaan ja asuntolainojaan rahvaalle.
No ei pankki palvelut ole yhdessä yössä hävinnyt. Ajat ja systeemit muuttuu, pitää pysyä mukana eikä narista. Eikai pankkikortti ja sen käyttö mitään niin mystistä voi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimmalla osalla ikäihmisistä on ollut 20 vuotta aikaa opetella käyttämään nykyaikaisia palveluita. Hengissä on enää aivan pieni joukko niitä, jotka olivat ns. Vanhoja kun uudet palvelut tulivat.
Nykyinen seitsemänkymppinen on ollut 50, kun netti alkoi tulemaan. Olisi tässä ollut hyvin aikaa opetella.
Vierailija kirjoitti:
Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.
Äitini asuu 88 km päässä Helsingistä. Hänellä on matkaa lähimmälle pankkiautomaatille 29 km. Kun sinne automaatille viimein pääsee, niin huomaa, että siinäpä on taas kerran vaihdettu systeemiä eli pitää tietää, että debit vai credit (no se on ollut koko ajan, vanhasta muistista debit), mutta annanko samalla rahaa hyväntekeväisyyteen (tuliko painettua väärää nappia) tai kävikö niin, että rahan nostamisen sijaan katsoinkin saldoa, kun tässä uudessa automaatissa näppäimet ovat eri järjestyksessä kuin vanhassa ja se ruudun teksti on epäselvää välkkeen takia. Lisäksi automaattien maailma on värikoodattu, siitä uudesta pankkikortista täytyy tietää, että onkohan se siihen siniseen "luukkuun" vai mihin tarkoitettu jne.
Äitini pärjää vielä pankkikortteineen ja suorastaan rakastaa lähimaksuominaisuutta, joka vapauttaa hänet muistamasta tunnuslukuja. Valitettavasti samalla se tunnus on helppo unohtaa, joten kun sitä tarvitaan, täytyy kaivella kassinpohjalta muistikirja ja valita sieltä se numerosarja, joka tähän korttiin liittyy. Muistikirjassa se on tietty naamioitu Ville-serkun osoitteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän paikkakunnalla S-ryhmä asensi omia Ottojaan, joista saa myös kympin seteleitä. Ovat olleet pelastus monelle vanhukselle ja pienituloiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.
Pankkiautomaatteja ei löydy välttämättä enää edes suuremmista lähiöistä, puhumattakaan pienistä kirkonkylistä. Äläkä edes ehdota pankissa käyntiä. Nykyisin lainakin pitää hakea verkkopankista tai sopia neuvottelusta netissä.
Harva on tuonut esille sitä faktaa, että monet kansaneläkeläiset ovat köyhiä. Ei heillä ole varaa hankkia nettiyhteyttä, tietokonetta ja virustentorjuntaohjelmia, puhumattakaan niiden käytön opettelusta.
Näitä on muuten Suomessa yli miljoona. Nykyinen systeemi sotii sitä käsitystä vastaan, että kaikille pitäisi olla peruspalvelut tarjolla, mitä käteinen on ehdottomasti. Arhinmäki oli aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsisi "kansanpankin". Ne muut voivat sitten keskittyä kauppaamaan sijoitusrahastojaan ja asuntolainojaan rahvaalle.
No ei pankki palvelut ole yhdessä yössä hävinnyt. Ajat ja systeemit muuttuu, pitää pysyä mukana eikä narista. Eikai pankkikortti ja sen käyttö mitään niin mystistä voi olla?
Ikäihminen ei välttämättä selviydy muutoksista. Kun kunto alkaa heiketä, niin tutut toiminnotkin muuttuvat hankaliksi. Vaikka olisi 60 vuotta keittänyt kahvia, niin tulee se päivä, ettei sitä enää osaakaan tehdä. Tässä vaiheessa raha-asioidenkaan hoito ei enää onnistu, mutta jo paljon ennen tätä vaihetta pankkikortin käyttö alkaa olla mystistä, vaikka sitä olisi aiemmin osannut käyttää vaivatta. Lisäksi jos tulee muutoksia, uutta tekniikkaa tms, niin se tekee asiat vielä monin verroin hankalammaksi, koska uuden oppiminen ei enää onnistu vaivattomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.
Pankkiautomaatteja ei löydy välttämättä enää edes suuremmista lähiöistä, puhumattakaan pienistä kirkonkylistä. Äläkä edes ehdota pankissa käyntiä. Nykyisin lainakin pitää hakea verkkopankista tai sopia neuvottelusta netissä.
