Lue keskustelun säännöt.
Nalkutus tappaa minut hitaasti
10.12.2019 |
Olen aina nauranut vanhojen Suomi-filmien tohvelisankareille, joille Justiinat kaulin kädessä pitävät kuria. Mikset vienyt roskia? Taas on kuraiset kengät eteisessä!
Kuvittelin nalkutuksen olevan jonkinlainen koominen pikkuharmi. Valitusta arkisista ongelmista. Olin lapsellinen ja elämää kokematon. En osannut edes tunnistaa nalkutusta.
Oikeasti nalkutus on loputon YLE-helvetin puheohjelma, jota ei voi sammuttaa. Se on tuntikausien passiivisagressiivista monologia. Vastaa siihen aivan mitä tahansa, niin vastauksesi todistaa ettet ymmärrä ja tilanne pahenee. Ole hiljaa ja kuuntele, niin olet mykkä etkä yritä auttaa tai et ymmärrä miten väärin toimit.
Hiljaisuus on kuitenkin parempi vaihtoehto. Istut hiljaa ja kuuntelet ja kuuntelet. Loputtomasti. Päivästä toiseen. Kuukaudesta toiseen. Taitava nalkuttaja ei sano 99% ajasta mitään mihin voisit päästä kiinni. Kaikki yritykset viedä tämä "keskustelu" konkreettiselle tasolle ovat loukkaavia ja todiste siitä etten ymmärrä. Pahinta on kysyä suoraan mikä nyt on ongelma koska sinun kuuluu tietää se.
Mitä minä en ymmärrä? Sinun pitää ymmärtää se tai et ymmärrä mitään. Miksi puhut minulle jos en ymmärrä mitään?
Ja lopulta et enää pysty nukkumaan. Kotioven avaaminen on jännittävää. Kaikki on mustaa. Olet nahkasi sisällä. Se on puutunut, mutta puutumus ei poista pahaa oloa. Sitä pahaa oloa oksennetaan päällesi joka päivä. Olet ihminen, josta on tullut ukkosenjohdatin.
Ja aina välilllä. Silloin tällöin. Toinen kysyy sinulta: "Oletko masentunut? Näytät niin surulliselta?" Se on kaikkein kamalinta.
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli ikävä nalkuttaja, mutta en vaan sietänyt sitä että mies jätti märän pyyhkeen sängylle, likaiset lautaset + muruset olohuoneen pöydälle, hikiset urheluvaatteet tuolin selkämykselle jne. Ja kaikkiin hänen hoidettavakseen annettuihin tehtäviin tuli vastaus 'en muistanut'.
Joka päivä sanoin samoista asioista, ilman mitään vaikutusta. Mies pakeni vain enemmän ja enemmän urheilemaan tai katsomaan tv:tä kuulokkeet korvilla. Ero tuli.Eikö tullut koskaan mieleen että jos samaa keinoa käyttää päivästä toiseen ilman mitään tehoa niin se käytetty keino on väärä?
Aresti, kiristys, lahjonta, viikkorahan menetys, kännykän takavarikointi? Mitä menetelmää puheen sijasta käyttäisit aikuiseen? Jos ei ystävällinen puhe vaikuta, tulee tunne että toinen jättää sotkunsa kiusallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n vaimo tarvitsisi kumppanikseen miehen, eikä hiirulaista joka nielee naiseltaan millaista käytöstä tahansa.
Prkele lyö nyrkkiä pöytään ja kerro että nyt tuo vitun nalkutus loppuu tai se laitetaan loppumaan. Viime kädessä siten, että tämä ukko kerää kamppeensa ja häipyy.
Oletettavasti tilanne ei ole enää korjattavissa millään terapialla tai perheneuvonnalla.
Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies, joka pelkää jätetyksi tulemista ja alistuu mille tahansa kohtelulle kohtaavat, on lopputulos molempien kannalta surullista katseltavaa.
