Olenko minä " ankara" ja muut " ihania" ...
Siis ihan tälläinen vain tuli mieleen, että kun itselläni on tyttö joka on 5 kuukauden ikäinen. Tuttavapaikoissamme monesti esimerkiksi eilen sanoivat että annahan maistaa täytekakun kermavaahtoa, jota en kuitenkaan antanut lapselleni. En näe näitä maistattelujuttuja omasta mielestä tarpeelliseksi näin pienelle, sillä en ymmärrä minkä ilon lapseni siitä voisi saada maistettuaan jotain hyvää todella pienen määrän, toki se varmaan maistuisi aivan ihanalle jos lapsi sattuisi tykkäämään siitä ja yleensähän lapsen tykkäävät kaikesta makeasta. Mutta siis sehän olisi vain pienen " kiusottelua" antaa ihan pikkusen jotain hyvää ja sitten ei. Ja en halua että toisella alkaa mahaa vääntämään, vaikka ei alkaisikaan pienestämäärästä. Mutta kertokaapas omista kokemuksistanne tämmöisissä jutuissa, miten herkästi olette pienen lapsenne antaneet tutustua kaikkiin uusiin makuihin??? Olenko itse sitten vähän pöljä (omasta mielestäni en) ja muut sitten miten sitä nyt kutsuisi..." enemmän normaaleja" =)
Ei kuitenkaan näinkään pienen lapsen " menussa" lue että kermavaahto, sokerimehu, pulla jne...
Ja toiseksi en halua että tulevat hampaat ovat sen vuoksi tuhoon tuomittu että lapseni on syönyt jo pienestä pitäen kaikkea mikä vain on hyvää ja jossa on mahdollisimman paljon sokeria... Ottakaapas kantaa hyvät sielunveljet=) Rianna ja babe 5 kk..
Kommentit (20)
Tai sitten minä vasta kamala olenkin ;) Meillä ei tuo kolmevuotiaskaan vielä saa mehua tai karkkia. Kummallakin lapsella on ollut täysin ehdoton ensimmäinen vuosi, jonka aikana ei olla annettu mitään makeaa ja siitäkin on menty eteenpäin niin pitkälle kuin on pystytty. Esikoisen kohdalla pääsi tietysti pitemmälle kuin seuraavan kanssa. Sama juttu tulevan kolmannen ja seuraavienkin kanssa.
Minusta pienen lapsen ruokavalioon ei makea kuulu ja esim. kerma ei sovi tuossa iässä vielä ollenkaan. Kukas sen lapsen sitten hoitaakaan, kun tulee hirveitä vatsanväänteitä...? Eivät ainakaan ne herkkuja tarjonneet.
Hampaatkin ehtii tosiaan pilata sitten myöhemmin, miksi aloittaa jo nyt? Lapsi itse ei tiedä mistä jää paitsi ja meillä on käynyt itse asiassa niin, että esikoinen ei pahemmin makeasta edes välitä ja mitään ruskeaa joulupipareita lukuunottamatta hän ei syö, vaan sanoo " pahaa" (eikä ole edes yrittänyt syödä).
Ollaan annettu kummallekkin lapselle ihan jämptisti ensin makutestejä ,eli ihan pieniä makuannoksia,kun sitä vatsaa ei tiedettävästi väännä pienet maitopitoiset määrät.Myöskin hedelmäsoseita aloitetaan antamalla ensin ihan vähän .Esim.Jäärasian kuutiollisen verran sitä mukaa,kun maistuu.Meiltä käydään kekkereillä aniharvoin.Kumpikin on saanut vieraspaikan testereitä jo hyvin pienestä asti,koska siksi me niihin menimme.Syömään ja juhlimaan.Makusilmut kielessä avautuvat pienestäkin mausta kehittämään sylkeä ja kunnon ruokahalua tuhdille ruualle.Ensimmäisten hampaiden puhjetessa hammashoitaja on opettanut meille hampaidenhoidon hamasharjoineen ja fludent-tabletteineen.Vieraspaikkaan voi ottaa pikkuruisen harjan vaikka mukaan,ja pesaista hampit,jos mietityttää.Makujen ihana maailma...
Toiset leikillään sanovat, että tekeekös mieli kakkua vähän... eikä oikeasti ole antamassa.. toiset sitten taas oikeasti myös maistattaisivat vastasyntyneilläkin mitä tahansa... ja aina on kyse ollut jostain isovanhemmista tai muista sukulaisista, joilla on lapsia itselläänkin olut, mutta eivät enää kai muista mitään niistä ajoista?
