SGA ja uusi raskaus

Ja kotiuduttua yksi ylimääräinen neuvolakäynti 2vko iässä, mut muuten normaalit neuvolakäynnit.



Nyt 8kk neuvolalääkärikäynnillä oli hyvin kasvanut. Syntyessään huiteli alakäyrien alapuolella ja nyt lähentelee jo keskikäyrää.

...kun kolmatta odotan. Edelliset siis todettu SGA-lapsiksi, mitoista ja muista tuolla jossain aiemmin olen kirjoitellut. Tässä raskaudessa huolettaa nyt valmiiksi jo se, kun edellisistä kokemus on ollut se, että osa ultraajista ei osaa mitata näitä SGA-vauvoja. Siis kiinnitetään liikaa huomiota pään kokoon joka vastaa viikkoja. Mutta ei oteta huomioon muiden kokojen hidastumista jne. Voinko alkaa tosi hankalaks potilaaks ja vaatia sitten jotain toista ultraajaa tai esim samaa ultraajaa joka kerta? Tai auttaako jos vakuutan ne ensitöikseni, että pään kokoa ei kannata tuijotella?



Mulla on sf-mitta ollut hyvin sidoksissa sikiön kasvuun ja hidastumiin. Joten itse uskon jo sen perusteella pystyväni TAAS arvioimaan vauvan koon oikein. Mut silti ahdistaa valmiiks, kun tuntuu, ettei mua viime raskauksissa koskaan kuunneltu tarpeeks näissä asioissa...



Ja nyt meiän ekalla SGA:lla on todettu sit jotain hahmotusvaikeutta jne, jotka on ollu ehkä havaittavissa aina. Mutta siitä oon kirjoitellu toisessa ketjussa.



Miten aikaisin ekat kontrollit teillä on ollu SGA:n takia?

Jostain tuolta ketjun alkupäästä löytyy mun tarinaa, mutta tässä lyhyt kertaus: En tiedä, olisiko mua tässä toisessa raskaudessa mihinkään erityiseen seurantaan edes otettu, ellei np-ultrassa olisi todettu myoomia. Niitä tarkemmin syynännyt lääkäri luki paperini aiemmasta raskaudesta ja katsoi sitten aiheelliseksi seurata jatkossa paitsi myoomia, myös sikiön kasvua. Kontrollit ovat olleet rakenneultran yhteydessä, rv 28 ja rv 36.



Mulla taas sf-mitta ei kerro juuri mitään. Tälläkin kertaa kohtu on kasvanut viikkoja edellä, vaikka vauva on ultran arvion mukaan hieman keskikäyrän alapuolella. Tunnen kuitenkin, että selkeästi isompi vauva on nyt kohdussa kasvamassa kuin edellisellä kerralla.



Olen käynyt kontrolleissa Naistenklinikalla ja mielestäni siellä on ollut asiansa osaavaa porukkaa. Lääkäri on ensin kysynyt omaa mielipidettäni vauvan koosta, sitten arvioinut käsikopelolla ja sitten ultrannut. Kuulemma vartalon ympärysmitassa kasvuhäiriö näkyy yleensä ensimmäisenä. Itse olen aina kysymällä varmistanut, että ovathan _kaikki_ mitat suunnilleen samoja viikkoja vastaavia. Esikoisellamme pää vastasi rv 37 ja muut mitat rv 31. Keskiarvoksi tuli 2,2 kg; todellinen paino 1620 g.

Tokan synnytyksen jälkeen kätilö kävi huoneessa sanomassa mulle, että kolmannella kerralla raskautta seurataan entistä tiiviimmin. En muista enää yhtään minkä takia... (Saattoi olla SGA, tai sit lapsivedettömyys tai sit atoninen kohtu) Olin niin vakuuttunu, että kolmatta kertaa ei tule niin en kuunnellut...



Pelkopolilta sain lupauksen, että atonisen kohdun takia (ollu molemmissa raskauksissa) saan käynnistyksen rv 37-38, joten sinänsä ei pitäis olla pelkoa, että tätäkin kituutettais kohdussa vaikka ei siellä kasva eikä voi hyvin. Mutta tosiaan sain automaattisesti seurannan jo tokaan raskauteen.



Onko teillä muilla jo rakenneultrassa vai vasta sen jälkeen alkanut näkyä kasvun hidastumiset?

