Miten teidän muiden vanhempien hermot pitää jos joudutte vapaapäivienkin aamuna heräämään aikaisin lapsen/lasten takia??

Ajattele, että voi ne asiat huonomminkin olla.

Lapsi herätti mut tänään viideltä kun mourusi ja heräili koko ajan. No sepä jatkoi unia ja nukkuu edelleen ja itse en saanut enää unta.

Meille tämä oli kuitenkin onnistunut yö. Sain nukuttua ainakin 6,5 tuntia yhteen putkeen. On sitä huonomminkin nukuttu ja useampana yönä.

Asennemuutos auttaa itsellä usein vaikka se ei kivaa olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuttavaa, että äiti viettää aikaa lapsen kanssa.

(Naama ruudulla)

Ahahahaa hah enpäs syyllisty tippaakaan tästä. Vietän lapsen kanssa todella paljon aikaa, samoin tekee lapsen isä. Aivokapasiteettini riittää huomioimaan tässä lapsenkin aivan sujuvasti tässä, mutta ehkä olemmekin keskivertoa älykkäämpiä. Lapsi ainakin on super lahjakas monessa asiassa. Ap

Tottakai pystyt. Älykkäästi suollat tuubaa palstalla ja samalla huomioit lapsen. Kaikki tykkää siitä, että keskustelukumppani räplää kännykkää ja keskittyy muuhun. Se on älykkyyden merkki.

Ihan yliarvostettua toivoa katsekontaktia tai keskittymistä.

Mikä saa SINUT olemaan noin epävarma itsestäsi ja äitiydestäsi? Ap

Osaatko lukea?

Tuplamaisterina taidan olla osoittanut vedenpitävästi että osaan. Ap

Voi luoja. Tuplamaisterius on pelkästään hölmöyden merkki. Tuhlata elämästään noin paljon aikaa kahteen yliopistotutkintoon.

Sivistyksen ja akateemisten taitojen harjoittaminen ja hankkiminen on mielestäsi elämän tuhlaamista? Ok, meillä tuskin on mitään yhteistä. Anna kun arvaan: äänestät persuja. Ap

Väärässä olet, minulla on maisterintutkinto ja olen osaamistani kyllä päivittänyt erilaisia ammattiin soveltuvia pätevyyksiä hankkien. Pidän vaan turhana kahden yliopistotutkinnon hankkimista, ei se ole mikään älykkyyden merkki, että pystyy tekemään tutkintoja vaan se, että hyödyntää niistä saatua osaamista.

Ja ei, en äänestä persuja.

Meillä lapset nousee joka ikinen päivä klo 5-6 välisenä aikana. Kukaan ei todellakaan pakota nousemaan silloin, sillä lapset kotihoidossa ja kerhopäivinä kerho alkaa vasta klo 9. Mutta näin se on ollut jo 5 vuotta, joka ikinen päivä, myös juhlapyhinä... Kerran vuodessa me vanhemmat päästään hotelliin yöksi kun isovanhemmat ottaa yökylään. Rankkaahan se on, mutta olen ajatellut, että kaiken kestän kun lapset on sentään terveitä ja teini-iässä eivät varmasti nouse enää aikaisin. Tsemppiä silti sinullekin. Yritä muuttaa unirytmisi vastaamaan lapsen unirytmiä eli teet kaikkesi, että saisit nukahdettua mahdollisimman aikaisin (esim. sänkyyn viimeistään klo 22). Unirytmin muuttamiseen löytyy paljon kirjallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ongelmaa, kun menee illalla ajoissa nukkumaan. Myös ennen vapaapäiviä!

(Ja kyllä tämä silti minuakin korpeaa, olisi ihana nukkua pitkään ja juoda aamukahvit rauhassa, herätä omaan tahtiin. Olisi myös joskus olla pidempään hereillä kuin klo 22, varsinkin kun lasten nukuttaminen venyy usein yli yhdeksään. No, näillä mennään, eiköhän tämäkin aikanaan lopu.)

Loppuu. Koko elämä loppuu aikanaan ja parhaat vuodet on vietetty univelkaisena kaukana omasta optimaalisesta elämänrytmistä.

Miksi ne muutamat vuodet olisi elämän parhaita vuosia.

Koska pohjimmiltaan ihminen on onnellisin silloin, kun antaa itsestään muille. Esimerkiksi onnellisuustutkimuksissa vapaaehtoistyötä tekevät korostuvat onnellisimpina.

