Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Onko ruokien kanssa hienostelu akateemisten juttu?
Kommentit (26)
Millä tavalla ruoalla hienostellaan? Voitko antaa jotain esimerkkiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä teen sushia ja olen akateeminen. Mutta en koe sitä hienosteluksi, vaan rahan säästämiseksi. Meillä on pari teinipoikaa, ja tälle porukalle riittävä sushimäärä hanko-sushista maksaisi satasen.
Onko paremmin koulutetuilla siis parempi makuaisti?
Ja amislaisten makunystyt puolestaan turtuneempia?
Vähän ehkä. Mä olen akateeminen ja suurin osa ystävistä ei. Mun otannalla pitää paikkansa.
Tosin hienostelu on vähän huono sana tähän. Nautiskelua ja vaivannäköä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Hienostelu on alemman keskiluokan juttu. Siis amkilaisten jne. Tämä jengi ei oikeasti pidä ”hienoista ruoista”, vaan syövät niitä ”koska kuuluu”. Akateemiset eivät hienostele, vaan uusia ruokia kokeilevat kokeilunhalusta ja uteliaisuudesta ja kerääävät niistä vakiköyttöön sen, mistä pitävät. Tyäväenluokka taas jättää kokeilematta koska heitä ei huvita eikä hienostellakaan tarvitse ja siksi se maku tosiaan jää kehittymättä.
Tästä on oikeasti tutkimuksia tehty ja näin se menee.
Siitä numeron tekeminen on. Alempi keskiluokka puhuu suureen ääneen ja ylempi kieriskelee hiljaisessa omanarvontunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä teen sushia ja olen akateeminen. Mutta en koe sitä hienosteluksi, vaan rahan säästämiseksi. Meillä on pari teinipoikaa, ja tälle porukalle riittävä sushimäärä hanko-sushista maksaisi satasen.
Just näin. Ystäväni on japanilainen ja teemme usein sushia kun kyläilemme perheiden kesken.
Koska hän on japanilainen, odotetaan juhlissa aina olevan sushia. Mutta kun siinä tilanteessa niitä tarvitaan niin iso määrä, ei itse tekeminen ole järkevää ja ne voi tilata ammattilaisilta vaikka se maksaakin. Kuten juhlien järkkääminen aina maksaa.
Itse tekeminen ei siis ole itse tarkoitus, kotioloissa se on kivaa ja säästää rahaa siinä kohtaa kun vaiva on kohtuullinen ja kaikki tekevät yhdessä. Juhliin voi tilata muualta kokien sen ihan yhtä hyväksi vaihtoehdoksi.
Sehän on tietenkin hienostelua jos jaksaa tehdä muutakin kuin makaroonilaatikkoa tai broilerikastiketta ja riisiä. 🙄 Panostan ruokaan koska en tykkää noista perinteisistä mauttomista mössöistä. Mutta ei siitä juuri kukaan meidän perheen ulkopuolinen tiedä. En kuvaa instagrammiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut vaan tykkää syödä hyvin ja nauttia elämän pienistä iloista🤗
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vaan tykkää syödä hyvin ja nauttia elämän pienistä iloista🤗
Niinpä, helpoin tapa saada elämään vähän laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hienostelu on alemman keskiluokan juttu. Siis amkilaisten jne. Tämä jengi ei oikeasti pidä ”hienoista ruoista”, vaan syövät niitä ”koska kuuluu”. Akateemiset eivät hienostele, vaan uusia ruokia kokeilevat kokeilunhalusta ja uteliaisuudesta ja kerääävät niistä vakiköyttöön sen, mistä pitävät. Tyäväenluokka taas jättää kokeilematta koska heitä ei huvita eikä hienostellakaan tarvitse ja siksi se maku tosiaan jää kehittymättä.
Tästä on oikeasti tutkimuksia tehty ja näin se menee.
Jos amk ja tuo "tyäväenluokka" ovat "alempaa" (?) keskiluokkaa niin mihinkähän Sinä itse sitten kuulut jos kuitenkin itsekin käyt töissä?
Vai onko Sinulla varaa olla jouten ja silti pysyä varakkaana?
Olen tästä monessa keskustelussa ennenkin kirjoitellut, joten yritän kirjoittaa lyhyesti ja pysyä asiassa:
Ei ole olemassa mitään "ylempää" (johon Sinä omasta mielestäsi ilmeisesti kuulut) eikä "alempaa" keskiluokkaa eikä "keskisempää keskiluokkaa" eikä ylempää alaluokkaa eikä "keskisempää alaluokkaa" jne.