Mulla ei esikoisen kohdalla rakenneultrassa ollut mitään poikkeavaa. Tunsin myöhemmin itse, että sikiö on pieni, mutta mistä sitä esikoistaan odottava olisi voinut tietää, miltä pitäisi tuntua, varsinkin, kun sf-mitta huiteli yli käyrien. Vielä päivää ennen synnytystä kerroin huolestani terkkarille ja pyysin häntä arvioimaan vauvan painoa. Terkkari arvioi päälle 2-kiloiseksi, ei aihetta huoleen. Ensimmäiset epäilyt SGA:sta saatiin sitten seuraavana päivänä, kun synnyttäjien vastaanotossa ultrattiin.

Tämä toinen vaikuttaa kasvavan OK, rv 36 oli hieman keskikäyrän alapuolella, mutta kasvun hidastumaa ei ole ollut.

Hulda80:

Onko teillä muilla jo rakenneultrassa vai vasta sen jälkeen alkanut näkyä kasvun hidastumiset?

Sattumalta eksyin tälle puolelle ja huomasin tutun ketjun. Tuntui hassulta lukea omia odotusajan juttuja, kun meidän lopputuloksella on ikää jo huimat 2,5kk ja tuntuu, että olin raskaana noin ikuisuus sitten. Mutta siis asiaan: meidän kakkonen syntyi alakautta rv 41 ja oli isoon sisareensa verrattuna jättiläinen, 3200g ja 49cm. Kaikki meni siis hyvin, vaikka jossain vaiheessa olinkin niin kovin huolissani.



Ninnille myös isot vaikkakin myöhäiset onnittelut!!!

Onnittelut isosta vauvasta ;)



Meidän likkamme on päättänyt kasvaa: kuukaudessa painoa on tullut 1,2 kg, joten likka painaa 6-viikkoisena saman verran kuin isosiskonsa 3-kuisena.

Ihanaa että löytyi tämä ketju, sain tietoa pienipainoisuudesta ja siitä että kaikki voi mennä oikein hyvinkin. Mulla on tilanne seuraava; rv 32 painoarvio ultralla 1800g, sanottiin että ihan normaali. Odotan siis esikoista joten vertailupohjaa ei ole. Rv 37 ultrassa kävin yksityisellä, olin vaan jotenkin huolissani, painoarvio oli 2800g,eli vauva kasvanut ihan hienosti n. 200g/vko. Kontrolliultrassa rv 39+0 painoarvio oli pysynyt täysin samana 2800g, ja päivystyskäynnillä eilen äitipolilla liikkeiden vähenemisen vuoksi rv 39+5 painoarvio 2700g. Istukan virtaukset olivat normaalit, vain lievää kalkkeutumista oli nähtävissä. Ahdistaa, tuntuu että vauvani kuihtuu kohtuun! Kaikki oli lääkärin mielestä kuitenkin hyvin, liikkeet, sydänäänet hyvät. Mutta huoli painaa.. Huomena olisi la, seuraava kontrolli 40+4, miten kestän tämän odotuksen...Voiko vauvalla olla vaaraa jos paino vain putoaa? Liikelaskentaa teen komesti päivässä ja herkästi käskettiin ottaa yhteyttä.



Lilia 39+6

Minulla kaksi poikaa,esikoinen syntyi 2003 rv39+4 3810g ja 52cm ja raskaus/synnytys ok. Toinen raskaus alkoi hyvin. Rv 30 alkoi verenpaineet hieman nousta,mutta pissanäyte oli aina puhdas. Ihmeteltiin pientä vatsaani ja kun sf-mitta ei kunnolla kasvanut. Neuvolasta lähete Jorviin äitiyspolille rv 34+2 ja todettiin napanuoravirtauksessa blokkeja. Sieltä lähete heti NKL:lle uuteen arvioon,mutta he ei taas nähneet mitään blokkeja ja lähettivät minut kotiin. Halusin kuitenkin UÄ-kontrolliin 2 viikon päästä Jorviin. Siellä taas huomattiin samat blokit ja sikiö hennoksi. Kotiin ja uusi kontrolliaika taas 10 päivän päähän. Huomattiin,ettei sikiö ollut kasvanut yhtään,pikemmiten laihtunut. Jäin heti sisään ja synnytys käynnistettiin samana iltana. Pieni poika syntyikin 2255g ja 48cm. Istukka pieni ja rasvamuutoksia eikä lapsivettäkään ollut juurikaan.