Itsepä en ole, vaan silloin kun saan itselleni. Ja olen riittävän rehellinen että myönnän sen. Silti käytän suurimman osan ajastani muiden auttamiseen, myös töissä. Sillä ehkä oikeutankin sen että aidosti haluan itselleni asioita enkä ainakaan heittäydy marttyyriksi. Ap

Voi myös olla, että kun 20 vuoden päästä tarkastelet elämää taaksepäin, hyvinkin miellät pikkulapsivaiheen erittäin onnelliseksi. Tai sitten ei. Mutta ei siinä hetkessä kannata takertua niihin negatiivisiin fiiliksiin, koska tilanne nyt on mikä on, ja vatvomalla vain pahenna oloasi. Tunteet voi myöntää itselleen ja sitten kuitenkin päättää elää hetkessä.

Ei ongelmaa. Olen aina herännyt samaan aikaan ihan sama onko arki- tai vapaapäivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuttavaa, että äiti viettää aikaa lapsen kanssa.

(Naama ruudulla)

Ahahahaa hah enpäs syyllisty tippaakaan tästä. Vietän lapsen kanssa todella paljon aikaa, samoin tekee lapsen isä. Aivokapasiteettini riittää huomioimaan tässä lapsenkin aivan sujuvasti tässä, mutta ehkä olemmekin keskivertoa älykkäämpiä. Lapsi ainakin on super lahjakas monessa asiassa. Ap

Tottakai pystyt. Älykkäästi suollat tuubaa palstalla ja samalla huomioit lapsen. Kaikki tykkää siitä, että keskustelukumppani räplää kännykkää ja keskittyy muuhun. Se on älykkyyden merkki.

Ihan yliarvostettua toivoa katsekontaktia tai keskittymistä.

Mikä saa SINUT olemaan noin epävarma itsestäsi ja äitiydestäsi? Ap

Osaatko lukea?

Tuplamaisterina taidan olla osoittanut vedenpitävästi että osaan. Ap

Ei minua kiinnosta sinun koulutuksesi. Miksi kiinnostaisi.

Tämän viestittelyn perusteella totean vedenpitävästi, ettet sinä osaa lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuttavaa, että äiti viettää aikaa lapsen kanssa.

(Naama ruudulla)

Ahahahaa hah enpäs syyllisty tippaakaan tästä. Vietän lapsen kanssa todella paljon aikaa, samoin tekee lapsen isä. Aivokapasiteettini riittää huomioimaan tässä lapsenkin aivan sujuvasti tässä, mutta ehkä olemmekin keskivertoa älykkäämpiä. Lapsi ainakin on super lahjakas monessa asiassa. Ap

Tottakai pystyt. Älykkäästi suollat tuubaa palstalla ja samalla huomioit lapsen. Kaikki tykkää siitä, että keskustelukumppani räplää kännykkää ja keskittyy muuhun. Se on älykkyyden merkki.

Ihan yliarvostettua toivoa katsekontaktia tai keskittymistä.

Mikä saa SINUT olemaan noin epävarma itsestäsi ja äitiydestäsi? Ap

Osaatko lukea?

Tuplamaisterina taidan olla osoittanut vedenpitävästi että osaan. Ap

Voi luoja. Tuplamaisterius on pelkästään hölmöyden merkki. Tuhlata elämästään noin paljon aikaa kahteen yliopistotutkintoon.

Sivistyksen ja akateemisten taitojen harjoittaminen ja hankkiminen on mielestäsi elämän tuhlaamista? Ok, meillä tuskin on mitään yhteistä. Anna kun arvaan: äänestät persuja. Ap

Väärässä olet, minulla on maisterintutkinto ja olen osaamistani kyllä päivittänyt erilaisia ammattiin soveltuvia pätevyyksiä hankkien. Pidän vaan turhana kahden yliopistotutkinnon hankkimista, ei se ole mikään älykkyyden merkki, että pystyy tekemään tutkintoja vaan se, että hyödyntää niistä saatua osaamista.

Ja ei, en äänestä persuja.

Selvä homma, olen yllättynyt. Äänestäkö sitten kokoomusta? Jokin pätemisen tarve - siis epävarmuus - sinua ainakin riivaa koska viitsit käyttää aikaasi yritykseen syyllistää tuntematonta anonyymisti netissä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Koita kestää. Ei tuokaan montaa vuotta kestä. Itse heräsin tänään klo 06.47 ja tässä mietin, koska viitsin alkaa leipomaan. En haluaisi herätää koko taloa. Toisaalta: tässähän olis oiva takaisinmaksun aika :D

Mulla sama. Taaperokin nukkuu vielä ja nyt palstailen tässä joutessani, kun en viitsi alkaa kolistelemaan.

On kyllä mukavia rauhalliset aamut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ongelmaa, kun menee illalla ajoissa nukkumaan. Myös ennen vapaapäiviä!

(Ja kyllä tämä silti minuakin korpeaa, olisi ihana nukkua pitkään ja juoda aamukahvit rauhassa, herätä omaan tahtiin. Olisi myös joskus olla pidempään hereillä kuin klo 22, varsinkin kun lasten nukuttaminen venyy usein yli yhdeksään. No, näillä mennään, eiköhän tämäkin aikanaan lopu.)