Nainen ei voi hyvin lassukkamiehensä kanssa, jota voi syyttää kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä.
Miehenkuvatus ei voi hyvin kun pelkää Justiinaansa enemmän kuin mitään muuta ja ennenkaikkea matalaksi poljetun itsetuntonsa seurauksena näkee silmissään yksinäisen juopon rukkarin kohtalon lähiökapakan samanlaisessa seurakunnassa.
Voihan vitalis mikä kohtalo molemmilla.
Tee Ap. palvelus itsellesi ja vaimollesi. Pakkaa kamasi ja lähde.
Kun yksi ovi sulkeutuu, pystyy näkemään ne sadat muut ovet, avaamaan ne ja astumaan niistä sisään.
Tässä on yksi oikea pointti ja toisaalta sitten tämä käsittämätön käsitys.
Se oikea pointti on lähteminen. Myönnän ajattelevani sitä yhä useammin. En kuitenkaan kykene pienten lapsieni takia. En tahdo särkeä heidän kotiaan. En kykene ajattelemaan elämää, jossa en näkisi heitä joka päivä.
Käsittämätön käsitys on se, että jos nainen on ihmissuhteessa, jossa hän kokee henkistä tai fyysistä väkivaltaa on vastuussa väkivaltainen mies. Jos mies on tällaisessa suhteessa hän on "l**ssukka" koska... Niin siis miksi olen l**sukka? Siksikö etten tuki vaimoni t urpaa nyrkillä?
"Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies"
Onko vaimoaan pahoinp*televä mies siis "voimakastahtoinen"? Onko vaimonsa väkivall*n (koska väkiv*ltaa tämä on) todellakin heikkotahtoinen`? Siitäkö parisuhdev**ivallassa lopulta onkin kysymys? Niinkö todella?
Ap
PS
Omituinen sensuuri pakotti lisäämään **
Minkä ihmeen takia olet mennyt nussimaan niitä lapsia useamman, jos vaimosi kerran on niin kamala nalkuttaja?!? Ihan taatusti olet tiennyt asiasta, joten olisit nyt lopettanut alkuunsa lapsien vääntämisen ja vaihtanut maisemia. Mutta etpä sinä tietenkään, sinä valitat. Valitat, itket ja ruikutat. Uskomatonta.
Eli minä sukupuoleni takia olen aina ja kaikkialla subjekti, syyllinen ja ruikuttaja. Nainen on sukupuolensa takia samassa tilanteessa objekti, uhri ja pyytää apua.
Et ole mielipiteesi kanssa yksin. Miksi luulet minun lopettaneen avun hakemisen ja asiasta omalla naamalla puhumisen jo ajat sitten? En puhu tästä edes ystävilleni. Joten ruikuttamisestani sinun on turhaa huolestua. Minä pysyn hiljaa mitä nyt täällä anonyymisti mieltäno puran.
Kyllä minä tiedän ettei mitään sympatiaa ole saatavilla mistään.
Ap
Vaikutat suoraansanoen tyypilliseltä uhriutujalta, mieheltä vailla omaa tahtoa.
Tai masennuksesta kärsivältä, jolla ei ole enää mahdollisuutta nähdä mikä sen masennuksen on taudiksi puhkaissut, eli perhe-elämä.
Ehkä olet jollakin tavalla fiksautunut alistettuun asemaasi ja jollakin perverssillä tavalla nautit siitä, kukapa senkään tietää?
Sinun pitäisi ehkä ensimmäisenä saada menneisyyden möröt hoideltua omasta päästäsi, syyt jotka saavat sinut elämään puolisosi mielivallan alla ja ruikuttamaan kovaa kohtaloasi vauva palstalla.
Ottakaa etäisyyttä toisiinne, ehdota väliaikaista eroa, selvitä oma pääsi ja palatkaa yhteen jos se vielä senjälkeen tuntuu kummallekaan osapuolelle järkevältä vaihtoehdolta.