Harva on tuonut esille sitä faktaa, että monet kansaneläkeläiset ovat köyhiä. Ei heillä ole varaa hankkia nettiyhteyttä, tietokonetta ja virustentorjuntaohjelmia, puhumattakaan niiden käytön opettelusta.
Näitä on muuten Suomessa yli miljoona. Nykyinen systeemi sotii sitä käsitystä vastaan, että kaikille pitäisi olla peruspalvelut tarjolla, mitä käteinen on ehdottomasti. Arhinmäki oli aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsisi "kansanpankin". Ne muut voivat sitten keskittyä kauppaamaan sijoitusrahastojaan ja asuntolainojaan rahvaalle.
No ei pankki palvelut ole yhdessä yössä hävinnyt. Ajat ja systeemit muuttuu, pitää pysyä mukana eikä narista. Eikai pankkikortti ja sen käyttö mitään niin mystistä voi olla?
Ikäihminen ei välttämättä selviydy muutoksista. Kun kunto alkaa heiketä, niin tutut toiminnotkin muuttuvat hankaliksi. Vaikka olisi 60 vuotta keittänyt kahvia, niin tulee se päivä, ettei sitä enää osaakaan tehdä. Tässä vaiheessa raha-asioidenkaan hoito ei enää onnistu, mutta jo paljon ennen tätä vaihetta pankkikortin käyttö alkaa olla mystistä, vaikka sitä olisi aiemmin osannut käyttää vaivatta. Lisäksi jos tulee muutoksia, uutta tekniikkaa tms, niin se tekee asiat vielä monin verroin hankalammaksi, koska uuden oppiminen ei enää onnistu vaivattomasti.
Mutta jotenkin se pankissa käynti ja rahan nostaminen automaatista on helpompaa kuin kortin näyttäminen lukulaitteelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.
Pankkiautomaatteja ei löydy välttämättä enää edes suuremmista lähiöistä, puhumattakaan pienistä kirkonkylistä. Äläkä edes ehdota pankissa käyntiä. Nykyisin lainakin pitää hakea verkkopankista tai sopia neuvottelusta netissä.
Harva on tuonut esille sitä faktaa, että monet kansaneläkeläiset ovat köyhiä. Ei heillä ole varaa hankkia nettiyhteyttä, tietokonetta ja virustentorjuntaohjelmia, puhumattakaan niiden käytön opettelusta.
Näitä on muuten Suomessa yli miljoona. Nykyinen systeemi sotii sitä käsitystä vastaan, että kaikille pitäisi olla peruspalvelut tarjolla, mitä käteinen on ehdottomasti. Arhinmäki oli aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsisi "kansanpankin". Ne muut voivat sitten keskittyä kauppaamaan sijoitusrahastojaan ja asuntolainojaan rahvaalle.
No ei pankki palvelut ole yhdessä yössä hävinnyt. Ajat ja systeemit muuttuu, pitää pysyä mukana eikä narista. Eikai pankkikortti ja sen käyttö mitään niin mystistä voi olla?
Ikäihminen ei välttämättä selviydy muutoksista. Kun kunto alkaa heiketä, niin tutut toiminnotkin muuttuvat hankaliksi. Vaikka olisi 60 vuotta keittänyt kahvia, niin tulee se päivä, ettei sitä enää osaakaan tehdä. Tässä vaiheessa raha-asioidenkaan hoito ei enää onnistu, mutta jo paljon ennen tätä vaihetta pankkikortin käyttö alkaa olla mystistä, vaikka sitä olisi aiemmin osannut käyttää vaivatta. Lisäksi jos tulee muutoksia, uutta tekniikkaa tms, niin se tekee asiat vielä monin verroin hankalammaksi, koska uuden oppiminen ei enää onnistu vaivattomasti.
Mutta jotenkin se pankissa käynti ja rahan nostaminen automaatista on helpompaa kuin kortin näyttäminen lukulaitteelle?
Tuon on tottumiskysymys. Onko sinusta työnhaku helpompaa lähettämällä hakemuksia vai tanssimalla puistossa webbikameran edessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeen tuli ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1971. Olisihan tässä ollut aikaa harjoitella, mutta ei, pankkikirja se olla pitää.
Pankkiautomaatteja ei löydy välttämättä enää edes suuremmista lähiöistä, puhumattakaan pienistä kirkonkylistä. Äläkä edes ehdota pankissa käyntiä. Nykyisin lainakin pitää hakea verkkopankista tai sopia neuvottelusta netissä.
Harva on tuonut esille sitä faktaa, että monet kansaneläkeläiset ovat köyhiä. Ei heillä ole varaa hankkia nettiyhteyttä, tietokonetta ja virustentorjuntaohjelmia, puhumattakaan niiden käytön opettelusta.
