Lue keskustelun säännöt.
IL: Miehen salasuhde paljastui Katariinalle, kuinka moni muu luki jutun nauraen?
07.12.2019 |
Typerä mamma taas kyseessä. Salamarakastutaan, muutetaan LASTEN kanssa miehen asuntoon parin viikon seurustelun jälkeen ja kihlaudutaan kahden kuukauden kohdalla. Sitten yllätytään kun mies vehkeileekin muiden kanssa. Ei, elämä ei ole kuin romanttinen leffa, jossa se "jalat alta" vievä tyyppi on elämän rakkaus ja happily ever after.
https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/809211f3-f9a4-4611-99fe-2e59bb9a3381
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa tekee kyllä miehet enemmän. petetään, jätetään ja otetaan lennosta uusi akka vanhan tilalle. Ja viis veisataan lasten mielipiteistä. Viiden vuoden jälkeen parutaan, kun lapsia ei isä kiinnosta pätkääkään.
Onko jossain sanottu, että kaikki naiset tekee näin vai miksi tungit tänne triggeröityneenä virittelemään taas näitä sukupuolisotia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja eniten melkein ihmettelen näitä toimittajia, mitä skeidaa kirjoittavat. Tekevätkö sen piilo-ivaillen, vai ovatko itsekin niin naiiveja? Tämänkin jutun kirjoittaja tuntui olevan ihan " hengessä mukana" miten vooiii miten kamalaa ja hirveä mies...jne. Vai pistikö sittenkin uutisen kohdetta halvalla?
Oli tuo kyllä, mutta itse kun on ollut idiootimpi, eikä vaan yhtä kertaa vaan 2 kertaa niin en ole sanomaan mitään, paitsi lapsia ei esitellä miehelle ja saman katon alle ei muuteta ikinä. Yksikään mies ei ole sen arvoinen että sen takia kannattaa kankkuaan edes siirtää tuolilla saatika että sen perässä aletaan juosta.
Miksi tämä juttu on tehty? Onko nainen ihan itse tarjoutunut avautumaan? Minua hävettäisi oma typeryyteni liikaa.
Lapsiparat. Kuvaavaa on, ettei äiti jutussa sanallakaan kommentoi, miltä heistä mahtoi tuntua kun kotileikki vaihtui eroksi jo toisen kerran alle vuoden sisällä.
No ei mua kyllä naurata yhtään, pahaltahan tota tuntui lukea. Musta se nainen oli tosi samastuttava. En ole koskaan edennyt nopeasti yhdessäkään suhteessa, mutta olen kyllä rakastunut tuolla lailla pari kertaa. Niiden tunteiden vallassa on tosi vaikeaa luottaa itseensä tai mihinkään. Tavallaan jopa ihailen häntä kun on uskaltanut elää sen mukaan miltä tuntuu, ottaa riskejä ja olla haavoittuvainen. Musta ei ole sellaiseen, mutta ei mun varovaisuuteni ole koskaan suojellut mua satutetuksi tulemiselta. En oikein ymmärrä vahingoniloa tätä kohtaan, ei musta huonoja päätöksiä tekevät ihmiset ansaitse kokea tuollaista yhtään sen enempää kun muutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei mua kyllä naurata yhtään, pahaltahan tota tuntui lukea. Musta se nainen oli tosi samastuttava. En ole koskaan edennyt nopeasti yhdessäkään suhteessa, mutta olen kyllä rakastunut tuolla lailla pari kertaa. Niiden tunteiden vallassa on tosi vaikeaa luottaa itseensä tai mihinkään. Tavallaan jopa ihailen häntä kun on uskaltanut elää sen mukaan miltä tuntuu, ottaa riskejä ja olla haavoittuvainen. Musta ei ole sellaiseen, mutta ei mun varovaisuuteni ole koskaan suojellut mua satutetuksi tulemiselta. En oikein ymmärrä vahingoniloa tätä kohtaan, ei musta huonoja päätöksiä tekevät ihmiset ansaitse kokea tuollaista yhtään sen enempää kun muutkaan.
Ajatteletko aina vain ainoastaan itseäsi? Lapsilla ja heidän elinolosuhteilla ei ole mitään merkitystä?
