Miksi poikien lukutaidon huononemisesta ollaan niin huolissaan?

Vierailija kirjoitti:

Jari Tervon kirja Kimi Räikkösestä lisäsi poikien lukuintoa. Monille se on ensimmäinen kirja koko elämässä.

Kari Hotakainen kirjoitti Räikkösestä kirjan. Tervo teki Loirista.

On menty idioottien hallitsemaan maailmaan, ks. Usan presidentti. Lukutaito ja sivistys ovat elitistisiä ja juntit eivät halua muuta kuin muhia omissa nettikuplissaan autuaallisen tietämättöminä faktoista, ks.persut. Tämä idioluutio saa vielä huippunsa,ks..tissiohjelmat, tosi-tv, ennen kuin tapahtuu luonnollinen vastaliike takaisin sivustyksen ja koulutuksen arvostamiseen. Siihen asti koulutettu eliitti kasvattaa lapsistaan toisintoja ja ottaa parhaimmat työpaikat päältä idioottien jäädessä nuolemaan robottien ja paskatöiden näppejä tuhansien muiden työnhakijoiden jonossa.

Pojathan siitä loppujen lopuksi itse kärsii. Ihmistä on helppo huijata vaikka allekirjoittamaan joku älytön sopimus, jos hän ei osaa lukea mitä siinä oikeasti sanotaan.

Vierailija kirjoitti:

On menty idioottien hallitsemaan maailmaan, ks. Usan presidentti. Lukutaito ja sivistys ovat elitistisiä ja juntit eivät halua muuta kuin muhia omissa nettikuplissaan autuaallisen tietämättöminä faktoista, ks.persut. Tämä idioluutio saa vielä huippunsa,ks..tissiohjelmat, tosi-tv, ennen kuin tapahtuu luonnollinen vastaliike takaisin sivustyksen ja koulutuksen arvostamiseen. Siihen asti koulutettu eliitti kasvattaa lapsistaan toisintoja ja ottaa parhaimmat työpaikat päältä idioottien jäädessä nuolemaan robottien ja paskatöiden näppejä tuhansien muiden työnhakijoiden jonossa.

Näin juuri. Suomessakin on alkamassa Persujen myötä junttien aikakausi. Populismi kukoistaa ja poliittinen keskustelu käydään yksittäisillä heitoilla jossain twitterissä.

Kyllä se lähtee ihan yhteiskunnallisista arvoista ja kodeista. Niin kauan kuin tyhmyyttä glorifioidaan ja faktat väännetään mielipidekysymyksiksi, ei lukutaidollakaan ole arvoa.

Onnellinen on se poika, joka näkee isänsä tarttuvan kirjaan.

Pian näemme Suomessa myös Yhdysvalloista tutun ilmiön: sisukkaat ja fiksut toisen polven m-muuttajat tuntevat kulttuuriamme pian paremmin kuin ignorantit kantikset.

Jo nyt lukutaito on heikointa Itä-Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa suoraan sanavarastoon ja sitä kautta mm. siihen miten monimutkaisesti pystyy ajattelemaan eli käytännössä älyyn.

Selittää persujen suuren suosion miesten joukossa

Lasten vapaa-ajanvieton digitalisoituminen luo tarkkaavaisuuden ja oppimisen ongelmia, mikä näkyy myös Pisa-tuloksissa

Vanhemmilta vaaditaan yhä enemmän tahtoa ja voimavaroja pitää huolta siitä, mistä lapsen vapaa-aika koostuu.

YLI kahdenkymmenen vuoden kokemuksella luokkien 1–6 opettajana uudet Pisa-tulokset eivät yllätä. Erilaisten oppimista rajoittavien haasteiden määrä lisääntyy, ja samalla kasvavat myös erot ­oppilasryhmien välillä.

Julkisuudessa syyttävä sormi osoittaa useimmiten muut­tuneita koulurakenteita avoimine oppimisympäristöineen sekä uutta opetussuunnitelmaa. Opettajana seuraan keskustelua hämmentyneenä ja turhautuneena.

TOSIASIA on, että valtaosa Suomen koulurakennuksista on edelleen hyvin perinteisiä, eikä muutaman vuoden voimassa ­ollut opetussuunnitelma ole mullistanut opetusta merkittävästi. Perinteinen koululuokka on opetuksen järjestämisen perusyksikkö, ja oppilaiden ohjaaminen ja opettaminen on yhä sallittua ja suotavaa.

Se, mikä on keskeisellä tavalla muuttunut, on lasten ja nuorten tapa viettää vapaa-aikaa.

Peruskoulussa on jo useampia ikäluokkia, jotka ovat eläneet lapsuutensa rajattoman ­digitaalisen viihdetarjonnan ympäröimänä. Suoratoistopalvelut, pelikonsolit ja internetin loputon virta pitävät huolen siitä, että ”aina on kivaa”.

Valitettavan monen lapsen kohdalla pelejä tai ohjelmia käytetään rauhoittajana, jotta saadaan hallittua ruokailutilanteita, odottamista, pukeutumista, kiukkua tai ylipäänsä pidettyä lapsi vaivattomana. Nämä samat lapset oireilevat päivä­kodeissa ja kouluissa, koska mieli ei rauhoitu oppimiselle.

TARKKAAVAISUUDEN ongelmien lisäksi oppilailla näkyy kielellisten valmiuksien heikentymistä. Sanavarasto on kaventunut, ja hyvinkin arkiset suomen kielen sanat saattavat olla kantasuomalaisille lapsille täysin vieraita. Lisäksi ymmärrys kirjoitetun kielen rakenteesta on puutteellista.

Kielen rakenteet eivät kehity pelkkiä puhekieleen pohjautuvia julkaisuja seuraamalla. Monet lapset jäävät koulun ulkopuolella kokonaan vaille kirjoitetun kielen tekstiympäristöjä.

Myös kotien keskustelukulttuureissa on eroja. Netflix tai ”Salkkarit” ovat huono vaihtoehto iltasadulle. Yhteinen iltasatuhetki on myös tärkeä osa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta.

TARKKAAVAISUUDEN ja oppimisen ongelmille on toki yksilö­tasolla monia muitakin syitä. Meillä ei kuitenkaan ole varaa vähätellä vapaa-ajan tottumusten muutosten vaikutusta kokonaiskuvaan.

Vanhemmilta vaaditaan yhä enemmän tahtoa ja voimavaroja pitää huolta siitä, mistä lapsen vapaa-aika koostuu. Helppoa se ei aina ole, sillä lapsi ei vielä itse ymmärrä omaa parastaan. Ruudun äärestäkin irrotettu lapsi voi olla onnellinen ulkoillessaan, vanhempien kanssa jutellessaan tai tarinaa kuunnellessaan.

Luokanopettaja

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006335621.html

Siitä NHL-tähteydestä voi kysellä vaikka Jesse Puljujärveltä, jolla se ei jäänyt kiinni mistään muusta kuin siitä, että opiskelu ei ole koskaan kiinnostanut. Kielitaidoton ei maailmalla pärjää, ja lukutaidoton ei opi kieliä.