On olemassa yläluokka, jolla on varaa joutilaisuuteen perityn varallisuutensa turvin, ja se ei saa eikä etenkään huoli yhteiskunnan tulonsiirtoja.
Ja on olemassa alaluokka, jota ehkä voisi myös sosiaaliluokaksi kutsua: siihen kuuluvat (pitkäaikais)työttömät, vaivaiseläkeläiset, vangit, seksityöntekijät (enimmäkseen kai ulkomaalaiset), narkkarit, densot, yh-äidit joilla on lapsia monen miehen kanssa, koulupudokkaat ja syrjäytyneet nuoret, ynnä kaikki muu väki, joka asuu homeisissa paskakämpissäään, ja jotka saavat yhteiskunnan tulonsiirtoja sekä ovat riippuvaisia näistä, ja jotka noin pääsääntöisesti eivät edes ole työkykyisiä, ja joilla ei ole elämältä mitään muuta realistista odotettavaa kuin sen (elämän) päättyminen.
Näiden kahden luokan väliin jää keskiluokka eli työväenluokka. Siihen kuuluvat kaikki ne, jotka elävät omilla ansioillaan, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet mitä tahansa ja jotka tekevät sitä tutkintonsa mukaista työtä tai jotka ovat vaikka yksityisyrittäjiä: Sinäkin, arvoisa kirjoittaja nro 7, olet sitä yhtä ja samaa työväenluokkaa kuin esim. lastentarhanopettajat, siivoojat, kaivinkoneenkuljettajat yms. Keskiluokka on työväenluokan synonyymi, eikä siitä voi eritellä erikseen mitään ylempää tai alempaa sellaista: vaan joka ikinen uimamaisteri ja tohtori ja vihtori on työväenluokkainen, jos hän tekee töitä, ja jos hän ei ole sattumoisin syntynyt siihen alussa mainitsemaani yläluokkaan, ja jolloin hänen opintonsa olisivat olleetkin de facto turhia, koska yläluokkaisella on varaa olla koko elämänsä jouten ilman sosiaalirahoja.
Kirjoittaja nro 7: vaikka olet valmistunut yliopistosta ja olet koulutustasi vastaavassa työssä, tai missä tahansa huonommassakin työssä ylisummaan, olet työväenluokkainen.
Eikä Sinusta oman elämäsi aikana muuta tule.
Et voi olla mitenkään "ylempää" etkä hienompaa väkeä, jos teet töitä otsasi hiessä elantosi tai elintasosi pitämiseksi. Sitä se työväenluokkaisuus katsos noin niinkuin määritelmällisesti on: siinä on ensimmäisenä osana se sana "työ".
Minä kuulun alaluokkaan, eli siihen vaivaiseläkeläisten luokkaan, eikä minustakaan enää muuta tule: joten onnitteluni kuitenkin Sinulle sinne työväenluokkaan, sillä Sinulla menee siellä omassa luokassasi kuitenkin aivan valtavasti paremmin kuin minulla täällä omassani.
Miksi Sinulla muuten on niin kova vimma keksiä sille omalle työväenluokkaisuudellesi tuollaisia eufemismeja kuin esim. "ylempi keskiluokkaisuus"? Eikö työ nappaa? Eikö ole "inspistä" herätä aamulla töihin? Vai onko työ jotenkin nöyryyttävää Sinun hienolle ja "alemman ylemmän luokan aavistuksen verran yläkanttiin olevalle jalo(hko)sukuisuudellesi"?
Näiden kolmen eri yhteiskuntaluokan ruokahaluista en tosin osaa esitää mitään arvioita: omalta osaltani toivoisin ennenkaikkea, että yhteiskunta siivoaisi keittiöni ja veisi aina roskapussini jätepisteeseen.
Akateemiset kuvittelevat itsestään liikoja, varsinkin tämän palstan käsienheiluttelijanaiset.
Ruoasta kiinnostuminen ei ole mistään helvetin akateemisuudesta kiinni, tiedän useita uusavuttomia akateemisia, joiden kulinaariset nautinnot rajoittuu omien eriomaisuutensa pierujensa haisteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No höh, en tiedä yhtäkään korkeakoulutettua keittiömestaria.