Poika ei lähtenyt syömään ja 2 viikkoa joutui olemaan L2:lla. Lisäksi havaittiin leukopenia ja trombosytopenia,mut syytä ei koskaan löytynyt. Tulehdusarvot kuitnkin ok.Kaikenlisäksi maidot ei pysyneet sisällä vaan oksensi kaiken.

Patologin lausunnosta kävi ilmi,et istukassa oli infarktimuutoksia,joilla on saattanut olla vaikutusta sikiön kasvuun.

Oksentelu loppui 2kk iässä. Poika nyt reilu 4kk ja 6200g ja 65cm eli hento. Iloinen, syö ja nukkuu hyvin. Jatkokontrollit tulevaisuudessa neuronpuolella.

Olen tällä välillä ehtinyt käymään neuvolassa ja lääkärissä supistusten takia. Supistelu alkoi joskus rv 18. Itse en osannut olla kovin huolissani, mutta neuvolan terkkari (oik. kätilö) määräsi lääkärille. Ei ollut tulehduksia, ja paikat olivat tiukasti kiinni eli tilanne on sen puolesta niin hyvä kuin vain voi olla (nyt rv 23+1). Verenpaine oli matala, Hb hyvä ja pissanäyte OK, mutta niinpä vain olivat edellisessäkin raskaudessa. Loppukuusta menen uudelleen lääkäriin, sitten NKL:lle kontrolliin ja sitten katsotaan taas eteenpäin. Sairaslomaa saan heti kun haluan.



Taitsi, mulla taas oli iso sf-mitta, joka kyllä tasaantui loppua kohden. Blokeista ei tiedetä, kun ei tutkittu rakenneultran jälkeen paitsi synnytyspäivänä. Toisaalta niitä blokkeja voi tulla ja mennä, riippuu, kuinka kauan ja usein seurataan. Meillä myös tytöllä oli trombosytopeniaa ja sai siihen tankkauksen + punasolutankkauksia. Lapsivettä oli hyvin, ja istukka oli normaali, 530 tai 540 g, mutta iso vauvan kokoon nähden.

oliko lapsenne syntyessään veltohkoja? Meil oli ja sen takia neurologi tutki pikkuista pari kertaa sairaalassa olon aikana. Mut hypotonisuus väistyi pikku hiljaa ja nyt ei kyl mielestämme todellakaan ole veltto,päinvastoin jäntevä ;)



Millaisia määriä pienokaisenne syö kerralla ja miten soseet aloititte?



Kiitos jo etukäteen :)

Tyttö väsyi synnytyksessä niin, että oli heti synnyttyään hyvin veltto ja vaisu. Apgar-pisteet olivat 6/6/8 eli ei ihan huonot kuitenkaan. Supistusten aikaan tuli syviä sydänäänilaskuja ja vauva kärsi hapenpuutteesta. Tuon hapenpuutteen takia päätä ultrattiin monta kertaa ja vielä kerran kotiutumisen jälkeen 2-kuisena. Kaikki OK. Keskoskontrolleja oli 11 kk:n ikään saakka. Velttous meni pian ohi, sen sijaan tytöllä oli tapana jäykistellä. Siihen saatiin Kättärillä fyssarilta käsittelyohjeita.



Kiinteät aloitettiin 4-kuisena (alun perin piti aloittaa 3-kuisena) ihan tavallisilla kasvissoseilla: perunaa, porkkanaa, parsakaalia jne. Kuukauden päästä otettiin liha ja viljaa (riisi) kuvioihin. Meillä ei onneksi kärsitty syömisongelmista.

Kolmas lapsi tulossa viikolla 35. Kaksi edellistä ovat olleet ihan normaalikokoisia. Kaksi viikkoa sitten terveydehoitaja huolestui vauvan koosta ja viikko sitten olin neuvolalääkärillä. Painoarvio oli 1900g. Odottelen aikaa äitiyspoliklinikalle. Todennäköisesti aika sinne tulee noin viikon päähän.



Olen iloinen, että sain lukea täältä jotain sga-vauvoista. Pääsääntöisesti raskautenne tuntuvat päättyneen todella hyvin ja lapset on todettu terveikisi.



Odottelen nyt malttamattomana lääkärikäyntiäni. Niitä napavirtauksia varmaan tutkitaan ja kohdunsuun tilannekin kiinnostaisi. Esikoinen kun syntyi viikolla 36+3. Painoa tosin oli jo 3050g.

