Lue keskustelun säännöt.
Miksi tarvitsen jatkuvasti naisten huomiota...
M.25
10.12.2019 |
Olen siis 25v ihan siististi pukeutuva ja ihan ok-näköinen mies, valmistuin pari vuotta sitten yliopistosta VTM-tutkinnolla ja olen tällä hetkellä suht. ok-palkkaisessa työssä konsulttina. Itsetunto sinällään ihan kunnossa, mutta huomaan ajautuvani jatkuvasti irtosuhteisiin, jotka ovat juuri sitä: pelkkiä irtosuhteita. Ei ole montaa viikonloppua takana jolloin en olisi hakenut baariseksiä ja päätynyt tuntemattoman naisen kanssa kotiini, vain löytääkseni itseni seuraavana aamuna krapulaisena tekemässä aamiasta kalsareillani jollekkin ihmiselle jota:
a) en tunne
b) josta en henkisesti välitä.
Ihmissuhteeni etenkin naisten kanssa tuntuvat tyhjiltä ja ontoilta, seksi on toki mahtavaa välillä - sen voi myöntää, mutta en ole ollut vakituisessa parisuhteessa paria kuukautta pidempään (joka on pisin parisuhteeni) koskaan elämäni aikana. Itsetunto on ihan ok-tolalla, mutta jostain syvemmästä varmasti tämä kyvyttömyys pitkäaikaisiin ja merkityksellisiin naissuhteisiin kumpuaa. Alkoholinkäyttö viikonloppuisin etenkin saa estot aika kokonaan veke ja se on menoa taas. Mitä lähteä muuttamaan. Siviilielämä ja työ maistuu ja näennäisesti kaikki on hyvin. Silti kaipaisin jotain syvempää ihmissuhteiden saralla. Seksi-addiktio on yksi mitä olen alkanut epäilemään, mutta tuntuisi jotenkin liian pelkistetyltä tuollainen diagnoosi. Terapiassa en ole vielä käynyt, mutta harkinnut sitäkin.
Kommentit (25)
Nyt varmaan kannattaa tosiaan pysähtyä. Jätä viikonlopun alkoholi joksikin aikaa pois. Koita tutustua naisiin selvinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli onko tuosta vedettävissä sekin johtopäätös, että todella moni muija on kevytkenkäinen lut ka ja antautuu satunnaiseen panemiseen kanssasi?
Miksi ne naiset on vain lut**kia?? Eikös tasa-arvon nimissä niitä panneet miehet ole ihan tasan yhtä Ho**roja???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko tuosta vedettävissä sekin johtopäätös, että todella moni muija on kevytkenkäinen lut ka ja antautuu satunnaiseen panemiseen kanssasi?
Miksi ne naiset on vain lut**kia?? Eikös tasa-arvon nimissä niitä panneet miehet ole ihan tasan yhtä Ho**roja???
No tuossahan vain yksi mies ilmeisesti panee useampia naisia?
Ilmeisesti tässä meillä nyt on se alfa, jonka vuoksi kiltti miehet eivät saa torttua.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä meillä nyt on se alfa, jonka vuoksi kiltti miehet eivät saa torttua.
Miten kiltti miehet muka on nyt saamassa mitään, vaikka yksi alfa alkaisikin naislakkoon? Ei se tähänkään saakka ole teidän logiikalla vaikuttanut asiaan jos yksi alfa katoaa markkinoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin sun naisversio. Sitten menin naimisiin ja hankin 2 lasta. Tähän elämäntilanteeseen ei irtopanot sovi, mutta voin sanoa että tämä koira ei päässyt karvoistaan. Kaipaan sitä uuden ihastuksen huumaavaa alkuvoimaa ja tajunnan räjäyttävää seksiä... Pitää varmaan ruinata mieheltä joku avoimen suhteen mahdollisuus..? No joo, en tiedä. Olen ajatellut yrittää herätellä uutta liekkiä avioliitossa. Voihan olla että seksissä on vielä kokonaan uusi taso tutun ja rakkaan ihmisen kanssa, mutta mä en oo tota tasoa kokenut.
Ai että kokkaat ihan aamupalat hoidoillesi :)
Kuulostat ihanalta, kaikkea hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Eli onko tuosta vedettävissä sekin johtopäätös, että todella moni muija on kevytkenkäinen lut ka ja antautuu satunnaiseen panemiseen kanssasi?