Frank Eläkeläinen Rahaton Köyhä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hienostelu on alemman keskiluokan juttu. Siis amkilaisten jne. Tämä jengi ei oikeasti pidä ”hienoista ruoista”, vaan syövät niitä ”koska kuuluu”. Akateemiset eivät hienostele, vaan uusia ruokia kokeilevat kokeilunhalusta ja uteliaisuudesta ja kerääävät niistä vakiköyttöön sen, mistä pitävät. Tyäväenluokka taas jättää kokeilematta koska heitä ei huvita eikä hienostellakaan tarvitse ja siksi se maku tosiaan jää kehittymättä.
Tästä on oikeasti tutkimuksia tehty ja näin se menee.
Jos amk ja tuo "tyäväenluokka" ovat "alempaa" (?) keskiluokkaa niin mihinkähän Sinä itse sitten kuulut jos kuitenkin itsekin käyt töissä?
Vai onko Sinulla varaa olla jouten ja silti pysyä varakkaana?
Olen tästä monessa keskustelussa ennenkin kirjoitellut, joten yritän kirjoittaa lyhyesti ja pysyä asiassa:
Ei ole olemassa mitään "ylempää" (johon Sinä omasta mielestäsi ilmeisesti kuulut) eikä "alempaa" keskiluokkaa eikä "keskisempää keskiluokkaa" eikä ylempää alaluokkaa eikä "keskisempää alaluokkaa" jne.
On olemassa yläluokka, jolla on varaa joutilaisuuteen perityn varallisuutensa turvin, ja se ei saa eikä etenkään huoli yhteiskunnan tulonsiirtoja.
Ja on olemassa alaluokka, jota ehkä voisi myös sosiaaliluokaksi kutsua: siihen kuuluvat (pitkäaikais)työttömät, vaivaiseläkeläiset, vangit, seksityöntekijät (enimmäkseen kai ulkomaalaiset), narkkarit, densot, yh-äidit joilla on lapsia monen miehen kanssa, koulupudokkaat ja syrjäytyneet nuoret, ynnä kaikki muu väki, joka asuu homeisissa paskakämpissäään, ja jotka saavat yhteiskunnan tulonsiirtoja sekä ovat riippuvaisia näistä, ja jotka noin pääsääntöisesti eivät edes ole työkykyisiä, ja joilla ei ole elämältä mitään muuta realistista odotettavaa kuin sen (elämän) päättyminen.
Näiden kahden luokan väliin jää keskiluokka eli työväenluokka. Siihen kuuluvat kaikki ne, jotka elävät omilla ansioillaan, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet mitä tahansa ja jotka tekevät sitä tutkintonsa mukaista työtä tai jotka ovat vaikka yksityisyrittäjiä: Sinäkin, arvoisa kirjoittaja nro 7, olet sitä yhtä ja samaa työväenluokkaa kuin esim. lastentarhanopettajat, siivoojat, kaivinkoneenkuljettajat yms. Keskiluokka on työväenluokan synonyymi, eikä siitä voi eritellä erikseen mitään ylempää tai alempaa sellaista: vaan joka ikinen uimamaisteri ja tohtori ja vihtori on työväenluokkainen, jos hän tekee töitä, ja jos hän ei ole sattumoisin syntynyt siihen alussa mainitsemaani yläluokkaan, ja jolloin hänen opintonsa olisivat olleetkin de facto turhia, koska yläluokkaisella on varaa olla koko elämänsä jouten ilman sosiaalirahoja.
Kirjoittaja nro 7: vaikka olet valmistunut yliopistosta ja olet koulutustasi vastaavassa työssä, tai missä tahansa huonommassakin työssä ylisummaan, olet työväenluokkainen.
Eikä Sinusta oman elämäsi aikana muuta tule.
Et voi olla mitenkään "ylempää" etkä hienompaa väkeä, jos teet töitä otsasi hiessä elantosi tai elintasosi pitämiseksi. Sitä se työväenluokkaisuus katsos noin niinkuin määritelmällisesti on: siinä on ensimmäisenä osana se sana "työ".
Minä kuulun alaluokkaan, eli siihen vaivaiseläkeläisten luokkaan, eikä minustakaan enää muuta tule: joten onnitteluni kuitenkin Sinulle sinne työväenluokkaan, sillä Sinulla menee siellä omassa luokassasi kuitenkin aivan valtavasti paremmin kuin minulla täällä omassani.
