Alkoholistivanhempi - häpeä
Olen aina hävennyt alkoholisti-isääni. Ikään kuin olisin itsekin huonompi ihminen. Jotenkin tajusin että minun ei olisi kannattanut. Olen hyvä ja kykenevä menestymään huolimatta siitä. Kiitos Sanna Marinin.
Kommentit (2)
Itse ajattelen että Suomessa on alkoholisteja tuhansittain, siksi en niin enää piittaa jos omaa rapajuoppo isääni katsotaan pahasti. Hänen seuransa on kyllä tosi ahdistavaa, on ilkeä ja arvaamaton räyhääjä ja uhoaja.
Kyllähän jotkut haluavat leimata taustan vuoksi, anoppi vihjailee rikkinäisestä kodistani aika usein vaikka olen absolutisti ja appiukko myös juo päivittäin vaikka ei deekiksellä olekaan.
Siksi on hyvä että näistä asioista puhutaan, esim. Ani Kellomäki blogissaan.
Mina en ole havennyt omaa alkoholisti-isaani. Ei se mun vika ole etta mutsi valitsi mun isaksi (nimelliseksi sellaiseksi, muuhun hanesta ei ollut) juopon.
Nykyaan en pida isaani mitaan yhteytta. Juokoon itsensa hengilta.