Asia on yksinkertaisempi eikä tarvitse mitään syvyyspsykologista analyysiä minun perversioistani:
En halua tulla savustetuksi lasteni elämästä.
Ap
Miksi sitten teet kaikkesi, että juuri se tapahtuu? Olet itse savustajasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n vaimo tarvitsisi kumppanikseen miehen, eikä hiirulaista joka nielee naiseltaan millaista käytöstä tahansa.
Prkele lyö nyrkkiä pöytään ja kerro että nyt tuo vitun nalkutus loppuu tai se laitetaan loppumaan. Viime kädessä siten, että tämä ukko kerää kamppeensa ja häipyy.
Oletettavasti tilanne ei ole enää korjattavissa millään terapialla tai perheneuvonnalla.
Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies, joka pelkää jätetyksi tulemista ja alistuu mille tahansa kohtelulle kohtaavat, on lopputulos molempien kannalta surullista katseltavaa.
Nainen ei voi hyvin lassukkamiehensä kanssa, jota voi syyttää kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä.
Miehenkuvatus ei voi hyvin kun pelkää Justiinaansa enemmän kuin mitään muuta ja ennenkaikkea matalaksi poljetun itsetuntonsa seurauksena näkee silmissään yksinäisen juopon rukkarin kohtalon lähiökapakan samanlaisessa seurakunnassa.
Voihan vitalis mikä kohtalo molemmilla.
Tee Ap. palvelus itsellesi ja vaimollesi. Pakkaa kamasi ja lähde.
Kun yksi ovi sulkeutuu, pystyy näkemään ne sadat muut ovet, avaamaan ne ja astumaan niistä sisään.
Tässä on yksi oikea pointti ja toisaalta sitten tämä käsittämätön käsitys.
Se oikea pointti on lähteminen. Myönnän ajattelevani sitä yhä useammin. En kuitenkaan kykene pienten lapsieni takia. En tahdo särkeä heidän kotiaan. En kykene ajattelemaan elämää, jossa en näkisi heitä joka päivä.
Käsittämätön käsitys on se, että jos nainen on ihmissuhteessa, jossa hän kokee henkistä tai fyysistä väkivaltaa on vastuussa väkivaltainen mies. Jos mies on tällaisessa suhteessa hän on "l**ssukka" koska... Niin siis miksi olen l**sukka? Siksikö etten tuki vaimoni t urpaa nyrkillä?
"Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies"
Onko vaimoaan pahoinp*televä mies siis "voimakastahtoinen"? Onko vaimonsa väkivall*n (koska väkiv*ltaa tämä on) todellakin heikkotahtoinen`? Siitäkö parisuhdev**ivallassa lopulta onkin kysymys? Niinkö todella?
Ap
PS
Omituinen sensuuri pakotti lisäämään **
Minusta on väärin pakottaa lapset elämään onnettomassa pahoinvoivassa perheessä vain siksi, ettei itse kestä sitä, ettei näkisi lapsiaan joka päivä.
Vaimollasi on sadistisia piirteitä ja on huomannut sinun kiltteytesi ja sen että vastaanotat kaiken p..an mitä hän sinua kohtaan suoltaa. Et siis ole asettanut rajoja sille, miten sinua saa kohdella ja hän on oppinut tietyn tavan hallita sinua. Jos ero ei tule kyseeseen, olisiko aika asettaa ne rajat? Pitäähän uhmaikäisellekin asettaa rajat ja osoittaa sillä tavalla rakkautta. Jospa vaimosi tarvitsee samanlaiset rajat kuin lapselle asetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Nalkuttajasta pääsee nykypäivänä aika helposti eroon. Elämä on valintoja. Päätät sitten jäädä tai lähteä niin molemmista valinnoista on maksettava hinta. Mutta ainut joka on onnesi tiellä olet sinä itse.
No jos on pari milliä pistää uuteen taloon ja maksaa vanhan lainat yms kulut pois, niin silloin kaikki riippuu itsestä, mutta näinhän ei ole kuin ehkä rikkaimman probiljooonan osalla.