En ymmärrä millä logiikalla sait tällaisen johtopäätöksen aikaan, mutta minun maailmankuvani ei muodostu noin myrkyllisen sukupuolittuneesta, primitiivisestä ja keskenkasvuisesta lähtökohdasta. Jos leikitään hetki sinun retoriikallasi, niin Minähän se "l*tka" tässä yhtälössä olen. Ero on vain siinä, että en ajattele kuin 12-vuotias ja täten minulla ei kuljeksi päässä tällaisia ajatusmalleja.
Itse pohdin lähinnä sitä, mistä lähteä käsittelemään tietynlaista paradoksia johon olen huomannut ajautuneeni: päädyn jatkuvasti intiimeihin kanssakäymisiin naisten kanssa, joihin minulla ei ole lopulta kehollisen ja fyysisen yhteyden lisäksi juuri mitään muuta yhteyttä. Ja jos huomaan olevankin jotain muuta, niin menen totaalisesti lukkoon. Koen olevani läheisen kumppanuuden tarpeessa, mutta silti koen pitempiaikaisen ja merkityksellisen parisuhteen muodostamisen olevan hyvin vaikeata itselle.
T. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on vaikeaa nähdä mikä tässä olisi epänormaalia tai huolestuttavaa. Haet pinnallista kontaktia ja huomiota, saat sitä, mutta se tuntuu epätyydyttävältä. Eikö sen kuulu mennä just näin? Kuulostaa myös tosi tyypilliseltä, että etenkin nuorena tyhjä olo ajaa hakemaan vaan enemmän sitä pinnallista kun ei osaa muutakaan tehdä, ja ristiriita omien tarpeiden ja tosiasioiden välillä käy koko ajan vaan sietämättömämmäksi.
En myöskään ihan näe miksi se että 25-vuotiaana ei ole ollut pitkässä parisuhteessa kertoisi kyvyttömyydestä pitkäaikaisiin ja merkityksellisiin suhteisiin. 25 on musta juuri sitä ikää, jossa moni oppii paljon niitä kykyjä jotka mahdollistavat kunnolliset parisuhteet. Sun ikäisen näkökulmasta saattaa näyttää siltä että muilla on jo ollut pitkiä ja merkityksellisiä suhteita ja olet jäljessä. Mutta aika moni niistä teininä ja parikymppisenä tosi syvästi koetuista ja elämää järisyttävistä suhteista oli oikeasti ajanhukkaa, satuttamista tai sen opettelua, ettei antaisi toisen kävellä itsensä yli. Lisäksi tuo on ikä johon asti on vielä täysin mahdollista ettei vakavia tunteita ole vaan koskaan sattunut kohdalle.
Ei se koskaan haittaa käydä juttelemassa psykologille jos tuntuu että taustalla on joku ongelma. Jos se on ihan vaan sattumaa ja kasvua, niin hänellä voi hyvin olla siihenkin antaa jotain vinkkejä.
M..25 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko tuosta vedettävissä sekin johtopäätös, että todella moni muija on kevytkenkäinen lut ka ja antautuu satunnaiseen panemiseen kanssasi?
En ymmärrä millä logiikalla sait tällaisen johtopäätöksen aikaan, mutta minun maailmankuvani ei muodostu noin myrkyllisen sukupuolittuneesta, primitiivisestä ja keskenkasvuisesta lähtökohdasta. Jos leikitään hetki sinun retoriikallasi, niin Minähän se "l*tka" tässä yhtälössä olen. Ero on vain siinä, että en ajattele kuin 12-vuotias ja täten minulla ei kuljeksi päässä tällaisia ajatusmalleja.
Itse pohdin lähinnä sitä, mistä lähteä käsittelemään tietynlaista paradoksia johon olen huomannut ajautuneeni: päädyn jatkuvasti intiimeihin kanssakäymisiin naisten kanssa, joihin minulla ei ole lopulta kehollisen ja fyysisen yhteyden lisäksi juuri mitään muuta yhteyttä. Ja jos huomaan olevankin jotain muuta, niin menen totaalisesti lukkoon. Koen olevani läheisen kumppanuuden tarpeessa, mutta silti koen pitempiaikaisen ja merkityksellisen parisuhteen muodostamisen olevan hyvin vaikeata itselle.
T. AP
Niin ymmärrät varmaan että olet hyvin tiiviisti osa ongelmaa? Eivät ainoastaan nuo naisesi ole melkoisen piloilla, sinä myös itse omalla toiminnallasi aiheutat naisten pilaantumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M..25 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko tuosta vedettävissä sekin johtopäätös, että todella moni muija on kevytkenkäinen lut ka ja antautuu satunnaiseen panemiseen kanssasi?