Ehdoton EI alle 1-vuotiaalle maistattaa mitään jäätelöä, karkkia ja kermavaahtoa yms. Sen olen sanonut kaikille, jos alkavat tyrkyttää. Sanon, että siitä vaan, jos tulevat sitten hoitamaan meille viikoksi kun poikaa sattuu mahaan. Sille kun ei käy vielä edes kaikki vauvanruokakaan, ja äidinmaidostakin tulee yhä suklaa pahasti läpi, joten miten sitten joku kerma... HUH!
8kk ikää pojallamme nyt, ja läheltä piti tilanteita on kyllä ollut. Myös esikoinen yrittää ahkerasti maistattaa kaikkea, ja lattialta kyllä poika löysi tänäänkin eilisen aterian jäänteitä, jonkin pavun, jota iloisesti jo maiskutteli... Että silleen pikkuhiljaa kyllä se masukin alkaa tottua, mutta silti, noin 1 vuotta on se raja, ja siitä pidän kiinni, eikä se ole ankaruutta. Vaan oikeasti, kuka hullu muka antaa toisen syödä jotain josta se tulee kipeeksi? Sitten kun masu alkaa tottua, niin sitten on eri.
Myöhemminkään ei ole hirveä kiire noiden karkkien kanssa, mutta niitä kun on joka paikassa, niin ei niiltä kovin voi välttyä, yli 1v siis, kun alkaa jo ehtiä joka paikkaan itsekin liikkumaan. Ja en itsekään niistä herkuista pidättäydy. Kohtuus kaikessa sittenkin vielä.
sukulaiset ym., jotka ovat vauvalle ja lapsille syöttämässä heti kaikki herkut. Esikoisen ollessa vauva anoppi yritti jopa salaa tyrkyttää jos mitäkin pullan murua, onneksi itse ehti väliin aina. 1v jälkeen hän joka kerta siellä ollessamme olisi halunnut maistattaa esikoiselle sokerikahvia! Ja kerran sanoikin, että sitten joskus kun äiti ei ole täällä, niin maistetaan kahvia.
Esikoinen on pian 3v ja ei vielä karkin päälle älyä. Jos on synttäreillä maistanut, niin on sylkenyt pois kun ei tykkää. Suklaata on joskus synttäreinä syönyt vaan yleisnimellä " herkku" . Varmasti ehtii vielä karkkia syödä aivan tarpeeksi. No, tämä ei tietty appivanhemmille käy ollenkaan, vaan joka kerta nähdessämme he tuovat suklaarusinaa, sulkaapatukkaa tms. Itsellä täytyy olla vahdissa ja yrittää siepata herkut, ennen kuin lapsi ne näkee, kun paha mielihän siitä muuten tulee. Kerta kaikkiaan ärsyttävää.
Vanhemmilla on oikeus päättää mitä lapsi saa syödä ja kyllä muiden tulisi sitä kunnioittaa. Ei olisi tullut mieleenkään 5kk ikäiselle kermavaahtoja syöttää. Et ole yhtään tiukkis, on meitä paljon muitakin. ;)
mutta onpas kaatunut tämä periaate ja moni muukin tässä yhdentoista kuukauden aikana. Meidän neiti on saanut neljän kuukauden iästä (kun kiinteät aloitettiin) maistella kaikennäköstä, ja koko aika enempi annetaan maistella kaikkea, kun on jo " niin" iso (siis 11kk).
Meidän tyttö katsoo aina sen näkösenä että minäkin haluaisin, niin sorrun aina ja annan. Eikä meillä ole niin että annettaisiin pelkästään herkkuja. Sokerisia mehuja en minäkään tykkää antaa, mutta esim. vettä ja tavallista maitoa olen pitkän aikaa jo hörpyttänyt omasta mukista (ennen kuin olen itse juonut), niin meidän neitokainen juo paremmin tavallisesta mukista kuin nokkamukista.
Vatsanväänteitä ei meidän ipanalle ole vielä tullut mistään, mitä ollaan maisteltu. Tytön suurta herkkua on jäätelö, sitä annan kyllä aina kun syön itsekin. Mutta enempi yritän antaa " terveellisempiä" syötäviä, eilen popsittiin viinirypäleitä, revin niistä vaan " kuoret" pois, ettei tule niin paljon lisäaineita.