Valtion pitäisi tuoda kriisialueilta kuten Venezuelasta miljoona kaunista naista Suomeen, niin naiset alkaisivat käyttäytymään hyvin miehiä kohtaan. Nyt kysyntätarjontatilanne aiheuttaa ilmiön, jolloin nainen pystyy keskimäärin määräämään kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n vaimo tarvitsisi kumppanikseen miehen, eikä hiirulaista joka nielee naiseltaan millaista käytöstä tahansa.
Prkele lyö nyrkkiä pöytään ja kerro että nyt tuo vitun nalkutus loppuu tai se laitetaan loppumaan. Viime kädessä siten, että tämä ukko kerää kamppeensa ja häipyy.
Oletettavasti tilanne ei ole enää korjattavissa millään terapialla tai perheneuvonnalla.
Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies, joka pelkää jätetyksi tulemista ja alistuu mille tahansa kohtelulle kohtaavat, on lopputulos molempien kannalta surullista katseltavaa.
Nainen ei voi hyvin lassukkamiehensä kanssa, jota voi syyttää kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä.
Miehenkuvatus ei voi hyvin kun pelkää Justiinaansa enemmän kuin mitään muuta ja ennenkaikkea matalaksi poljetun itsetuntonsa seurauksena näkee silmissään yksinäisen juopon rukkarin kohtalon lähiökapakan samanlaisessa seurakunnassa.
Voihan vitalis mikä kohtalo molemmilla.
Tee Ap. palvelus itsellesi ja vaimollesi. Pakkaa kamasi ja lähde.
Kun yksi ovi sulkeutuu, pystyy näkemään ne sadat muut ovet, avaamaan ne ja astumaan niistä sisään.
Tässä on yksi oikea pointti ja toisaalta sitten tämä käsittämätön käsitys.
Se oikea pointti on lähteminen. Myönnän ajattelevani sitä yhä useammin. En kuitenkaan kykene pienten lapsieni takia. En tahdo särkeä heidän kotiaan. En kykene ajattelemaan elämää, jossa en näkisi heitä joka päivä.
Käsittämätön käsitys on se, että jos nainen on ihmissuhteessa, jossa hän kokee henkistä tai fyysistä väkivaltaa on vastuussa väkivaltainen mies. Jos mies on tällaisessa suhteessa hän on "l**ssukka" koska... Niin siis miksi olen l**sukka? Siksikö etten tuki vaimoni t urpaa nyrkillä?
"Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies"
Onko vaimoaan pahoinp*televä mies siis "voimakastahtoinen"? Onko vaimonsa väkivall*n (koska väkiv*ltaa tämä on) todellakin heikkotahtoinen`? Siitäkö parisuhdev**ivallassa lopulta onkin kysymys? Niinkö todella?
Ap
PS
Omituinen sensuuri pakotti lisäämään **
Minkä ihmeen takia olet mennyt nussimaan niitä lapsia useamman, jos vaimosi kerran on niin kamala nalkuttaja?!? Ihan taatusti olet tiennyt asiasta, joten olisit nyt lopettanut alkuunsa lapsien vääntämisen ja vaihtanut maisemia. Mutta etpä sinä tietenkään, sinä valitat. Valitat, itket ja ruikutat. Uskomatonta.
Eli minä sukupuoleni takia olen aina ja kaikkialla subjekti, syyllinen ja ruikuttaja. Nainen on sukupuolensa takia samassa tilanteessa objekti, uhri ja pyytää apua.
Et ole mielipiteesi kanssa yksin. Miksi luulet minun lopettaneen avun hakemisen ja asiasta omalla naamalla puhumisen jo ajat sitten? En puhu tästä edes ystävilleni. Joten ruikuttamisestani sinun on turhaa huolestua. Minä pysyn hiljaa mitä nyt täällä anonyymisti mieltäno puran.