Näitä on muuten Suomessa yli miljoona. Nykyinen systeemi sotii sitä käsitystä vastaan, että kaikille pitäisi olla peruspalvelut tarjolla, mitä käteinen on ehdottomasti. Arhinmäki oli aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsisi "kansanpankin". Ne muut voivat sitten keskittyä kauppaamaan sijoitusrahastojaan ja asuntolainojaan rahvaalle.
No ei pankki palvelut ole yhdessä yössä hävinnyt. Ajat ja systeemit muuttuu, pitää pysyä mukana eikä narista. Eikai pankkikortti ja sen käyttö mitään niin mystistä voi olla?
Kyllä täällä se pankkiautomaatti hävisi ihan yhdessä yössä.
70-vuotias isäni hankki pankkikortin toissa vuonna, ihan hyvin se sujui kun vain viitsi. Kerran taisi koodi unohtua ja piti ottaa pankkiin yhteyttä mutta ei suurempia ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voisivat monet ikäihmiset katsoa peiliin. Kun tulee uutta tekniikkaa ja uusia asioita, niin koko ajan pitäisi yrittää opetella. Ei pienelle osalle väestöstä aleta tarjoamaan mitään käteisen nostamista pankkitiskillä, SE EI OLE TÄTÄ PÄIVÄÄ. Jos ei vaivaudu yhtään opettelemaan uutta, niin kerätköön metsästä marjoja ja eläköön niillä. Ei ne laitteet satuta, ja ne ovat helppokäyttöisiä, esim. Nordean tunnuslukusovellus. Se on oikeasti helppokäyttöinen, älkää yrittäkö jankata vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voisivat monet ikäihmiset katsoa peiliin. Kun tulee uutta tekniikkaa ja uusia asioita, niin koko ajan pitäisi yrittää opetella. Ei pienelle osalle väestöstä aleta tarjoamaan mitään käteisen nostamista pankkitiskillä, SE EI OLE TÄTÄ PÄIVÄÄ. Jos ei vaivaudu yhtään opettelemaan uutta, niin kerätköön metsästä marjoja ja eläköön niillä. Ei ne laitteet satuta, ja ne ovat helppokäyttöisiä, esim. Nordean tunnuslukusovellus. Se on oikeasti helppokäyttöinen, älkää yrittäkö jankata vastaan.
Ei se tunnuslukusovellus ole helppokäyttöinen sairaille, vammaisille tai muuten toimintarajoitteisille.
Oon nelikymppinen enkä edes muista, milloin viimeksi olisin käynyt nostamassa pankista rahaa. Tai milloin mulla viimeksi oli se tilikirja. Sain ensimmäisen automaattikortin varmaan 15-vuotiaana tai niillä main.
Kun olin lapsi, laskut käytiin maksamassa pankin tiskillä, samoin rahaa haettiin sieltä jonottamalla. Kun olin teini, ne maksettiin itse automaateilla joko pankeissa tai ruokakaupassa. Rahaa sai joko tiskiltä tai automaatilta.
Kun muutin parikymppisenä milleniumin alkaessa kotoa, oltiin nettiajassa ja kaikki pankkiasiat hoidettiin siellä. TÄSTÄ ON JO KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA. Luulisi hitaimmankin oppineen, miten pankkiasioita hoidetaan nykyaikana. Nykyisellä 80-vuotiaallakin on ollut tuo 20-30 vuotta aikaa sopeutua muutokseen, mutta ei. Käyttäydytään kuin pankkiautomaatti olisi jokin saatana, pankkikortista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se tunnuslukusovellus ole helppokäyttöinen sairaille, vammaisille tai muuten toimintarajoitteisille.
Siinä pitää osata 1) avata sovellus ja 2) näppäillä aina se yksi ja sama tunnusluku. Miten paljon helpommaksi tämän asian voi enää tehdä? Onko pankin tiskillä jonottaminen nopeampaa ja kätevämpää?
Olisiko kannattanut opetella käyttämään pankkikortia? Edelleenkin kaupoissa voi myös ostaa laskulle. Eli käteistä ei tarvita.
[/quote]
No ei pankki palvelut ole yhdessä yössä hävinnyt. Ajat ja systeemit muuttuu, pitää pysyä mukana eikä narista. Eikai pankkikortti ja sen käyttö mitään niin mystistä voi olla? [/quote]
Ei niin, mutta kielioppi näyttää olevan aika mystistä....
Maksais mobile paylla.