Muita joilla kaamosväsymys/masennus? Mitä keinoja jaksamiseen?

Piristyn, kun lähden liikkeelle. Mitä tahansa uutta nähtävää/koettavaa ja mielellään hyvässä seurassa. Toinen on liikunta, heti tulee hyvälle tuulelle. Siinä minun kaamoksen karkotuskeinot

Ole itsellesi armollinen. Tee vaan kaikki just välttämätön. Kehiin paljon lämpimiä valoja ja ulkolenkki edes parikymmentä minuuttia vapaapäivinä . Ei väsyttävää alkoholia ja lihottavia ruokia.

Minäkin olen niitä, joihin syksy ja valon väheneminen vaikuttaa. Nykyisin, 56-vuotiaana, olen oppinut pärjäämään syksyn yli jotenkin. Tässä neuvoni:

1. Kirkasvalolamppu. Syyskuun lopulta noin helmikuulle, jos maaliskuu on pilvinen niin käytän sitä vielä silloinkin. Näppään sen päälle aamulla herätessäni ja teen aamutoimet niin että se lamppu siinä paistaa samassa huoneessa. Kesto n. puoli tuntia. Sammutan kun lähden töihin, tai vapaapäivänä muuten liikkeelle.

2. Liikunta. Olen aika ehdoton tämän suhteen, lasken että saan vähintään kolmisen tuntia jonkin sortin liikuntaa viikon aikana, olkoon vaikka kävelyä ulkona.

3. D-vitamiini. Myös ruokavaliollani yritän pitää itsestäni huolta. Makea maistuu tavallista enemmän syksyn pimeillä, yritän kuitenkin olla sortumatta kokonaan suklaadieettiin, vaikka välillä itselleni suklaata suonkin.

4. Useina vuosina olen myös tehnyt pienen "valomatkan" jonnekin Etelä-Eurooppaan tai Kanarialle. Olen melko ekologinen, ja tämä on asia josta kannan jonkinasteista syyllisyyttä. Mutta Kanarian auringonpaisteella pärjään aika hyvin joulukuun puolestavälistä eteenpäin. Ja johan se hoitaa mieltä jo syksylläkin, kun sitä matkaa odottaa.

5. Unesta huolehtiminen. Liikunta toki auttaa siihen.

6. Tämä on ehkä tärkein kohta. Armollisuus itseä kohtaan. Joinain pimeinä päivinä sitä vaan on poikki. On väsynyt, ärtynytkin, itkettää, tuntuu pahalta. Sorrun suklaaseen enkä jaksa lähteä kävelylle. Kotona on sekaista ja mistään ei meinaa tulla mitään. Silloin täytyy vaan ajatella, että okei, tää on nyt tätä, huomenna on taas toinen päivä. Antaa itselleen anteeksi että ei jaksa, ja lohduttaa itseään sillä että huomenna taas varmaan jaksan enemmän. 

Tsemppiä!

Ulkoliikuntaa joka ikinen päivä, vaikka olisi kuinka pas*a sää. Tämä takaa mulla hyvät tai edes kohtuulliset yöunet ja luonnollisesti parantaa jaksamista.

Illalla ajoissa nukkumaan.

Kahvin juonti minimiin - tai mitä kofeiinipitoista sitten juokaa. Itse juon pienen kupillisen aamulla, toisen lounaalla.

D-vitamiinia purkista ja monipuolinen kasvispitoinen ruoka. Joka päivä marjoja pakastimesta, niitä tulee joka kesä ja syksy urakoitua talteen juuri tätä varten.

Ja sitten se kauneuden löytäminen ja näkeminen tässä synkkyydessä. Mun väline on kamera, mutta voi niitä pieniä asioita pysähtyä ihmettelemään ja ihastelemaan ilman kameraakin.

Minulla se vaikein vaihe ns. kaamosväsymyksessä on aina elokuun lopulta marraskuun puoliväliin suunnilleen, eli se murrosvaihe valoisasta pimeään. 

Olen huomannut, etten vain pysty pumppaamaan itseeni energiaa esim. liikunnalla tai jollain ruokavaliolla. Olen yrittänyt sitä. Strategiani on karsia kaikki vähänkin turha tekeminen pois.

Teen myös mukavia ja mieltä piristäviä pieniä asioita. Koti on erityisen tärkeää pitää siistinä ja viihtyisänä, kun siellä viettää paljon aikaa, joten siivoamiseen käytän energiaa. On masentavaa jos ympäristö on sotkuinen.

Komppaan niitä jotka ovat kehottaneet karsimaan kaiken vähänkin turhan tekemisen pois kalenterista. Minullakaan mikään oikea ruokavalio tai liikunta ei tee mitään tässä vaiheessa vuotta. Ainoa mikä auttaa on sopivasti nukkuminen ja elämän rauhoittaminen.

no, valopää, eikö lamppu pala?

Minulla ei auta mikään.