Kyllä minä tiedän ettei mitään sympatiaa ole saatavilla mistään.
Ap
Vaikutat suoraansanoen tyypilliseltä uhriutujalta, mieheltä vailla omaa tahtoa.
Tai masennuksesta kärsivältä, jolla ei ole enää mahdollisuutta nähdä mikä sen masennuksen on taudiksi puhkaissut, eli perhe-elämä.
Ehkä olet jollakin tavalla fiksautunut alistettuun asemaasi ja jollakin perverssillä tavalla nautit siitä, kukapa senkään tietää?
Sinun pitäisi ehkä ensimmäisenä saada menneisyyden möröt hoideltua omasta päästäsi, syyt jotka saavat sinut elämään puolisosi mielivallan alla ja ruikuttamaan kovaa kohtaloasi vauva palstalla.
Ottakaa etäisyyttä toisiinne, ehdota väliaikaista eroa, selvitä oma pääsi ja palatkaa yhteen jos se vielä senjälkeen tuntuu kummallekaan osapuolelle järkevältä vaihtoehdolta.
Asia on yksinkertaisempi eikä tarvitse mitään syvyyspsykologista analyysiä minun perversioistani:
En halua tulla savustetuksi lasteni elämästä.
Ap
Miksi sitten teet kaikkesi, että juuri se tapahtuu? Olet itse savustajasi.
Voisitko hieman avata väitettäsi? Mitä minä siis teen tai en tee ansaitakseni tämän kohtelun?
Minä kerroin jo ettei meillä keskustella kotitöistä.
Ap
Olin edellisessä suhteessa tuollainen nalkuttaja. Tunnistan sen nyt itsekin, miten ahdistavaa se varmasti oli. Mutta ex-mieskin oli sellainen, ettei tehnyt kotona YHTÄÄN mitään. Olisi varmaan pitänyt itse vaan tehdä kaikki ja olla hiljaa. Nyt olen ollut uudessa suhteessa kolme vuotta ja asutaan yhdessä, ei ole tarvinnut huomauttaa miehelle mistään ikinä, kun tekee oman osuutensa asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tätä miettinyt mutta oma mies kuulee kaiken nalkutuksena. Mistään ei saa sanoa yhtään mitään. Itse voi nälviä ja vinoilla mutta heti jos jostakin huomauttaa niin se on nalkutusta. Usein vielä kysyn että "mikä vaivaa?" eli kumppanista näkee että joku asia vaivaa. Kumppanin toteaa tähän että "Ei mikään, älä taas ala nalkuttaa!". Saatan kysyä tätä jonkun kerran ja kumppani vaan toteaa ettei mikään vaivaa kunnes viikon päästä suusta pyrkskähtää ulos kaikki mikä painaa ja tyyliin on kattiloita jakamassa uusiin osoitteisiin. Eli miksei voi sanoa kun ystävällisesti kysyy mikä vaivaa niin kertoa sitä syytä vaan syyttää nalkutuksesta ja sitten se kaikki kuitenkin purskahtaa ulos jonkun päivän kuluttua.
Ja miksi kaikki kritiikki kuullaan nalkutuksena? Jos sanon kerran kuussa että voisitko ystävällisesti vaikka nostaa sukan lattialta pyykkikoriin niin se on nalkutusta. Kaikki on nalkutusta vaikka päivän säästä puhuisin.
Mielestäni myös kuulijalla on ongelma jos kaiken kuulee nalkutuksena. Ja eikö tämän kuulijan pitäisi katsoa itseään peilistä että jos se sukka on lojunut kuukauden lattialla niin mitähän asialle pitäisi tehdä??!
Kuulostaa oudolta toiminnalta parisuhteessa. Ei kovin rakastava ilmapiiri.