Myönnän vielä lopuksi että kummeksun jonkin verran äitejä, jotka eivät anna pikkusten maistaa mitään. Mutta olen kuitenkin sillä kannalla että jokainen tekee niinkuin itse haluaa, ehkä se olisi ollut parempi vaihtoehto että ei olisi antanut maistaa mitään. No menipä liirumlaarumiksi...
Mari ja Fanni 11kk
Haluan opettaa lapseni laajalle makukirjolle, mutta en näe mitään syytä kiirehtiä ns. epäterveellisiä herkkuja (karkit, kermavaahdot, leivokset) tai suolapaloja (nakit, sipsit tme). Näitähän yritän omassa ruokavaliossanikin välttää, ja vaikka itse aikuisena niitä joskus syönkin, en halua vauvalleni sellaista syöttää.
Aloitamme puhtaista mauista ja terveellisistä ruoista, sillä niissäkin löytyy pikku makumatkaajalle valtava kirjo.
Alle vuoden ikäiselle lapselleni en anna mitään sokeroitua. Esimerkiksi valitsen purkkisoseista aina vain sokeroimattomat 100% hedelmäsoseet, silloin kun en muussaa tuoreita hedelmiä itse. En anna maistattaa alle vuoden ikäiselle lapselleni kermavaahtoa tms.
Kuulemma myös äidinmaidon kautta vauva saa makumaistiaisia, joten vauvamme on varmasti aika monenlaisiin ruokiin ja mausteisiin tottunut. Harrastamme eri maiden ravintoloissa syömistä ja täällä nykyisessä asuinmaassamme on ravintoloita joka maailman kolkasta. Ja hän ehtii monenlaisiin makuihin tottua, myös täytettyään vuoden...
Aion antaa vauvani nauttia kesälomalla kotimaisista mansikoista ja muista marjoista, ne on parasta herkkua pian vuoden vanhalle lapselleni. Karkkeja olen ajatellut vältellä vielä muutaman vuoden.
mar_i:
" Myönnän vielä lopuksi että kummeksun jonkin verran äitejä, jotka eivät anna pikkusten maistaa mitään."
**Lisään vielä omalta osaltani sen, että meillä ei ole toimittu periaatteella " ei anneta maistaa mitään" . sitä en kirjoituksessani tarkoittanut. Kyse oli siis anopin sokerikahvista ja herkuista vauvalle. Kyllä meillä pian 3v esikoinen sujuvasti pullat, jätskit ym. syö, mutta kun hän ei vielä itse ole karkkia hoksannut, vaikka tilaisuuksia on ollut, niin miksipä sitä erityisesti alkaa maistattamaan? Mutta jokainen toimikoon, kuten haluaa.
Muuta on kyllä maistatettu ja hyvin uppoaa eksoottisemmatkin ruoat, valkosipulit, oliivit jne.
No ne on just ollut lähinnä mummot jotka ovat olleet tyrkyttämässä kaikkea mikä vähänkin haiskahtaa makealle! " Ja mikset anna maistaa kun toisella tekis niin mieli" , " ja kato nyt miten se kattoo tuotakin" ... plaa...plaa...kyllähän tuon ikäinen niinkun meidänkin tyttö varmaan katsoo kaikkea mitä vain näkee koska on juuri siinä iässä että alkaa kiinnostua ympärillä pyörivistä asioista, eikä siis katsele niitä ruokia ja herkkuja siksi että tekisi mielí, eihän noin pieni edes ymmärrä että se voisi olla hyvää...
Onneksi en siis ole tiukan linjani kanssa yksin, tai kaksin siis mieheni kanssa, omia lapsiammehan ne ovat joten mehän sen päätämme mitä heille syötämme ja pistämme stopin kun joku meinaa syöttää ihan mitä vaan...Kiitos kaikille vastaamaan vaivautuneille=))))
Ihan samaa mieltä. Minulla ei tosin vauvaa vielä ole ;) Mutta kuitenkin.. en aio opettaa lasta herkuille. Itse olen saanut pienestä pitäen syödä niitä lähes rajatta ja olisin tosi tyytyväinen, jos rajoja olisi ollut. Mutta miksi ihmeessä nyt vauvan pitäisi jo maistella kermavaahtoa??