Loppuu. Koko elämä loppuu aikanaan ja parhaat vuodet on vietetty univelkaisena kaukana omasta optimaalisesta elämänrytmistä.

Miksi ne muutamat vuodet olisi elämän parhaita vuosia.

Koska pohjimmiltaan ihminen on onnellisin silloin, kun antaa itsestään muille. Esimerkiksi onnellisuustutkimuksissa vapaaehtoistyötä tekevät korostuvat onnellisimpina.

Itsepä en ole, vaan silloin kun saan itselleni. Ja olen riittävän rehellinen että myönnän sen. Silti käytän suurimman osan ajastani muiden auttamiseen, myös töissä. Sillä ehkä oikeutankin sen että aidosti haluan itselleni asioita enkä ainakaan heittäydy marttyyriksi. Ap

Tämä on silkkaa typeryyttä. Sinä vingut, että Haluat Itsellesi ja vain se tekee onnelliseksi.

Miksi sinulla on lapsia?

Ymmärrät kai, että valintojesi vuoksi sinä et voi vain itsellesi haluta asioita. Olet ollut jo pari tuntia hereillä ja edelleen vingut että määää haluuuun nukkkkkuuuuu.

Pidän sitä vain ja ainoastaan typeränä.

Meillä toimittiin näin: lapsi halusi seuraa lastenohjelmien katsomiseen. Minä menin pitkäkseni sohvalle, lapsi istui mun päällä ja mä torkuin siinä lämmössä, joskus nukahdinkin.

Serkun perheessä 3 lasta hipsivät alakertaan katsomaan lastenohjelmia ja vanhemmat saavat nukkua pitempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin kestää. Normaali aika herätä. Onko pakko nousta silloin? Otat lapsen/lapset sänkyysi viereen vielä lepäilemään. Luette kirjaa tai katsotte jotain ohjelmaa vaikka tabletilta tai vaan juttelette tai lepäilette vaan.

Ja jos pystyt kuitenkin nukkumaan päiväunet, niin mikä on ongelma? Ei läheskään kaikki pysty päikkäreitä nukkumaan

Ei lapsi nuku vieressä vaan liikkuu koko ajan niin että alkaa ärsyttää vain lisää. Tabletilla olisi viihtynyt itsekseen ja voinut nousta jotta olisin saanut nukuttua vähän lisää, mutta sitten kissa aloitti mourun ja olin niin ärsyyntynyt jo että ajatus nukkumisesta vaihtui siihen että litra kahvia naamaan ja hommiin sitten.

Ongelma on se, etten haluaisi jatkuvasti joutua heräämään aiemmin kuin haluan siis tinkimään omasta levosta ja unesta - muiden takia!

Ap

Kasva itse aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ongelmaa, kun menee illalla ajoissa nukkumaan. Myös ennen vapaapäiviä!

(Ja kyllä tämä silti minuakin korpeaa, olisi ihana nukkua pitkään ja juoda aamukahvit rauhassa, herätä omaan tahtiin. Olisi myös joskus olla pidempään hereillä kuin klo 22, varsinkin kun lasten nukuttaminen venyy usein yli yhdeksään. No, näillä mennään, eiköhän tämäkin aikanaan lopu.)

Loppuu. Koko elämä loppuu aikanaan ja parhaat vuodet on vietetty univelkaisena kaukana omasta optimaalisesta elämänrytmistä.

Miksi ne muutamat vuodet olisi elämän parhaita vuosia.

Koska pohjimmiltaan ihminen on onnellisin silloin, kun antaa itsestään muille. Esimerkiksi onnellisuustutkimuksissa vapaaehtoistyötä tekevät korostuvat onnellisimpina.

Itsepä en ole, vaan silloin kun saan itselleni. Ja olen riittävän rehellinen että myönnän sen. Silti käytän suurimman osan ajastani muiden auttamiseen, myös töissä. Sillä ehkä oikeutankin sen että aidosti haluan itselleni asioita enkä ainakaan heittäydy marttyyriksi. Ap

Tämä on silkkaa typeryyttä. Sinä vingut, että Haluat Itsellesi ja vain se tekee onnelliseksi.

Miksi sinulla on lapsia?

Ymmärrät kai, että valintojesi vuoksi sinä et voi vain itsellesi haluta asioita. Olet ollut jo pari tuntia hereillä ja edelleen vingut että määää haluuuun nukkkkkuuuuu.

Pidän sitä vain ja ainoastaan typeränä.