Ymmärrän että toisella voi olla välillä huono päivä ja haastaa riitaa, mutta siihen osaa suhtautua yleensä järjellä jos se on satunnaista ja harvinaista. Mutta jatkuvasti tuollaista... ei ole rakkautta tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole itse koskaan kokenut nalkutusta. Minä olen suhteemme laiskimus ja joskus puoliso huomauttaa, jos olen jättänyt jonkun minun vuorollani olevan kotihomman tekemättä. Mutta eihän se mitään nalkutusta ole, että sanoo asiasta. Kyllä se hetkellisesti tietty ärsyttää kun ei saa vain laiskotella vaan joutuu jopa tekemään jotain, mutta sitten vaan teen sen homman pois alta ja pahoittelen etten jaksanut tehdä aiemmin. Ja yritän jatkossa tehdä ajallaan, ettei vaikka puhtaat sukat ehdi loppua ennen kuin saan aikaiseksi pestä pyykkiä.
Minusta kaikki nalkutuksesta valittavat ovat vaan laiskoja ja itsekkäitä.
Ap, voisitko nyt vaan antaa konkreettisia esimerkkejä tästä nalkutuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n vaimo tarvitsisi kumppanikseen miehen, eikä hiirulaista joka nielee naiseltaan millaista käytöstä tahansa.
Prkele lyö nyrkkiä pöytään ja kerro että nyt tuo vitun nalkutus loppuu tai se laitetaan loppumaan. Viime kädessä siten, että tämä ukko kerää kamppeensa ja häipyy.
Oletettavasti tilanne ei ole enää korjattavissa millään terapialla tai perheneuvonnalla.
Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies, joka pelkää jätetyksi tulemista ja alistuu mille tahansa kohtelulle kohtaavat, on lopputulos molempien kannalta surullista katseltavaa.
Nainen ei voi hyvin lassukkamiehensä kanssa, jota voi syyttää kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä.
Miehenkuvatus ei voi hyvin kun pelkää Justiinaansa enemmän kuin mitään muuta ja ennenkaikkea matalaksi poljetun itsetuntonsa seurauksena näkee silmissään yksinäisen juopon rukkarin kohtalon lähiökapakan samanlaisessa seurakunnassa.
Voihan vitalis mikä kohtalo molemmilla.
Tee Ap. palvelus itsellesi ja vaimollesi. Pakkaa kamasi ja lähde.
Kun yksi ovi sulkeutuu, pystyy näkemään ne sadat muut ovet, avaamaan ne ja astumaan niistä sisään.
Tässä on yksi oikea pointti ja toisaalta sitten tämä käsittämätön käsitys.
Se oikea pointti on lähteminen. Myönnän ajattelevani sitä yhä useammin. En kuitenkaan kykene pienten lapsieni takia. En tahdo särkeä heidän kotiaan. En kykene ajattelemaan elämää, jossa en näkisi heitä joka päivä.
Käsittämätön käsitys on se, että jos nainen on ihmissuhteessa, jossa hän kokee henkistä tai fyysistä väkivaltaa on vastuussa väkivaltainen mies. Jos mies on tällaisessa suhteessa hän on "l**ssukka" koska... Niin siis miksi olen l**sukka? Siksikö etten tuki vaimoni t urpaa nyrkillä?
"Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies"
Onko vaimoaan pahoinp*televä mies siis "voimakastahtoinen"? Onko vaimonsa väkivall*n (koska väkiv*ltaa tämä on) todellakin heikkotahtoinen`? Siitäkö parisuhdev**ivallassa lopulta onkin kysymys? Niinkö todella?
Ap
PS
Omituinen sensuuri pakotti lisäämään **
Minkä ihmeen takia olet mennyt nussimaan niitä lapsia useamman, jos vaimosi kerran on niin kamala nalkuttaja?!? Ihan taatusti olet tiennyt asiasta, joten olisit nyt lopettanut alkuunsa lapsien vääntämisen ja vaihtanut maisemia. Mutta etpä sinä tietenkään, sinä valitat. Valitat, itket ja ruikutat. Uskomatonta.