En ymmärrä millä logiikalla sait tällaisen johtopäätöksen aikaan, mutta minun maailmankuvani ei muodostu noin myrkyllisen sukupuolittuneesta, primitiivisestä ja keskenkasvuisesta lähtökohdasta. Jos leikitään hetki sinun retoriikallasi, niin Minähän se "l*tka" tässä yhtälössä olen. Ero on vain siinä, että en ajattele kuin 12-vuotias ja täten minulla ei kuljeksi päässä tällaisia ajatusmalleja.
Itse pohdin lähinnä sitä, mistä lähteä käsittelemään tietynlaista paradoksia johon olen huomannut ajautuneeni: päädyn jatkuvasti intiimeihin kanssakäymisiin naisten kanssa, joihin minulla ei ole lopulta kehollisen ja fyysisen yhteyden lisäksi juuri mitään muuta yhteyttä. Ja jos huomaan olevankin jotain muuta, niin menen totaalisesti lukkoon. Koen olevani läheisen kumppanuuden tarpeessa, mutta silti koen pitempiaikaisen ja merkityksellisen parisuhteen muodostamisen olevan hyvin vaikeata itselle.
T. AP
Niin ymmärrät varmaan että olet hyvin tiiviisti osa ongelmaa? Eivät ainoastaan nuo naisesi ole melkoisen piloilla, sinä myös itse omalla toiminnallasi aiheutat naisten pilaantumista.
Mitä ihmettä sä oikein selität?
- AP
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikeaa nähdä mikä tässä olisi epänormaalia tai huolestuttavaa. Haet pinnallista kontaktia ja huomiota, saat sitä, mutta se tuntuu epätyydyttävältä. Eikö sen kuulu mennä just näin? Kuulostaa myös tosi tyypilliseltä, että etenkin nuorena tyhjä olo ajaa hakemaan vaan enemmän sitä pinnallista kun ei osaa muutakaan tehdä, ja ristiriita omien tarpeiden ja tosiasioiden välillä käy koko ajan vaan sietämättömämmäksi.
En myöskään ihan näe miksi se että 25-vuotiaana ei ole ollut pitkässä parisuhteessa kertoisi kyvyttömyydestä pitkäaikaisiin ja merkityksellisiin suhteisiin. 25 on musta juuri sitä ikää, jossa moni oppii paljon niitä kykyjä jotka mahdollistavat kunnolliset parisuhteet. Sun ikäisen näkökulmasta saattaa näyttää siltä että muilla on jo ollut pitkiä ja merkityksellisiä suhteita ja olet jäljessä. Mutta aika moni niistä teininä ja parikymppisenä tosi syvästi koetuista ja elämää järisyttävistä suhteista oli oikeasti ajanhukkaa, satuttamista tai sen opettelua, ettei antaisi toisen kävellä itsensä yli. Lisäksi tuo on ikä johon asti on vielä täysin mahdollista ettei vakavia tunteita ole vaan koskaan sattunut kohdalle.
Ei se koskaan haittaa käydä juttelemassa psykologille jos tuntuu että taustalla on joku ongelma. Jos se on ihan vaan sattumaa ja kasvua, niin hänellä voi hyvin olla siihenkin antaa jotain vinkkejä.
Kiitos rohkaisevista sanoista. Olen toki miettinyt tältäkin kantilta parempina päivinä asiaa, ehkä peilaan myös liikaa ystäväpiiriini tätä omaa käytöstä naissuhteideni saralla. Suurin osa omista ystävistä. kavereista ja tuttavista ovat pitkissä parisuhteissa. Toki muutama sinkkua löytyy myös joukkoon, mutta samanlaisia irtoseksitottumuksia ei ole monella ja välillä pidän hiukan nolonakin tätä tendenssiä. Esimerkiksi vanhemmilleni en ole juhlapyhinä kovin monella sanalla raottanut totuutta naissuhteistani, vaikka he tietysti uteliaina kysyvät "sen oikean löytymistä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se on vaan jonkinlainen addiktio, saat siitä jotakin mielihyvää kuten minä herkuttelusta. Tai sitten sisimmässäsi etsit jotain hyväksyntää? Kysy itseltäsi miksi teen tätä.
