Lue keskustelun säännöt.
Masentaa kun ei ole mitään sosiaalista elämää
05.12.2019 |
Oon ollut nyt vuosia ilman, aiemmin mua ei vaivannut tämä vaan tykkäsin olla yksin. Toisaalta tykkään nykyäänkin mutta jostain syystä oon ruvennut kaipaamaan lisäksi jotain kaverisuhteita tms. En vaan oikein osaa hankkia niitä tai tiedä mistä aloittaa. Äh.
Muita?
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieman joo mutta sellaista missä ei tarvitsisi aina mennä ja olisi kumminkin omaa rauhaa eikä tarvitsisi lähteä jos kokee ettei halua, varmaan olisin kyllä aika vaikea ihminen kenenkään kaveriksi.
Joo mustakin on välillä tuntunut tolta. Taisinkin ärsyttää entiset kaverit vuosia sitten tuolla kun kieltäydyin pari kertaa tulemasta heidän kanssaan... tunsin itseni vaan jotenkin niin ulkopuoliseksi ja erilaiseksi heidän seurassaan.
Sama. 18-vuotiaana viimeksi ollut kavereita. Täytin juuri 31. Sos tilanteiden pelko ja pettymykset ihmissuhteissa kyllä pitää huolen ettei mun elämään enää ihmisiä tulekkaan. Silti valitettavasti kaipaa joskus seuraa.
Mulla oli nuorena tiivis ystäväpiiri, kaikki jaettiin ja aina oltiin yhdessä. Nyt 50+ ikäisenä en enää jaksa läheisiä ystäviä. Mulla ei riitä mielenkiinto kuunnella niitten kremppoja ja ongelmia, enkä jaksa tavata kovin usein. Tämä on oma valinta. Viihdyn omissa oloissani tai mieheni seurassa. Muutenkin viihdyn nykyään paremmin miesten kuin naisten seurassa, tätijutut ei jaksa kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman joo mutta sellaista missä ei tarvitsisi aina mennä ja olisi kumminkin omaa rauhaa eikä tarvitsisi lähteä jos kokee ettei halua, varmaan olisin kyllä aika vaikea ihminen kenenkään kaveriksi.