Eli minä sukupuoleni takia olen aina ja kaikkialla subjekti, syyllinen ja ruikuttaja. Nainen on sukupuolensa takia samassa tilanteessa objekti, uhri ja pyytää apua.
Et ole mielipiteesi kanssa yksin. Miksi luulet minun lopettaneen avun hakemisen ja asiasta omalla naamalla puhumisen jo ajat sitten? En puhu tästä edes ystävilleni. Joten ruikuttamisestani sinun on turhaa huolestua. Minä pysyn hiljaa mitä nyt täällä anonyymisti mieltäno puran.
Kyllä minä tiedän ettei mitään sympatiaa ole saatavilla mistään.
Ap
Vaikutat suoraansanoen tyypilliseltä uhriutujalta, mieheltä vailla omaa tahtoa.
Tai masennuksesta kärsivältä, jolla ei ole enää mahdollisuutta nähdä mikä sen masennuksen on taudiksi puhkaissut, eli perhe-elämä.
Ehkä olet jollakin tavalla fiksautunut alistettuun asemaasi ja jollakin perverssillä tavalla nautit siitä, kukapa senkään tietää?
Sinun pitäisi ehkä ensimmäisenä saada menneisyyden möröt hoideltua omasta päästäsi, syyt jotka saavat sinut elämään puolisosi mielivallan alla ja ruikuttamaan kovaa kohtaloasi vauva palstalla.
Ottakaa etäisyyttä toisiinne, ehdota väliaikaista eroa, selvitä oma pääsi ja palatkaa yhteen jos se vielä senjälkeen tuntuu kummallekaan osapuolelle järkevältä vaihtoehdolta.
Asia on yksinkertaisempi eikä tarvitse mitään syvyyspsykologista analyysiä minun perversioistani:
En halua tulla savustetuksi lasteni elämästä.
Ap
Miksi sitten teet kaikkesi, että juuri se tapahtuu? Olet itse savustajasi.
Voisitko hieman avata väitettäsi? Mitä minä siis teen tai en tee ansaitakseni tämän kohtelun?
Minä kerroin jo ettei meillä keskustella kotitöistä.
Ap
Alistut tilanteeseen, voit pahoin, etkä tee mitään korjataksesi tilannetta.
Eivät lapset ole tyhmiä tai tajuamatta tilannetta aikaa myöten.
Kun he kasvavat vanhemmiksi, tilanteesi voi vielä entisestään pahentua, sillä todennäköisesti lapset oppivat äiteliininsä kautta kuinka halveksittava olio olet.
Nyt vain vaimosi nalkuttaa sinulle, mutta ennenpitkää murrosikäiset lapsesi haistattelevat sinulle vittua ja viisveisaavat kasvatusyrityksistäsi, sillä mikäpä sinä olet heitä neuvomaan kuinka elää oikein, sillä ethän itsekään ole niin elänyt.
Lapset myös oppivat, miten miehiä kohdellaan. Ja jos on poikalapsia, niin millaisen miehenmallin he sinusta saavat? Nyt ap herätys ja äkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli ikävä nalkuttaja, mutta en vaan sietänyt sitä että mies jätti märän pyyhkeen sängylle, likaiset lautaset + muruset olohuoneen pöydälle, hikiset urheluvaatteet tuolin selkämykselle jne. Ja kaikkiin hänen hoidettavakseen annettuihin tehtäviin tuli vastaus 'en muistanut'.
Joka päivä sanoin samoista asioista, ilman mitään vaikutusta. Mies pakeni vain enemmän ja enemmän urheilemaan tai katsomaan tv:tä kuulokkeet korvilla. Ero tuli.Eikö tullut koskaan mieleen että jos samaa keinoa käyttää päivästä toiseen ilman mitään tehoa niin se käytetty keino on väärä?