Eräs tuttuni, 3 pienen lapsen äiti, erosi lasten isästä ja 2kk päästä muutti lapsineen uuden miehen luokse. Tästä pari kuukautta olivat kihloissa ja nainen paksuna. Menivät naimisiin heti kun muste oli kuivunut eropapereissa entisen kans. Lapset oireilevat todella pahasti. Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei mua kyllä naurata yhtään, pahaltahan tota tuntui lukea. Musta se nainen oli tosi samastuttava. En ole koskaan edennyt nopeasti yhdessäkään suhteessa, mutta olen kyllä rakastunut tuolla lailla pari kertaa. Niiden tunteiden vallassa on tosi vaikeaa luottaa itseensä tai mihinkään. Tavallaan jopa ihailen häntä kun on uskaltanut elää sen mukaan miltä tuntuu, ottaa riskejä ja olla haavoittuvainen. Musta ei ole sellaiseen, mutta ei mun varovaisuuteni ole koskaan suojellut mua satutetuksi tulemiselta. En oikein ymmärrä vahingoniloa tätä kohtaan, ei musta huonoja päätöksiä tekevät ihmiset ansaitse kokea tuollaista yhtään sen enempää kun muutkaan.
Joo, ajattelisin ihan samoin, jos kyseessä olisi lapseton ihminen. Onko sinulla lapsia? Normaali vanhempi ajattelee aina ensin lapsia, kun tekee merkittäviä päätöksiä siitä, miten ja missä eletään ja kenen kanssa.
Jos on tuore ero takana lasten isästä, yleensä äidin ajatuksissa päällimmäisenä on se, miten lapset toipuvat siitä. Ei silloin normaali ihminen muuta jonkin parin viikon takaisen Tinder-hoidon kanssa yhteen!
Tokihan voi seurustella, mutta lasten elämän pitäisi pysyä vakaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei mua kyllä naurata yhtään, pahaltahan tota tuntui lukea. Musta se nainen oli tosi samastuttava. En ole koskaan edennyt nopeasti yhdessäkään suhteessa, mutta olen kyllä rakastunut tuolla lailla pari kertaa. Niiden tunteiden vallassa on tosi vaikeaa luottaa itseensä tai mihinkään. Tavallaan jopa ihailen häntä kun on uskaltanut elää sen mukaan miltä tuntuu, ottaa riskejä ja olla haavoittuvainen. Musta ei ole sellaiseen, mutta ei mun varovaisuuteni ole koskaan suojellut mua satutetuksi tulemiselta. En oikein ymmärrä vahingoniloa tätä kohtaan, ei musta huonoja päätöksiä tekevät ihmiset ansaitse kokea tuollaista yhtään sen enempää kun muutkaan.
Ajatteletko aina vain ainoastaan itseäsi? Lapsilla ja heidän elinolosuhteilla ei ole mitään merkitystä?
Miten ne nyt tähän liittyy? Koska lapset on kuvioissa, niin äiti ansaitsee kärsiä virheistään? Koska lapset on kuvioissa, niin äitiin ei enää voi suhtautua myötätuntoisesti vaan hänet pitää tuomita ankarasti? Melko hirveä asenne äitejä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele erojen määrää jos lähtökohdat ovat tuollaiset.
HUOH !
On vaan aivan keskiverto DAR-sertifioitu suomi-"nainen". Ei mitään uutta alla auringon . . . .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei mua kyllä naurata yhtään, pahaltahan tota tuntui lukea. Musta se nainen oli tosi samastuttava. En ole koskaan edennyt nopeasti yhdessäkään suhteessa, mutta olen kyllä rakastunut tuolla lailla pari kertaa. Niiden tunteiden vallassa on tosi vaikeaa luottaa itseensä tai mihinkään. Tavallaan jopa ihailen häntä kun on uskaltanut elää sen mukaan miltä tuntuu, ottaa riskejä ja olla haavoittuvainen. Musta ei ole sellaiseen, mutta ei mun varovaisuuteni ole koskaan suojellut mua satutetuksi tulemiselta. En oikein ymmärrä vahingoniloa tätä kohtaan, ei musta huonoja päätöksiä tekevät ihmiset ansaitse kokea tuollaista yhtään sen enempää kun muutkaan.