Miksi Sinulla muuten on niin kova vimma keksiä sille omalle työväenluokkaisuudellesi tuollaisia eufemismeja kuin esim. "ylempi keskiluokkaisuus"? Eikö työ nappaa? Eikö ole "inspistä" herätä aamulla töihin? Vai onko työ jotenkin nöyryyttävää Sinun hienolle ja "alemman ylemmän luokan aavistuksen verran yläkanttiin olevalle jalo(hko)sukuisuudellesi"?
Näiden kolmen eri yhteiskuntaluokan ruokahaluista en tosin osaa esitää mitään arvioita: omalta osaltani toivoisin ennenkaikkea, että yhteiskunta siivoaisi keittiöni ja veisi aina roskapussini jätepisteeseen.
Ohp kylläpä herätti tunteita, vaikka, jos tarkemmin luet kommenttini, minä en sanonut itsestäni mitään enkä kertonut lainkaan, mihin yhteiskuntaluokkaan itse kuulun. Referoin vain aihesta tehtyä tutkimusta. Lisää siitä täällä : https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/sushia-syodaan-vaikka-ei-h…
Sen verran kai ansiotulot vaikuttavat ruokailutottumuksiin, että keskituloisella on halutessaan mahdollisuus vääntää ruokaa vähän paremmista raaka-aineista - enkä nyt välttämättä tarkoita mitään lähitilan nimikkoluomupossua. Ja mikäs siinä, jos tykkää Atrian eineslihapullista ja Jalostajan pakastepitsasta. Elämäänsä kun voi käyttää muuhunkin kuin ruuanlaittoon. Tosin ihmiselämässä on kuitenkin loppupelissä aikas vähän niitä todellisia ilonaiheita. Laadukkaista raaka-aineista itse maustamalla tehty safka hyvässä seurassa nautittuna vastaa helposti pari keskinkertaisempaa ejakulaatiota...
Frank Eläkeläinen Rahaton Köyhä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hienostelu on alemman keskiluokan juttu. Siis amkilaisten jne. Tämä jengi ei oikeasti pidä ”hienoista ruoista”, vaan syövät niitä ”koska kuuluu”. Akateemiset eivät hienostele, vaan uusia ruokia kokeilevat kokeilunhalusta ja uteliaisuudesta ja kerääävät niistä vakiköyttöön sen, mistä pitävät. Tyäväenluokka taas jättää kokeilematta koska heitä ei huvita eikä hienostellakaan tarvitse ja siksi se maku tosiaan jää kehittymättä.
Tästä on oikeasti tutkimuksia tehty ja näin se menee.
Jos amk ja tuo "tyäväenluokka" ovat "alempaa" (?) keskiluokkaa niin mihinkähän Sinä itse sitten kuulut jos kuitenkin itsekin käyt töissä?
Vai onko Sinulla varaa olla jouten ja silti pysyä varakkaana?
Olen tästä monessa keskustelussa ennenkin kirjoitellut, joten yritän kirjoittaa lyhyesti ja pysyä asiassa:
Ei ole olemassa mitään "ylempää" (johon Sinä omasta mielestäsi ilmeisesti kuulut) eikä "alempaa" keskiluokkaa eikä "keskisempää keskiluokkaa" eikä ylempää alaluokkaa eikä "keskisempää alaluokkaa" jne.
On olemassa yläluokka, jolla on varaa joutilaisuuteen perityn varallisuutensa turvin, ja se ei saa eikä etenkään huoli yhteiskunnan tulonsiirtoja.
Ja on olemassa alaluokka, jota ehkä voisi myös sosiaaliluokaksi kutsua: siihen kuuluvat (pitkäaikais)työttömät, vaivaiseläkeläiset, vangit, seksityöntekijät (enimmäkseen kai ulkomaalaiset), narkkarit, densot, yh-äidit joilla on lapsia monen miehen kanssa, koulupudokkaat ja syrjäytyneet nuoret, ynnä kaikki muu väki, joka asuu homeisissa paskakämpissäään, ja jotka saavat yhteiskunnan tulonsiirtoja sekä ovat riippuvaisia näistä, ja jotka noin pääsääntöisesti eivät edes ole työkykyisiä, ja joilla ei ole elämältä mitään muuta realistista odotettavaa kuin sen (elämän) päättyminen.