Aresti, kiristys, lahjonta, viikkorahan menetys, kännykän takavarikointi? Mitä menetelmää puheen sijasta käyttäisit aikuiseen? Jos ei ystävällinen puhe vaikuta, tulee tunne että toinen jättää sotkunsa kiusallaan.
En minä käyttäisi enää mitään menetelmää vaan tekisin asiasta ja suhteen tilasta omat johtopäätökseni. En siis jatkaisi vuosia samasta asiasta nalkuttamista jos se kerran ei mitään ole auttanut ennenkään.
Olen ap:n kanssa täysin samassa tilanteessa. Vaimokin kuulostaa kuin omalta. Ihan
Vaimo kysyy pari kertaa viikossa onko kaikki ok. Voi sitten sanoa, että onpahan kysynyt. Ttu, tähän viestiketjuun kirjoittaminen pitäisi kieltää naisilta.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n vaimo tarvitsisi kumppanikseen miehen, eikä hiirulaista joka nielee naiseltaan millaista käytöstä tahansa.
Prkele lyö nyrkkiä pöytään ja kerro että nyt tuo vitun nalkutus loppuu tai se laitetaan loppumaan. Viime kädessä siten, että tämä ukko kerää kamppeensa ja häipyy.
Oletettavasti tilanne ei ole enää korjattavissa millään terapialla tai perheneuvonnalla.
Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies, joka pelkää jätetyksi tulemista ja alistuu mille tahansa kohtelulle kohtaavat, on lopputulos molempien kannalta surullista katseltavaa.
Nainen ei voi hyvin lassukkamiehensä kanssa, jota voi syyttää kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä.
Miehenkuvatus ei voi hyvin kun pelkää Justiinaansa enemmän kuin mitään muuta ja ennenkaikkea matalaksi poljetun itsetuntonsa seurauksena näkee silmissään yksinäisen juopon rukkarin kohtalon lähiökapakan samanlaisessa seurakunnassa.
Voihan vitalis mikä kohtalo molemmilla.
Tee Ap. palvelus itsellesi ja vaimollesi. Pakkaa kamasi ja lähde.
Kun yksi ovi sulkeutuu, pystyy näkemään ne sadat muut ovet, avaamaan ne ja astumaan niistä sisään.
Traagisinta näissä tapauksissa on se, että se tossukka oikeasti kuvittelee sen päällepäsmärin tuovan elämäänsä jotakin sellaista mystistä hyvää ja aikaansaa asioita, mitä tossukka ei saisi yksinään tai jonkun toisen kanssa. Aika kamalaa.
Voitaisko kerrankin antaa sympatiaa ja apuja miehille. Tässä on nyt yksi mies, joka on ehkäpä läheisriippuvainen eikä pysty irtautumaan vaimostaan, joka käyttää henkistä väkivaltaa.
Naisiakin jaksetaan aina tsempata parisuhdeongelmissa, joten miksi ei sitten miehiä.
Miten tuo Yle Radio liittyy tähän mitenkään. Todella huono vertaus. Vesitti koko jutun.
Vierailija kirjoitti:
Voitaisko kerrankin antaa sympatiaa ja apuja miehille. Tässä on nyt yksi mies, joka on ehkäpä läheisriippuvainen eikä pysty irtautumaan vaimostaan, joka käyttää henkistä väkivaltaa.
Naisiakin jaksetaan aina tsempata parisuhdeongelmissa, joten miksi ei sitten miehiä.
Just näin. Tuo tossukaksi ja lassukaksi nimittely ei auta aloittajaa millään tavalla. Toiset ihmiset nyt vaan ovat kiltimpiä kuin toiset. Se on persoonallisuuspiirre, ei vika.
Olen eri, mutta vastaan: halusin suhteen pysyvän kasassa. Tiesin, että jos joudun tekemään yksin yhteiset hommat, en halua jäädä suhteeseen. Siksi yritin ensin pyytää, mitään ei tapahtunut - lopetin pyytämisen, mutta mitään ei siltikään tapahtunut. Lähdin.