Joo, ajattelisin ihan samoin, jos kyseessä olisi lapseton ihminen. Onko sinulla lapsia? Normaali vanhempi ajattelee aina ensin lapsia, kun tekee merkittäviä päätöksiä siitä, miten ja missä eletään ja kenen kanssa.
Jos on tuore ero takana lasten isästä, yleensä äidin ajatuksissa päällimmäisenä on se, miten lapset toipuvat siitä. Ei silloin normaali ihminen muuta jonkin parin viikon takaisen Tinder-hoidon kanssa yhteen!
Tokihan voi seurustella, mutta lasten elämän pitäisi pysyä vakaana.
Mulla ei ole lapsia, koska ajattelin heitä jo ennen kuin päätin tehdä heidät. Joten ymmärrän kyllä oikein hyvin vastuun kantamisen lapsista. Sitä en ymmärrä, millä logiikalla vanhemman vastuun kantamisessa epäonnistuminen tekee petetyksi tulemisesta vahingonilon aiheen. Vaikka miten lähestyisin tätä huonon äitiyden kauhistelun ja tuomitsemisen kautta (ja en kyllä näe yhtään miten tämä asenne auttaa niitä lapsia tai on heidän puolelleen asettumista, äitiysmoralismi vahingoittaa välillisesti heitäkin eikä auta ketään) niin silti en näe miksi tämän naisen petetyksi tulemiselle pitäisi olla ilkkumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei mua kyllä naurata yhtään, pahaltahan tota tuntui lukea. Musta se nainen oli tosi samastuttava. En ole koskaan edennyt nopeasti yhdessäkään suhteessa, mutta olen kyllä rakastunut tuolla lailla pari kertaa. Niiden tunteiden vallassa on tosi vaikeaa luottaa itseensä tai mihinkään. Tavallaan jopa ihailen häntä kun on uskaltanut elää sen mukaan miltä tuntuu, ottaa riskejä ja olla haavoittuvainen. Musta ei ole sellaiseen, mutta ei mun varovaisuuteni ole koskaan suojellut mua satutetuksi tulemiselta. En oikein ymmärrä vahingoniloa tätä kohtaan, ei musta huonoja päätöksiä tekevät ihmiset ansaitse kokea tuollaista yhtään sen enempää kun muutkaan.
Joo, ajattelisin ihan samoin, jos kyseessä olisi lapseton ihminen. Onko sinulla lapsia? Normaali vanhempi ajattelee aina ensin lapsia, kun tekee merkittäviä päätöksiä siitä, miten ja missä eletään ja kenen kanssa.
Jos on tuore ero takana lasten isästä, yleensä äidin ajatuksissa päällimmäisenä on se, miten lapset toipuvat siitä. Ei silloin normaali ihminen muuta jonkin parin viikon takaisen Tinder-hoidon kanssa yhteen!
Tokihan voi seurustella, mutta lasten elämän pitäisi pysyä vakaana.
Mulla ei ole lapsia, koska ajattelin heitä jo ennen kuin päätin tehdä heidät. Joten ymmärrän kyllä oikein hyvin vastuun kantamisen lapsista. Sitä en ymmärrä, millä logiikalla vanhemman vastuun kantamisessa epäonnistuminen tekee petetyksi tulemisesta vahingonilon aiheen. Vaikka miten lähestyisin tätä huonon äitiyden kauhistelun ja tuomitsemisen kautta (ja en kyllä näe yhtään miten tämä asenne auttaa niitä lapsia tai on heidän puolelleen asettumista, äitiysmoralismi vahingoittaa välillisesti heitäkin eikä auta ketään) niin silti en näe miksi tämän naisen petetyksi tulemiselle pitäisi olla ilkkumassa.
Et varmaan huomannut, että nainen ihan itse hakeutui petettäväksi, kun juoksi helmat hampaissa ns sielunkumppanin perään.
Yleensä sitä saa, mitä tilaa.
Njääh liekö juttu tottakaan. Jotain kirjoitelleet päästään uutisten puutteessa. Ketä edes kiinnostaisi jonkun nobodyn suhde, en usko että totta. "Toimittajan" satuiluja, jos näissä iltap*skoissa sellaisia edes on...
Minäkin voin sanoa ilman mitään todisteita, että naiset tekee enemmän koska musta vaan tuntuu niin.