Näiden kahden luokan väliin jää keskiluokka eli työväenluokka. Siihen kuuluvat kaikki ne, jotka elävät omilla ansioillaan, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet mitä tahansa ja jotka tekevät sitä tutkintonsa mukaista työtä tai jotka ovat vaikka yksityisyrittäjiä: Sinäkin, arvoisa kirjoittaja nro 7, olet sitä yhtä ja samaa työväenluokkaa kuin esim. lastentarhanopettajat, siivoojat, kaivinkoneenkuljettajat yms. Keskiluokka on työväenluokan synonyymi, eikä siitä voi eritellä erikseen mitään ylempää tai alempaa sellaista: vaan joka ikinen uimamaisteri ja tohtori ja vihtori on työväenluokkainen, jos hän tekee töitä, ja jos hän ei ole sattumoisin syntynyt siihen alussa mainitsemaani yläluokkaan, ja jolloin hänen opintonsa olisivat olleetkin de facto turhia, koska yläluokkaisella on varaa olla koko elämänsä jouten ilman sosiaalirahoja.
Kirjoittaja nro 7: vaikka olet valmistunut yliopistosta ja olet koulutustasi vastaavassa työssä, tai missä tahansa huonommassakin työssä ylisummaan, olet työväenluokkainen.
Eikä Sinusta oman elämäsi aikana muuta tule.
Et voi olla mitenkään "ylempää" etkä hienompaa väkeä, jos teet töitä otsasi hiessä elantosi tai elintasosi pitämiseksi. Sitä se työväenluokkaisuus katsos noin niinkuin määritelmällisesti on: siinä on ensimmäisenä osana se sana "työ".
Minä kuulun alaluokkaan, eli siihen vaivaiseläkeläisten luokkaan, eikä minustakaan enää muuta tule: joten onnitteluni kuitenkin Sinulle sinne työväenluokkaan, sillä Sinulla menee siellä omassa luokassasi kuitenkin aivan valtavasti paremmin kuin minulla täällä omassani.
Miksi Sinulla muuten on niin kova vimma keksiä sille omalle työväenluokkaisuudellesi tuollaisia eufemismeja kuin esim. "ylempi keskiluokkaisuus"? Eikö työ nappaa? Eikö ole "inspistä" herätä aamulla töihin? Vai onko työ jotenkin nöyryyttävää Sinun hienolle ja "alemman ylemmän luokan aavistuksen verran yläkanttiin olevalle jalo(hko)sukuisuudellesi"?
Näiden kolmen eri yhteiskuntaluokan ruokahaluista en tosin osaa esitää mitään arvioita: omalta osaltani toivoisin ennenkaikkea, että yhteiskunta siivoaisi keittiöni ja veisi aina roskapussini jätepisteeseen.
Eikö tuolla kirjoitustaidolla pääsisi vaivaisalaluokan ylempään kastiin? 😁
Vierailija kirjoitti:
Sen verran kai ansiotulot vaikuttavat ruokailutottumuksiin, että keskituloisella on halutessaan mahdollisuus vääntää ruokaa vähän paremmista raaka-aineista - enkä nyt välttämättä tarkoita mitään lähitilan nimikkoluomupossua. Ja mikäs siinä, jos tykkää Atrian eineslihapullista ja Jalostajan pakastepitsasta. Elämäänsä kun voi käyttää muuhunkin kuin ruuanlaittoon. Tosin ihmiselämässä on kuitenkin loppupelissä aikas vähän niitä todellisia ilonaiheita. Laadukkaista raaka-aineista itse maustamalla tehty safka hyvässä seurassa nautittuna vastaa helposti pari keskinkertaisempaa ejakulaatiota...
Akateeminen ei tarkoita hyvätuloista. Mutta onhan se "akateemisen" laittama ruoka ilman muuta parempaa kuin amiksen.
Vierailija kirjoitti:
No höh, en tiedä yhtäkään korkeakoulutettua keittiömestaria.
No Minä tiedän itseni lisäksi monta, ehkä meillä on vähän erilaiset tuttavapiirit.
Ruokien kanssa hienostelu on niitten juttu jotka tykkää hifistellä ruuan kanssa. Tuntemani tällaiset ihmiset jotkut on akateemisia, jotkut ei. Mutta eivät kuitenkaan mitään raksamiehiä ja roskakuskeja.