Tota noin, en kyllä enää hetkeen ole sitä ”vinkunut”. Joten kuka on se joka ei osaa lukea?? Ap

Ei mene hermot. Tuli kyllä mieleeni, että jos tuo on se asia mistä hermot menee niin arkihan taitaa muuten olla ihan sujuvaa? Eli ainakin siitä voi yrittää ammentaa kiitollisuutta? Entäs onko lasten isä kuvioissa, voisiko niitä viikonloppuaamuja jakaa että toinen herää ja toinen nukkuu?

Meillä on arjessa todella paljon haasteita ja yhden lapsen tutkimuksia odotellaankin tähän liittyen. Siinä kaikessa se aikaisin herääminen ei tunnu ongelmalta lainkaan. Mutta tietysti jos arki on olisi ns. normaalia pikkulapsiarkea, niin kyllä se varmasti ärsyttäisi.

Hyvin. Potat, vaipanvaihdot, maitopullot käteen, leipää naamaan ja Ryhmä Hau pyörimään. Itse koomailen sohvalla kunnes alkaa elämä voittaa.

Kissan mouruaminen, oma valinta ottaa kissa. Lapsen osaamattomuus olla aamulla hiljaa ja yksin, oma valinta ja osaamattomuus kasvattajana. Liian lyhyet unet, oma valinta. Mitä aikuisten aikaa tarvitset?

Itse olet elämäsi järjestänyt. Opettele nyt nauttimaan siitä. Lapsi herää aamulla, ihanaa. Voisi se olla letkuissa tai haudassa. Tai toisella vanhemmalla eroperheessä. Turhaan siis valitat, toiset ei edes saa lapsia.

Hä, vapaapäivät on parhaita juuri siksi kun saa kunnolla viettää aikaa lasten kanssa. Nukkumaan olen mennyt samaan aikaan lasten kanssa. Ap, kuulostat epäkypsältä ja itsekkäältä.

En ihmettele lasten ja nuorten pahoinvointia kun vanhemmat eivät tajua lasten vaistoavan jos ovat vanhemmilleen rasite.

Minä olen aamuvirkku. Herään usein kohta kuuden jälkeen ja ketturoin tunnin verran sängyssä, ennen kuin nousen ylös. Menenkin kyllä nukkumaan jo kymmenen maissa.

Mä herään aina 4- 5 välillä joten ei ole ongelmaa. Saan aamulla valvoa yksin monta tuntia. Enkä käy edes töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin kestää. Normaali aika herätä. Onko pakko nousta silloin? Otat lapsen/lapset sänkyysi viereen vielä lepäilemään. Luette kirjaa tai katsotte jotain ohjelmaa vaikka tabletilta tai vaan juttelette tai lepäilette vaan.

Ja jos pystyt kuitenkin nukkumaan päiväunet, niin mikä on ongelma? Ei läheskään kaikki pysty päikkäreitä nukkumaan

Ei lapsi nuku vieressä vaan liikkuu koko ajan niin että alkaa ärsyttää vain lisää. Tabletilla olisi viihtynyt itsekseen ja voinut nousta jotta olisin saanut nukuttua vähän lisää, mutta sitten kissa aloitti mourun ja olin niin ärsyyntynyt jo että ajatus nukkumisesta vaihtui siihen että litra kahvia naamaan ja hommiin sitten.

Ongelma on se, etten haluaisi jatkuvasti joutua heräämään aiemmin kuin haluan siis tinkimään omasta levosta ja unesta - muiden takia!

Ap

Niin siis ohje oli, että OTA viereen. Kirjoituksesi perusteella olet täysi p..ska. Voi luoja, ne MUUT ovat omia lapsiasi. Kiitos että tuotat lisää pahoinvoivia lapsia tähän yhteiskuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin kestää. Normaali aika herätä. Onko pakko nousta silloin? Otat lapsen/lapset sänkyysi viereen vielä lepäilemään. Luette kirjaa tai katsotte jotain ohjelmaa vaikka tabletilta tai vaan juttelette tai lepäilette vaan.

Ja jos pystyt kuitenkin nukkumaan päiväunet, niin mikä on ongelma? Ei läheskään kaikki pysty päikkäreitä nukkumaan

Ei lapsi nuku vieressä vaan liikkuu koko ajan niin että alkaa ärsyttää vain lisää. Tabletilla olisi viihtynyt itsekseen ja voinut nousta jotta olisin saanut nukuttua vähän lisää, mutta sitten kissa aloitti mourun ja olin niin ärsyyntynyt jo että ajatus nukkumisesta vaihtui siihen että litra kahvia naamaan ja hommiin sitten.

Ongelma on se, etten haluaisi jatkuvasti joutua heräämään aiemmin kuin haluan siis tinkimään omasta levosta ja unesta - muiden takia!

Ap

Mene aikaisemmin nukkumaan. Lapsi kasvaa ja kehittyy, mutta kissa ei. Meillä teini nukkuu vapaapäivinä helposti klo 11, mutta koiraa on ruokittava ja vietävä pihalle klo 7 maissa.