Anna elämäsi Jeesukselle. Sen parempaa ja kestävämpää ratkaisua ei ole. Kohtaa myös totuus itsestäsi, mutta armollisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse nain sydämeni kyllyydestä koko kakskymppisen vuosikymmeneni. Ja onneksi tein niin. Myöhemmin, ikääntyneempänä ja "viisaampana" olisi voinut jäädä ketuttamaan. Vieläkin lämmöllä muistelen omia nuoruusvuosieni kaatoja ja seikkailuja. : )
Älä yhtään tunne pahaa ommaatuntoa, tuon ikäisenä pitää elää. Ota vinkki vanhemmalta "vaarilta".
Onko tuosta toiminnasta sinulle mitään haittaa? Vaikka sinulla olikin seksiaddiktio, mutta jos se ei aiheuta mitään haittaa elämässäsi tai estä pysyvämmän parisuhteen hankkimista niin onko se silloin ongelma? Mainitsit tuossa myöhemmin että jos huomaat olevan jotain muuta, menet lukkoon. Koetko että sinulla on jonkinlaista sitoutumiskammoa siinä taustalla?
Vai onko niin että kohdallesi ei ole sattunut vielä naista jonka kanssa olisi voinut muodostua mitään vakavampaa ja harrastat irtosuhteita kun muuta ei ole tarjolla? Siinä en näe mitään ongelmallista vaikkei se aina tyydytäkään sitä halua saada pysyvämpi parisuhde. Itselläni on pitkään ollut siinä mielessä samanlainen tilanne että nautin naisten seurasta ja huomiosta todella paljon sekä uusiin naisiin tutustumisesta ja heidän viettelystä. Usein se johti varsin merkityksettömään seksiin, mutta viimeistään seuraavalla viikolla tutustuin jo uuteen naiseen. Yhdessäkään noissa naisista ei ollut mitään vikaa, kaikki olivat ulkonäöltään ja luonteeltaan miellyttäviä mutta se jokin jäi puuttumaan.
Pitkään tuntui että minussa itsessäni saattaa olla jotain vialla kun pidempiaikaisia suhteita syntyi hyvin harvoin. Noin puoli vuotta sitten viimein tapasin naisen joka tuntui sopivalta alusta alkaen ja hänen kanssaan mikään ei tuntunut merkityksettömältä ja minulla on kaikki ne tunteet häntä kohtaan joita luulin olevani kykenemätön tuntemaan. Pidä silmät auki ja tutustu uusiin naisiin. Jätä vaikka tuo alkoholi pois vähäksi aikaa ja jos irtosuhteet sinua itseäsi vaivaavat, pidä taukoa ja käy vaikka treffeillä ja vietä aikaa naisten kanssa muuten vaan. Kaikille kumppanin löytäminen ei ole niin helppoa ja mitä enemmän valinnan varaa, sitä turhauttavammaksi se muuttuu jos väkisin yrittää löytää. Minulla kesti yli 5 vuotta ja tuhansia naisia joihin tutustuin ja muutama sata irtosuhdetta, mutta olen onnellinen että en luovuttanut ja nyt onnellisesti parisuhteessa. Olen aivan varma että sinäkin löydät vielä sopivan naisen, sillä välin nauti elämästä:)
Oletko saanut äidiltäsi huomiota lapsena? Monet naiset hakevat huomiota miehiltä, koska isänsä ei ole heitä huomioinut.
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut äidiltäsi huomiota lapsena? Monet naiset hakevat huomiota miehiltä, koska isänsä ei ole heitä huomioinut.
Tämä!
Minulla oli arvosteleva isä... tunsin etten kelpaa enkä ole hyvä. Hain huomiota miehiltä ja aikamoinen sotku siitä tuli. Ihastuin kylmiin miehiin ja pakenin lämpimiä ja rakastavia.
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut äidiltäsi huomiota lapsena? Monet naiset hakevat huomiota miehiltä, koska isänsä ei ole heitä huomioinut.
Minulla oli ja on vieläkin erittäin rakastavat ja kannustavat vanhemmat. Eli siihen suuntaan en osaa yhdistää dilemmaani naisten kanssa. Äitini on asianajaja ja oli toki paljon töissä, mutta kaikki aika mikä meillä oli yhdessä perheen kanssa oli varsin onnellista. Isäni on toimittaja ja teki paljon töitä myös kodista käsin freelanceaikoina, joten vanhempien läsnäolon puutteesta en tosiaan ole kärsinyt henkilökohtaisesti.
- AP
Vierailija kirjoitti:
Hyi vittu mikä väs.sykkä. roviolle vaan mies.lapsi.
Parempia vointeja sinne.
Hyvä että tiedostat asian.