Ja ihan hämmästyttävintä, minusta on tosi järkyttävää että päiväkodeissa tarjotaan joskus välipalaksi limsaa ja jacky-makupaloja. Pitäisikö niitten pitää nälkää? Pohdin, miten monissa päiväkodeissa herkut mahtavat olla välipaloja ja KUKA ne sinne listaan suunnittelee??
Rianna, hyva kun nostit niin tuli luettua.
Lueskelin tanaan englanninkielisia foorumeitakin ja siella joku kirjoitti etta tati oli antanut 4kk-vauvalle suklaakakkua kun aiti oli mennyt kaymaan vessassa, ja viela valehdellut etta ei ole antanut. Vauvalta oli sitten oksentanut sita ylos, niin asia paljastui. Samassa ketjussa joku sitten kertoi etta oli yllattanyt appiukkonsa maistattamasta 2-kuukautiselle viinia lasista!
Meilla ei onneksi ole taalla niita yllyttajia viela ollu kamalasti, mummu laiskasti kysyi joskus etta eiko tee mieli antaa suklaata. En usko etta lapsi viela edes tietaa etta suklaa on niin ihanaa, eihan sen makuaisti ole tottunut muuhun kuin maitoon/korvikkeeseen.
Eikohan se suklaan ja muiden herkkujen liian aikaisin tuputtaminen kitkeydy hiljalleen kun terveysriskeja ymmarretaan nykyaan paremmin. Lapsen parhaaksihan sita niin toimitaan kun kielletaan tollanen alyton, ei sita mun mielesta tiukkapipoiluksi voi sanoa. Sen kylla ymmarran, etta jonkun tekee mieli koittaa antaa soseita tms. ennen 6kk, mutta itse olen lukenut aiheesta niin paljon etten ole edes harkinnut.
Vaikka muuten kannatankin pehmeaa linjaa ja miellyttavaa kommunikointia, tuputtaville anopeille ja mummoille voi mun mielesta ihan hyvin sanoa suoraan etta mina teen oman lapseni kohdalla kasvatuspaatokset, ja niita tulisi sinunkin kunnioittaa.
No minä sitten olen epätiukkus, koska annan 8 kk poikani jo maistella yhtä sun toista ihan omasta tahdostani, en isovanhempien iloksi. Lusikan kärjellisiä on maistettu jäätelöä, kermavaahtoa, pitsankuorta ja silleen.
Mukava kuulla että myös muita " tiukkiksia" palstalta löytyy, en siis ole ainut=) Juu, omien lastemme parastahan me ajattelemme. En kuitenkaan halua mustalla maalata niitä jotka tekevät tämän asian kohdalla eri tavalla.Jokainen tekee lapselleen juuri sillä tavalla asiat kuin haluaa. Mutta tänään juuri kuulin että tämä samainen ihminen joka oli maistatellut lapselleen kermavaahtoa silloin pienempänä josta ketjun siis aloitin niin tänäään kuulin että samainen tyttö oli jo juonut lasillisen limpparia, " hienoa" !!! :( Tyttö siis 8,5 kuukautta...
Meillä ei ainakaan oteta " isommista" mallia...Rianna :)
5kk ikäisenä mukulamme on " maistanut" jo vaikka mitä. Kermavaahtoa, jäätelöä, pitsan kuorta, ruisleipää, pitkoa, suklaata, kurkkua, kiisseliä, munkkia... Siis sen lisäksi, mitä jo oikeasti syö. Maistaminen on lainausmerkeissä siksi, että noita aineksia on tosiaan annettu vain huulile. Ruisleipää " mutusteli" hetken, mutta eipä siitä mitään suuhun irronnut.
Karkkeja toivon mukaan pystytään välttämään mahdollisimman pitkään. Mutta tiedän jo nyt, että sukulaiset tulevat niitä kuitenkin tyrkyttämään.
Kyllä ihan varmasti meidän penskoille pidetään rajoja, eikä herkkuja syödä joka päivä, eikä niillä korvata oikeaa ruokaa. Tällaisessa " maistelussa" en kuitenkaan näe mitään pahaa. Tuskinpa tuollaisesta jätskin huulille sipaisusta kenellekään mitään kauheita masuvaivoja tulee!
Mutta tosiaan siis, kuten niin moni muukin on sanonut: vanhemmat asettavat tässäkin asiassa rajat lapselleen ja muut lapsen kanssa tekemisissä olevat sopeutuvat niihin! Pysy siis lujana, kun olet päätöksen tehnyt.