Muistankin jotain sulle odotuspuolella vastanneeni. Tulehan sitten kertomaan polin kuulumiset.

Vaikka tällainen odotusaika on varmasti raskasta ja tieto luo tuskaa, on kuitenkin parempi, että osataan seurata vauvan vointia ja kasvua ja suunnitella synnytystä etukäteen. Koska meillä kasvuhäiriön ja ennenaikaisuuden syy ei selvinnyt, emme koskaan saaneet tietää, miten täpärällä tytön tilanne kohdussa oli.

Miten neuvolalääkäri muuten teki painoarvion, ultrasiko? Vai onko vielä toivoa virhearviosta?

kalaäiti:

Kolmas lapsi tulossa viikolla 35. Kaksi edellistä ovat olleet ihan normaalikokoisia. Kaksi viikkoa sitten terveydehoitaja huolestui vauvan koosta ja viikko sitten olin neuvolalääkärillä. Painoarvio oli 1900g. Odottelen aikaa äitiyspoliklinikalle. Todennäköisesti aika sinne tulee noin viikon päähän.

Tänään menen neuvolaan. Neuvolalääkäri teki painoarvion ja otti reisi-, pää- ja vatsanympärysmitat ultralla ja kaikki mitat viittasivat pienikokoiseen vauveliin. Aika luotettavalta tuntuu eikä vatsakaan ole mikään suuren suuri viikkoihin nähden. Odotellaan tässä mitä tuleman pitää.

kun tosiaan asia huomattu,olet hyvässä hoidossa. Ymmärsinkö,että nyt on rv 35? Jos näin on niin hyvinhän vaavelin keuhkot pitäis olla jo kehittyneet ja muutenkin. Meillä siis syntyi rv38 ja oli 2255g ja 48cm. Parempi ottaa vauveli tänne kasvamaan,jos masussa ravinto vähissä :)

Tsemppiä sinulle,kaikki menee varmasti hyvin.

...että jotkut vauvat vain ovat pieniä (tilastollinen välttämättömyys) ja vaikka heidät luokiteltaisiin SGA-vauvoiksi, sen ei tarvitse merkitä mitään muuta kuin että vauva on keskimäärin pieni viikkoihin nähden. Kaikille SGA-vauvoilla ei siis ole (sikiöaikaista) kasvuhäiriötä tai muuta " vikaa" . Ultralla näkee sitten, onko virtauksissa blokkeja jne.

Meille syntyi 42 tasan tyttö 3kg ja 48cm ja syyksi siihen että pienokaisemme oli yliaikaisuutteen nähden pieni sanottiin istukan vajaatoiminta. Edelleen mennään miinuskäyrillä, 3-4 kuukautta nuoremmat kaverieni vauvat ovat ohittaneet meidän nupun painonkasvussa. Ruokahalu erittäin hyvä mutta paino ei hirmuisesti nouse välillä huolettaa ja ärsyttää...

Tuossa aiemmin kirjoitin, että meidän likallamme saavutuskasvua ei oikeastaan tullut yhtään ekan vuoden aikana, mutta sitten tyttö kiri -2 sd-käyrälle (lähellä tavoitetta). Pääasia, että kasvua tulee!

Musta tuntuu, että n. 2-vuotiaat ovat meidän pian 3-vuotiaamme luokkaa.

Tytön mittoja:

1v 7170 g ja 68,5 cm

2v 9,6 kg ja 81 cm ja

2v 10kk 11 kg ja 87 cm

Näissä SGA-lapsissa on se hyvä puoli, että " normaaleihin" lapsiin vertailua ei tule juuri harrastettua, koska oikeasti mennään niin eri sarjassa.

minnulii:

Edelleen mennään miinuskäyrillä, 3-4 kuukautta nuoremmat kaverieni vauvat ovat ohittaneet meidän nupun painonkasvussa. Ruokahalu erittäin hyvä mutta paino ei hirmuisesti nouse välillä huolettaa ja ärsyttää...

Niin kun joku vain neuvoisi selittäisi kertoisi tarkemmin... kukaan ei pahemmin puutu vaikka mietin et onko joku vialla pitäisikö seurata tarkemmin... Hiukan alle 1v on meidän kulta tasan 7100g ja 69cm