Hyvä, että tuo " ankara" oli lainausmerkeissä. En mä koe mitenkään ankarana, jos ei halua maistattaa vauvalla/lapsella makeaa.
Meillä tyttö sai jotain keksiä maistaa n. 10 kk:n iässä, jos oli erityistilanne. Ei olla ehdottomasti kielletty herkkuja. Esim. karkkia, jäätelöä tai pillimehua 2,5-vuotiaamme saa silloin tällöin, mutta sääntö on, että karkit yms. eivät kuulu arkipäivään. Toisaalta, vaikkei olla ehdottomasti herkkuja vältetty, ei myöskään olla maistatettu vain maistattamisen ilosta. Ei lapsen tarvitse aina saada kaikkea, mitä on tarjolla tai esillä.
Nostan vain, josko vielä löytys joku joka ei ole lukenut ja jolta löytyis asiaan oman näköisensä mielipide. Kiitos kaikille jotka ovat ottaneet asiaan kantaa :) Kiittäen ja kumartaen: Rianna
Jokainen tietysti päättää itse, mitä lapsellensa syöttää, mutta järkeä olisi tietysti hyvä käyttää siinä, millaiseen makumaailmaan lapsensa haluaa totuttaa ja tutustuttaa. Meillä poika siinä iässä, että kaikki, mitä lapsen nähden suuhunsa laittaa, kiinnostaa, mutta sen sijaan, että hänelle antaisin esim. keksiä, on hän saanut vaikkapa palan kurkkua ja on ollut tyytyväinen....ainakin toistaiseksi!
Ongelmia ei ole sukulaisten tai tuttavien kanssa tullut, koska ovat onneksi kunnioittaneet äidin toivomuksia.
Tuttavapiiristä löytyy kyllä tapaus, jossa äiti tuputtaa lapselleen kaikkea, mitä itsekin syö, suklaata, keksejä ja välipalat ovat samaa sarjaa. Marjat ja osin hedelmätkin ovat " liian happamia" tämän lapsukaisen makuun ja sylkee ne pois suustaan.
Kuulun siis varmasti tuohon " ankarat" -kategoriaan, mutta enpä ole juurikaan uhrannut aikaa sen pohtimiseen, onko se oikein vai väärin vaan näin meillä, lapsen parasta ajatellen!
Olepas nyt hyvä ja lue kirjoitukseni uudelleen läpi, missään kohtaa en väittänyt, että tuo asia olisi jotenkin minun ansiotani. Miten ihmeessä se voisi olla?? Se on niitä ominaisuuksia, joita toisella on ja toisella ei. Olen vain tyytyväinen, että näin on, en ole koskaan lukenut sitä omaksi saavutuksekseni, sehän olisi aivan typerää.
Minäkin olen saanut kuulla kunniani kun lapselleni ei saa syöttää ihan mitä tahansa eikä häntä saa polttaa mielin määrin auringossa. Vauvalle pikku rusketus kuulemma tekisi hyvää, joopa joo.
Myös tupakoinnin vauvan lähellä olen kieltänyt ja sekös joitakin suututtaa, ja se kun ei saa juottaa vauvaa samasta lasista mistä on itse juonut.
Äitini meinasi syöttää 3kk ikäiselle vauvalle jäätelöä ja olin ihan tyhmä kun sen estin, pitäähän vauvan saada herkkuja.
Nyt ymmärrän miksi maitohampaissani oli aikoinaan reikiä :)
Lapsi ei vielä osaa suojella itseään, se on minun vastuulla tehdä näin ja olkoonkin että olen sitten ihan hirveä ihminen muiden mielestä!
Mun mielestä teet ihan oikein kun et anna lapsellesi herkkuja. Itselläni on 3,5 kk tyttö, ja pariin otteeseen on kylässä hänellekin tarjottu jo kaikenlaisia herkkuja. En todellakaan ole antanut antaa... :)
Tän ikästen vauvojen ruokavalioon kuuluu mun mielestä lähinnä maitoa ja mahdollisesti terveellistä ensiruokaa, ja kaikki noi herkut ehtii saada myöhemminkin. Itse aion pysyä tosi tiukkana tän suhteen vielä kauan... :) Pysy vaan kannassasi, lapsesi parastahan sinä ajattelet.
Minzy ja tyttövauva 3,5 kk